Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
MIKSI IHMISISTÄ TULEE NIIN HELVETIN TYLSIÄ KUN NE SAA LAPSIA??? MAMMAT KERTOKAA!
28.06.2007 |
Ei hel****, kaveripariskunnasta on tullut ihan kotimuumioita lapsen syntymän jälkeen. Missään ei enää käydä hauskaa pitämässä, juhannuskin piti viettää _omien vanhempien_ kanssa jollain kämäsellä landepuljulla. Ja tuossa oli vain yksi esimerkki...Sanokaa nyt, onko lapsen syntymän PAKKO transformoida ihmisistä tysimyksiä?
Kommentit (24)
Ja itse asiassa politiikkaa minä seuraan erittäin aktiivisesti työssäni, jota " puuhaan" tässä lastenhoidon ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus iltaisin kun katselee ikkunasta ihmisiä jotkä lähtee juhlimaan niin ei voi muuta kuin miettiä, että olen todella onnekas kun ei ole pakko lähteä. Saa katsoa rauhassa uutiset, puuhailla jotain pientä ja mennä nukkumaan. Ihanaa!
Kärjistin nyt hieman otsikossa, mutta minulle on jopa eräs " ystävä" tullut sanomaan että olemme niiin muuttuneet kun lapsi syntyi ja että hänestä tuntuu ettei enää koskaan lähdetä minnekkään... huh... Siihen sitten vain kerroin päivän rytmiä ja millaista se sitten on kun on lapsi, mutta hän vain tokaisi että ei hänen muut kaverit vaan tuollailla ole muuttuneet tai heillä ei ole aikaa... No ei tietenkään ole koska heidän lapset hoitaa joku muu kuin omat vanhemmat... käsittämätöntä!!!!
Se vaan on niin kuin esim 7 kirjoitti...
Ja sitä ei jaksa enää kun päivän rumpan oot pyörittänyt lähteä istumaan kahville ja kuuntelemaan jonnin joutavia ryyppy reissu kuulumisia...
Mutta onneksi on 2 hyvää oikeaa ystävää jotka ovat ymmärtäneet tilanteen ja silti pysyvät meidän kanssa...
Alue: Aihe vapaa
Vierailija:
Ärsyttävä yleistys. Harmi että lapsettomat kaverisi ovat tuollaisia. Minun eivät. Ja kyllä minä ennen lasteni syntymää puhuin muusta kuin kuka pokasi kenet ja kuka teki minkäkin hauskan kepposen.
Itse asiassa, eikö juuri lapsettomien kanssa pysty parhaiten käymään esim. päivän polttavia poliittisia keskusteluja? Heillä kun on aikaa ja energiaa seurata maailman menoa (on toki minullakin). Paljon yksitoikkoisempaa on kuunnella sellaisen mamman jaaritusta, jolla ei ole vuosiin ollut muuta elämää kuin lapset ja aivot ovat ikijurrissa univelasta ja neljän seinän sisällä olosta...