Miksi Jumala on jättänyt meille niin monitulkintaisen sanoman?
Kysymys kristityille, ei ilkeilyä kiitos. Minkä takia Jumala on jättänyt meille sanansa niin monitulkintaisessa muodossa, että ihmiset joutuvat kiistelemään sen merkityksistä? Ihminen on ikään kuin asetettu mahdottoman tehtävän eteen. Jos hän todella haluaisi ihmisten pelastuvan, niin miksei hän tuo tahtoaan ilmi niin selvällä tavalla, että siitä ei voi erehtyä? Silloin kyse olisi aidosti vapaasta tahdosta eikä esimerkiksi siitä, että ei vaan ymmärrä sanomaa tai tulkitsee sen väärin.
Toinen kysymys kuuluu miksi kaikki ihmiset eivät usko vaikka haluaisivat? Vaikka kuinka rukoilisi ja lukisi Raamattua ei silti vaan sydämessään usko. Miksi Jumala sallii tämän?
Kommentit (347)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Luultavasti jotain muuta kuin sitä mitä sinä kuvittelet sen tarkoittavan. Miksi muutenkaan Paavali käski kristittyjä orjanomistajia kohtelemaan orjiaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti sen sijaan, että hän olisi käskenyt heitä vapauttamaan orjansa?
Niin orjuus lakkautettiin . Siihen tässä pyrittiin ihmisarvoon. Hyvä kohtelu kaikissa ammateissa se on oikein. Abraham piti orjia mitä toi Egyptistä . Käy kysyn siltä sen hauta on bershevassa.
Orjia oli KAIKILLA tuohon aikaan. Kaikilla kansoilla. Osalla on viime päiviin asti ja piilossa vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Yhtä vahvalla perustelulla s ui ci de by cop on täysin hyväksyttävää sellaiselta, joka aidosti haluaa kuolla.
Niin, jos se on laillista (mikä pätee tietysti myös orjien omistamiseen). Kristityn tulee noudattaa lakeja silloin kun lait eivät velvoita tekemään syntiä.
Miten su i cide by cop voisi olla hyväksyttävää, kun tap paminen on kielletty kymmenessä käskyssä?
Alleviivaat pointtiani entisestään: erityinen sääntö (tässä tapauksessa kymmenen käskyä) ylittää tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Se, että kymmenessä käskyssä on ta pp am in en (tarkemmin sanoen mu rh aa mi nen) kielletty ei tarkoita sitä, etteikö s ui ci de by cop olisi "kohtele lähimmäisiäsi kuten haluat itseäsi kohdeltavan" nojalla hyväksyttävää, vaan se tarkoittaa sitä, että hyväksyttävyys yleisen säännön nojalla ei tee siitä hyväksyttävää, kun erityinen sääntö selvästi ilmaisee päinvastaista.
Siksi myöskään Raamatun eksplisiittisestä ja moneen kertaan toistetusta hyväksynnästä or juu del le ei voi päästä eroon vetoamaan yleiseen sääntöön yli erityisten sääntöjen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähtien logiikka on liittynyt uskomuksiin?
Jumaliin uskotaan, koska niihin halutaan uskoa, eikä siksi että se olisi loogista.
Mikään ei ole loogisempaa kuin Jumalausko.
Paitsi että vakiopuolustus keskustelussa kristityn kanssa on "yrität soveltaa ihmislogiikkaa Jumalaan", "Jumala on logiikan yläpuolella" tmv. kun yritetään perustella, miksi näkemyksistä johdettu looginen ristiriita ei ole ongelma. Loogisessa ajattelussa ristiriita on aina epätosi, täysin kontekstista riippumatta.
Mitä tarkoitat kristittyjen välisellä loogisella ristiriidalla?
Jaa, käytän monikkoa typerästi ja harhaanjohtavasti. Kun kirjoitin "näkemyksistä johdettu looginen ristiriita" en tarkoittanut kahden eri kristityn näkemyksien välistä ristiriitaa, vaan yksinkertaisesti yhden kristityn maailman-/jumalakuvasta johdettua sisäistä ristiriitaa.
Lisätään nyt vielä, että jos kahden kristityn näkemykset ovat keskenään ristiriidassa, niin vähintään toisen näkemys on epätosi.
Maailma ja Jumala on kyllä ristiriidassa keskenään.
Kummatkin voi olla oikeassa kehällisissä kysymyksissä mielestäni , esim. kastekysymys jota en pidä erottavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Kultaisen säännön soveltamiseen liittyvät rajoitukset on helppo ymmärtää ajattelemalla lapsia, jotka on monessa suhteessa vanhempiensa määräysvallan alaisia. Kuinka moni aikuinen tahtoisi, että joku muu määrää niin monesta asiasta hänen elämässään kuin hyvään vanhemmuuteen kuuluu määrätä lastensa asioista? Silti (melkein) kaikki tietää, että lasten kasvatuksessa rajat on rakkautta ja kaiken sallivat vanhemmat tekee lapsilleen ison karhunpalveluksen. Jos vanhemmat kohtelisivat lapsiaan kirjaimellisesti niin kuin he tahtoisivat muiden kohtelevan itseään, he toimisivat täysin vastuuttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Kultaisen säännön soveltamiseen liittyvät rajoitukset on helppo ymmärtää ajattelemalla lapsia, jotka on monessa suhteessa vanhempiensa määräysvallan alaisia. Kuinka moni aikuinen tahtoisi, että joku muu määrää niin monesta asiasta hänen elämässään kuin hyvään vanhemmuuteen kuuluu määrätä lastensa asioista? Silti (melkein) kaikki tietää, että lasten kasvatuksessa rajat on rakkautta ja kaiken sallivat vanhemmat tekee lapsilleen ison karhunpalveluksen. Jos vanhemmat kohtelisivat lapsiaan kirjaimellisesti niin kuin he tahtoisivat muiden kohtelevan itseään, he toimisivat täysin vastuuttomasti.
Kyllä, kultainen sääntö on hyvä arkipäivän nyrkkisääntö jolla vastaan tulevia yleisimpiä moraalisia valintatilanteita voi ratkaista, mutta todellisena moraalidilemmojen ratkaisijana se ei ole kovin kummoinen. Otan kerran kerrasta mieluummin Kantin praktisen imperatiivin, josta on aidosti äärimmäisen vaikeaa johtaa epäintuitiivista toimintaohjetta, toisin kuin kultaisesta säännöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Yhtä vahvalla perustelulla s ui ci de by cop on täysin hyväksyttävää sellaiselta, joka aidosti haluaa kuolla.
Niin, jos se on laillista (mikä pätee tietysti myös orjien omistamiseen). Kristityn tulee noudattaa lakeja silloin kun lait eivät velvoita tekemään syntiä.
Nyt vetoat jo erityiseen sääntöön ennen yleistä sääntöä, eli määräykseen noudattaa maallista lakia - mikä oli alkuperäinen pointtini. S ui ci de by cop on yleisen säännön mukaan hyväksyttävää, mutta erityinen sääntö tekee siitä tuomittavan. Toki moni muukin erityinen sääntö tuon lisäksi.
Ja edelleen, tästä voidaan johtaa se, että siitä, että kyseinen yleinen sääntö näyttää johtavan siihen, että orjien omistaminen on kiellettyä ei voida päätellä, että toimiminen esim. 3. Moos. 25 mukaan on kiellettyä, koska erityinen sääntö eksplisiittisesti sallii ihmisten pitämisen pysyvänä omaisuutena, jotka voi luovuttaa perintönä lapsilleen jne.
No onko orjia periytynyt juutalaisuudessa tai kristinuskossa? Ne on vapautuneet ja löytäneet tiensä jo aikaa sitten. Ylipäätään Raamatun henki on se, että Jumala katsoo henkeä, ei sanojen ja käsitteiden pyörittelyä eri aikoina. Onko henki kotoisin valosta vai pimeydestä, se on pointti. Muu on katoavaista, vain Jumalan Henki ja Sana pysyy.
Kymmeniä prosentteja kristityn Euroopan asukkaista eli jonkinmuotoisessa orjuudessa 1000+ vuotta. Vasta valistuksen ajan alkaminen 1700-luvulla alkoi nostattamaan merkittävää orjuuden vastaista mielialaa, ja aivan prosessin loppuun asti Raamattu oli myös orjuuden kannattajien keskeinen argumentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Järkkyä, että jotkut ovat valmiit kaunistelemaan orjien asemaa Raamatun aikoina. Miksi? Vaikka selvästi käy ilmi, että orja oli orja. Ei mikään " palkollinen" tms vaan omaisuuserä, jota sai kohdella kuten omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Mooseksen lakiin on turha vedota, koska kyse on Israelin valtiolle annetusta maallisesta laista. Mooseksen laissa on hyväksytty avioerokin, mutta Raamatun mukaan Jeesus sanoi, että avioero ei ole Jumalan mielen mukaista vaan Mooses salli sen ihmisten kovasydämisyyden tähden.
Esim. katolinen kirkko ei pidä avioeroa lainkaan mahdollisena, vaan se katsoo että pätevän avioliiton solmineet ihmiset pysyvät aviopuolisoina siihen asti että toinen heistä kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Järkkyä, että jotkut ovat valmiit kaunistelemaan orjien asemaa Raamatun aikoina. Miksi? Vaikka selvästi käy ilmi, että orja oli orja. Ei mikään " palkollinen" tms vaan omaisuuserä, jota sai kohdella kuten omaisuutta.
Miksikö? No, yleensä nämä ihmiset ovat Raamtun kirjaimelliseen tulkintaan ripustautuneita fundamentalisteja, joiden pääsanoma on jotenkin sellainen, että "Raamattu on kokonaan Jumalan ilmoitusta ja kirjoitettu Pyhän Hengen johdattamana". Jotenkin siihen tyyliin. No, mitä miettii sellainen ihminen kun lukee vaikka tuon Raamatun kohdan:
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
Minä en tiedä vastausta siihen, mitä miettii, sillä onhan tuota nyt aivan käsittämätöntä pitää minään Jumalan ilmoituksena. Varmaan on niin, että tämä henkilö sujuvasti ohittaa nuo "pahimmat kohdat" ja noin muuten sitten turvautuu asioiden kaunisteluun siihen tyyliin kuin on luettu. Että orjanahan oli itse asiassa kuulkaa aivan mukavaa! Ja näin voidaan jollain aivoakrobatialla palata kuitenkin siihen, että joka sana Raamatussa on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Mooseksen lakiin on turha vedota, koska kyse on Israelin valtiolle annetusta maallisesta laista. Mooseksen laissa on hyväksytty avioerokin, mutta Raamatun mukaan Jeesus sanoi, että avioero ei ole Jumalan mielen mukaista vaan Mooses salli sen ihmisten kovasydämisyyden tähden.
Esim. katolinen kirkko ei pidä avioeroa lainkaan mahdollisena, vaan se katsoo että pätevän avioliiton solmineet ihmiset pysyvät aviopuolisoina siihen asti että toinen heistä kuolee.
Niin, Jeesus sanoi, että avioero oli sallittu ihmisten kovasydämisyyden tähden. Sanoiko Jeesus, että o rj uu s oli sallittu ihmisten kovasydämisyyden tähden? Vihje: ei sanonut. Mistään säännöstä ei jää mitään jäljelle, jos alamme omin päin arvuuttelemaan, mitä kaikkia lakeja Jeesus mahdollisesti tarkoitti tuossa yhteydessä, vaikka ei sitä oikeastaan sanonutkaan.
Samaa on tänäpäivänäkin. Ihan vapaasti. Se ei ole kristittyjen tomintaa. Eikö siihen kannattasi puuttua heti. ( Ei hyväksytty lähetettäväksi,senrurikin on samasta juuresta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Järkkyä, että jotkut ovat valmiit kaunistelemaan orjien asemaa Raamatun aikoina. Miksi? Vaikka selvästi käy ilmi, että orja oli orja. Ei mikään " palkollinen" tms vaan omaisuuserä, jota sai kohdella kuten omaisuutta.
Miksikö? No, yleensä nämä ihmiset ovat Raamtun kirjaimelliseen tulkintaan ripustautuneita fundamentalisteja, joiden pääsanoma on jotenkin sellainen, että "Raamattu on kokonaan Jumalan ilmoitusta ja kirjoitettu Pyhän Hengen johdattamana". Jotenkin siihen tyyliin. No, mitä miettii sellainen ihminen kun lukee vaikka tuon Raamatun kohdan:
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
Minä en tiedä vastausta siihen, mitä miettii, sillä onhan tuota nyt aivan käsittämätöntä pitää minään Jumalan ilmoituksena. Varmaan on niin, että tämä henkilö sujuvasti ohittaa nuo "pahimmat kohdat" ja noin muuten sitten turvautuu asioiden kaunisteluun siihen tyyliin kuin on luettu. Että orjanahan oli itse asiassa kuulkaa aivan mukavaa! Ja näin voidaan jollain aivoakrobatialla palata kuitenkin siihen, että joka sana Raamatussa on totta.
Sanoisin ongelman olevan se, että argumentti ei etene normaaliin "premissit->johtopäätös" -tapaan, vaan muodossa "johtopäätös->premissit". Sitten kun on hyväksytty johtopäätös, että "Jumala on hyvä/oikeudenmukainen/tjsp", niin premisseihin ei kerta kaikkiaan sovi "Jumalan määräämän lain mukainen or ju us oli hirveää".
Luultavasti hyvin monelle kristitylle olisi valtava ahaa-elämys, jos joskus kykenisivät lukemaan Raamattua ilman, että ennakkoon lyödyt johtopäätökset "Raamattu on totta" ja "Jumala on hyvä" ovat koko ajan mielessä.
Raamatunkielessä orja ja palvelija ovat molemmat oikea käännös . (Doulos)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Järkkyä, että jotkut ovat valmiit kaunistelemaan orjien asemaa Raamatun aikoina. Miksi? Vaikka selvästi käy ilmi, että orja oli orja. Ei mikään " palkollinen" tms vaan omaisuuserä, jota sai kohdella kuten omaisuutta.
Miksikö? No, yleensä nämä ihmiset ovat Raamtun kirjaimelliseen tulkintaan ripustautuneita fundamentalisteja, joiden pääsanoma on jotenkin sellainen, että "Raamattu on kokonaan Jumalan ilmoitusta ja kirjoitettu Pyhän Hengen johdattamana". Jotenkin siihen tyyliin. No, mitä miettii sellainen ihminen kun lukee vaikka tuon Raamatun kohdan:
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
Minä en tiedä vastausta siihen, mitä miettii, sillä onhan tuota nyt aivan käsittämätöntä pitää minään Jumalan ilmoituksena. Varmaan on niin, että tämä henkilö sujuvasti ohittaa nuo "pahimmat kohdat" ja noin muuten sitten turvautuu asioiden kaunisteluun siihen tyyliin kuin on luettu. Että orjanahan oli itse asiassa kuulkaa aivan mukavaa! Ja näin voidaan jollain aivoakrobatialla palata kuitenkin siihen, että joka sana Raamatussa on totta.
Sanoisin ongelman olevan se, että argumentti ei etene normaaliin "premissit->johtopäätös" -tapaan, vaan muodossa "johtopäätös->premissit". Sitten kun on hyväksytty johtopäätös, että "Jumala on hyvä/oikeudenmukainen/tjsp", niin premisseihin ei kerta kaikkiaan sovi "Jumalan määräämän lain mukainen or ju us oli hirveää".
Luultavasti hyvin monelle kristitylle olisi valtava ahaa-elämys, jos joskus kykenisivät lukemaan Raamattua ilman, että ennakkoon lyödyt johtopäätökset "Raamattu on totta" ja "Jumala on hyvä" ovat koko ajan mielessä.
Tuosta viimeisestä olen täysin samaa mieltä. Välillä tuntuu, että mitä kiihkeämpi uskovainen, sitä vähemmän on lukenut Raamattua oikeasti. Ottanut vaan ne "10 siteeratuinta kohtaa" ja sillä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Samaa on tänäpäivänäkin. Ihan vapaasti. Se ei ole kristittyjen tomintaa. Eikö siihen kannattasi puuttua heti. ( Ei hyväksytty lähetettäväksi,senrurikin on samasta juuresta).
Kannattaisi puuttua mihin? Or juu teen? Jos saan selville, että joku pitää jotakuta or ja na an niin ilmoitan 100% varmasti poliisille saman tien. Siihen, millainen lainsäädäntö on jossain muussa maassa en voi vaikuttaa. Tottahan se on, että esim. Jenkkilän vankilajärjestelmässä on nimenomaan tästä näkökulmasta vakava ongelma, kun or ju us on täysin laillista silloin, kun se on vangeilla teetätettyä pakkotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Raamatunkielessä orja ja palvelija ovat molemmat oikea käännös . (Doulos)
Mikähän kieli on "raamatunkieli";-DD Aramea? Kreikka? Heprea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
' kirjoitti:
Minusta on ikävää, että kristinusko sallii orjuuden ja eläinten hyväksikäytön.
Huoh... Lue Luukkaan 6. luku.
Sanotaanko siellä, että orjien omistaminen on kiellettyä?
Ei sanota.
Miksi Paavali hyväksyy orjien pitämisen sen sijaan, että hän käskisi vapauttamaan orjat?
"Isännät, kohdelkaa orjianne oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Muistakaa, että teilläkin on taivaassa herranne." (Kol. 4:1)
Hmm... Mitähän se tarkoitti kun käskettiin tekemään lähimmäiselle niin kuin haluaa itselleen tehtävän? 🤔
Jos pelin ohjekirjassa annetaan seuraavat ohjeet:
1) kukin pelaaja heittää noppaa vuorollaan kerran
2) mikäli pelaaja saa heitollaan silmäluvun 6, hän saa heittää toisen kerran
Niin tarkoittaako sääntö 1, että sääntö 2 ei päde?
Ei tiätenkään. Vaan miten se tähän liittyy?
Erityinen sääntö ohittaa tärkeysjärjestyksessä yleisen säännön. Jos yhtäältä sanotaan "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" ja toisaalta sanotaan myös "hanki orjasi ympäröivistä kansoista, he ovat sinun pysyvää omaisuuttasi ja voit jättää heidät perinnöksi lapsillesi" niin ensimmäinen yleinen sääntö ei voi kumota jälkimmäistä erityistä sääntöä. Ja kun äsken nostin esimerkin s ui ci de by cop, joka on täysin "kohtele lähimmäisiä niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan" -säännön mukainen: lyön vetoa, että kuka hyvänsä kristitty löytää läjän erityisiä sääntöjä, jotka kieltävät kyseisen toiminnan ja niiden nojalla ovat sitä mieltä, että s ui ci de by cop on väärin. Tämä taas osoittaa, että heidänkään mielessään kyseinen yleinen sääntö ei ole ensisijainen erityisiin sääntöihin verrattuna.
Pakko nyt myöntää että oma älykkyysosamääräni ei nyt riitä kärryillä pysymiseen. Mutta sovitaan niin.
Tiedätkö, mikä on s ui ci de by cop?
https://en.wikipedia.org/wiki/Suicide_by_cop
Yritäpä keksiä, miten "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" olisi ristiriidassa tuon kanssa.
Jaa'a... Itse en haluaisi että lähimmäinen käyttää minua henkensä riistämiseen.
Tuossa tekijä toivoo itseään kohdeltavan kuolettavalla voimalla, ja sitä tavoitellessaan kohdistaa kuolettavaa voimaa / sen uhkaa poliiseihin. Esim. taannoinen Berliinin heppu hyökkäsi aseistettuja poliiseja kohti veitsen kanssa ja olisi varmasti veitsellään tehnyt mahdollisimman paljon vahinkoa, jos häntä ei olisi ammuttu. Hän tuskin teki sitä siinä uskossa, että hän ajatteli itsellään olevan mahdollisuus pärjätä veitsellä taistelussa tuliasein aseistautunutta poliisijoukkoa vastaan, vaan pyrkimys oli nimenomaan tulla ammutuksi.
Tuo ei ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Aika ennen Jeesusta näyttää tuolta kuin Berliinin puukko mies . Sellaista se oli kun Jeesus syntyi pimeyden väkivallan keskelle . Uuden liiton sanoma on hyvä uutinen ja hyvä tahto kuin pyrkiä hyvään ja auttaa ja tehdä toisille samassa uskossa oleville hyviä tekoja ja jos jaksaa vähän ylikin. Jeesus auttoi ihmisiä auta sinäkin.
Ihan kiva, mutta Berliinin ukkelin toiminta tuossa viimeisessä tilanteessa ei silti ole millään tavalla ristiriidassa säännön "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" kanssa.
Jos kaipaa sääntöä, joka kyseisen toiminnan kanssa on ristiriidassa, niin itselle tulee ensimmäisenä mieleen Immanuel Kantin praktinen imperatiivi: älä koskaan kohtele tietoista olentoa pelkkänä välineenä, vaan aina myös päämääränä sinänsä. Sanoisin, että myös Kantin kategorinen imperatiivi (toimi aina siten, että voit toivoa tekosi maksiimin tulevan yleiseksi laiksi) pitäisi toimintaa tuomittavana, mutta sen pureskeleminen vaatii enemmän aikaa ja sanoja. Toki Kant itse oli sitä mieltä, että kategorinen ja praktinen imperatiivi ilmaisevat käytännössä saman asian mutta vähän eri tavoilla. Myös eettinen utilitarismi, oltiinpa sitten teko- tai sääntöutilitarismin kontekstissa, on ehdottomasti ristiriidassa s ui ci de by copin kanssa.
Ja toki myös Raamatusta voidaan varmasti löytää erityisiä sääntöjä, joiden perusteella toiminnan voidaan katsoa olevan kiellettyä - mutta sepä ei ollutkaan pointti vaan se, että "kohtele lähimmäisiäsi kuten toivot itseäsi kohdeltavan" on pikemminkin arkisten tilanteiden nyrkkisääntö, eikä se voi kumota erityisiä määräyksiä, joiden kanssa se voi olla joskus ristiriidassa, kuten it se mu rh an kielto tai oikeus pitää orjia.
Se on täysin mahdollinen tulkinta, että orjien pitäminen on kielletty niiltä joiden mielestä orjuus on väärin. Mutta jos ei näe orjuudessa mitään väärää, riittää että kohtelee orjiaan hyvin, niin kuin haluaisi itse tulla kohdelluksi jos päätyisi jonkun toisen orjaksi.
Koko orjuuskysymys on höpöä. Se oli arkista työvoiman järjestelyä ja käyttöä. Yhtä hyvin voisi käyttää sanaa palkollinen tms. Sitten oli tietysti niitä sodissa siepattuja ihmisiä. Itsenäisiä ammatinharjoittajia oli vähän, kauppiaat, käsityöläiset esim. Eikä se kenenkään ihmisarvoa sinällään vienyt. Nykyisin orjuus kuulostaa hurjalta ja sitähän se nykyään onkin, on ihmiskauppaa, hyväksikäyttöä ja kaikkea.
Ei voisi, kun Raamattu eksplisiittisesti kuvaa orjia omaisuutena, jonka omistaja voi jättää perinnöksi lapsilleen ja antaa luvan ha ka ta kepillä, kunhan orja ei kuole siihen parin päivän kuluessa jne.
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
3. Moos. 25:44-46 Orjanne ja orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne, jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna orjantyöhön.
Järkkyä, että jotkut ovat valmiit kaunistelemaan orjien asemaa Raamatun aikoina. Miksi? Vaikka selvästi käy ilmi, että orja oli orja. Ei mikään " palkollinen" tms vaan omaisuuserä, jota sai kohdella kuten omaisuutta.
Miksikö? No, yleensä nämä ihmiset ovat Raamtun kirjaimelliseen tulkintaan ripustautuneita fundamentalisteja, joiden pääsanoma on jotenkin sellainen, että "Raamattu on kokonaan Jumalan ilmoitusta ja kirjoitettu Pyhän Hengen johdattamana". Jotenkin siihen tyyliin. No, mitä miettii sellainen ihminen kun lukee vaikka tuon Raamatun kohdan:
2. Moos. 21:20-21 Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan.
Minä en tiedä vastausta siihen, mitä miettii, sillä onhan tuota nyt aivan käsittämätöntä pitää minään Jumalan ilmoituksena. Varmaan on niin, että tämä henkilö sujuvasti ohittaa nuo "pahimmat kohdat" ja noin muuten sitten turvautuu asioiden kaunisteluun siihen tyyliin kuin on luettu. Että orjanahan oli itse asiassa kuulkaa aivan mukavaa! Ja näin voidaan jollain aivoakrobatialla palata kuitenkin siihen, että joka sana Raamatussa on totta.
Sanoisin ongelman olevan se, että argumentti ei etene normaaliin "premissit->johtopäätös" -tapaan, vaan muodossa "johtopäätös->premissit". Sitten kun on hyväksytty johtopäätös, että "Jumala on hyvä/oikeudenmukainen/tjsp", niin premisseihin ei kerta kaikkiaan sovi "Jumalan määräämän lain mukainen or ju us oli hirveää".
Luultavasti hyvin monelle kristitylle olisi valtava ahaa-elämys, jos joskus kykenisivät lukemaan Raamattua ilman, että ennakkoon lyödyt johtopäätökset "Raamattu on totta" ja "Jumala on hyvä" ovat koko ajan mielessä.
Tuosta viimeisestä olen täysin samaa mieltä. Välillä tuntuu, että mitä kiihkeämpi uskovainen, sitä vähemmän on lukenut Raamattua oikeasti. Ottanut vaan ne "10 siteeratuinta kohtaa" ja sillä hyvä.
Ei sillä ole oikein merkitystä, mitä kohtaa Raamatusta lukee niin kauan kun kaikki tulkitaan "Raamattu on totta" ja "Jumala on hyvä" -linssien läpi. Kun johtopäätös on jo tiedossa, niin jokaisen premissin on yksinkertaisesti välttämätöntä sopia siihen. Ja koska maailma on väärällään esimerkkejä ex-kristityistä, joista tuli exiä nimenomaan ennakko-oletuksettoman Raamatun lukemisen takia, niin noihin johtopäätöksiin a priori sitoutunutta kristittyä tuollaiseen prosessiin ryhtyminen tietenkin pelottaa enemmän kuin mikään muu.
No onko orjia periytynyt juutalaisuudessa tai kristinuskossa? Ne on vapautuneet ja löytäneet tiensä jo aikaa sitten. Ylipäätään Raamatun henki on se, että Jumala katsoo henkeä, ei sanojen ja käsitteiden pyörittelyä eri aikoina. Onko henki kotoisin valosta vai pimeydestä, se on pointti. Muu on katoavaista, vain Jumalan Henki ja Sana pysyy.