Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa mulle miksi poikalapset eivät ole toivottuja
21.12.2011 |
Joka päivä tällä palstalla joku valittaa, että poika tulossa ja on hirveä pettymys tai jopa masennus iskenyt kun poika tulossa ja pitää psykologilla käydä.
Olen myös huomannut, että tuttavapiirissä toivotaan tyttöjä aika avoimesti myös useimpien miesten puolelta. Poikauutista ei hehkuteta samoin kuin tyttöuutista.
Voitteko kertoa, mikä tässä on taustalla? Eikö nyky-yhteiskunnassa ole tilaa olla poika? Onko ainoa oikea tapa olla lapsi tytön tapa? Tiedän, että kehitysmaissa toivotaan poikia, mikä on kauheaa. Mutta siellä on usein yhteiskunta sellainen, että tytön saanut tulee olemaan taloudellisissa vaikeuksissa, tilalle ei löydy jatkajaa jne.
Länsimaissa tuntuu, että poikia ei toivota heidän itsensä takia, eli että poikamaisuudessa olisi jotain vikaa. Aika surullista. Tässä olisi mielestäni tosi hyvä tutkimusaihe jollekin tai juttuaihe vaikka vauvalehteen.
Kommentit (180)
Naurettavaa jos vanhemmat rakastavat vähemmän lapsen sukupuolen takia.
Miksi poikia pitäisi rakastaa? Miksi murhaajia pitäisi rakastaa?
Ja ainakaan oma poikani ei ole murhaaja. Sinun lienee?
terv. tytön JA pojan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska äidillä ja tyttärellä on usein aikuisena huomattavasti läheisemmät ja luontevammat välit kuin äidillä ja miniällä. Tämä nähty lähipiirissä ja varmaan suurin syy siihen miksi nainen haluaa myös tyttären, vaikka haluaisi pojankin. Nyt kun tyttö on saatu, toisen lapsen sukupuolella ei ole mitään väliä :)
Näitä keskusteluja kun lukee tulee mieleen, et miksi me naiset ei vaadita sukupuolenvalinnan laillistamista suomessa. Esim. siinä tilanteessa et perheessä on jo 2-3 samaa sukupuolta olevaa lasta..? (family balancing). Sit ei tarvitsis tällasiakaan keskusteluja lukea kun ainakin suurimmalla osalla perheistä olisi mahdollisuus molempiin sukupuoliin.
En jaksanut vielä lukea muita vastauksia, mutta ap:n kuvailems ilmiö on täysin totta. :(
Itselläni on kolme poikaa. Itse en koskaan ole toivonut kumpaakaan sukupuolta ja olen todella onnellinen pojistani. Neljännenkin ottaisin ilomielin!
Mutta ne muiden kommentit... "Ootte varmaan tosi pettyneitä, jos se on poika" (odottaessani kolmatta), "Kyllä sä tytönkin vielä ehdit saada" (kun kolmas poika oli syntynyt), "Eipä käy kateeksi!" (kun käy ilmi, että lapseni ovat kaikki poikia), "Seuraavaksi tähän sukuun tilataan sit tyttö!"(lähisukulainen kolmannen pojan ristiäisissä)...
Itse toivoin poikaa ja sen myös sain.En ole tyyliltäni mikään prinsessa ja tykkään kamppailulajeista, jääkiekosta ym. Sovin paremmin pojan äidiksi vaikka en olisi toki tytöstäkään pettynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kolme tytärtä pienillä ikäeroilla. Oikeasti kasvatuksellinen haaste. Elämä on jatkuvaa draamaa. Perhetuttu psykologi sanoi, että vaikeaa tulee olemaan ja kyllä, on vaikeaa jo nyt, vaikka eivät ole vielä teinejä. Tyttöjen murrosikä on paljon monimutkaisempi kuin poikien.
Itselläni oli jo yksi tyttö joten toivoin poikaa. Nyt olen onnellinen että tuli tyttö koska mun tyttö on maailman ihanin lapsi.
Päiväkotimaailmassa kun kattoo hommaa niin tytöt on enemmän rauhallisia kuin pojat. Pojat tönii riehuu kiusaa sylkee ja ei aina osaa leikkiä vaan kaiken pitää törmätä ja räjähtää, tavarat lentää ja huudetaan.
On toki kiltimpiäkin poikia, mutta pojissa on enemmän näitä riehujia, voi johtua kasvatuksessa kun ei komenneta ja annetaan riehua kun pojat on poikia.
Toivon tutustuvani päiväkodissa poikiin ja löytäväni pojista hyviä puolia enemmän jotta voisin olla hyvä lastenohjaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neliöeliö kirjoitti:
Itselläni oli jo yksi tyttö joten toivoin poikaa. Nyt olen onnellinen että tuli tyttö koska mun tyttö on maailman ihanin lapsi.
Päiväkotimaailmassa kun kattoo hommaa niin tytöt on enemmän rauhallisia kuin pojat. Pojat tönii riehuu kiusaa sylkee ja ei aina osaa leikkiä vaan kaiken pitää törmätä ja räjähtää, tavarat lentää ja huudetaan.On toki kiltimpiäkin poikia, mutta pojissa on enemmän näitä riehujia, voi johtua kasvatuksessa kun ei komenneta ja annetaan riehua kun pojat on poikia.
Toivon tutustuvani päiväkodissa poikiin ja löytäväni pojista hyviä puolia enemmän jotta voisin olla hyvä lastenohjaaja.
Niin ja plus oma tyttöni kertoo usein kuinka pojat tönii ja pelkää mennä leikkimään kun pojat ei varo yhtään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ja kaikki omat tuttuni ovat kyllä halunneet poikia. Tytöt on niin hiton ärsyttäviä sekä lapsina että myöhemmin.
Onneksi olemme myös niitä saaneet. En kuuna haluisin tyttö lasta. En ymmärrä aloitusta, koska ei se noin päin kyllä ole.
neliöeliö kirjoitti:
neliöeliö kirjoitti:
Itselläni oli jo yksi tyttö joten toivoin poikaa. Nyt olen onnellinen että tuli tyttö koska mun tyttö on maailman ihanin lapsi.
Päiväkotimaailmassa kun kattoo hommaa niin tytöt on enemmän rauhallisia kuin pojat. Pojat tönii riehuu kiusaa sylkee ja ei aina osaa leikkiä vaan kaiken pitää törmätä ja räjähtää, tavarat lentää ja huudetaan.On toki kiltimpiäkin poikia, mutta pojissa on enemmän näitä riehujia, voi johtua kasvatuksessa kun ei komenneta ja annetaan riehua kun pojat on poikia.
Toivon tutustuvani päiväkodissa poikiin ja löytäväni pojista hyviä puolia enemmän jotta voisin olla hyvä lastenohjaaja.
Niin ja plus oma tyttöni kertoo usein kuinka pojat tönii ja pelkää mennä leikkimään kun pojat ei varo yhtään
Joo olen huomannut että meidän naapuruston tytöt on juuri noita kantelijoita. Kaikesta mennään kotiin valittamaan. Ja kiljuvat ja vikisevät jatkuvasti. Aivan kauheita ovat. Ei niitä kukaan jaksa. Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ovat helpompia ja halvempia....
No eivät todellakaan ole! Just päinvastoin
Mulla ei ole vielä omia lapsia, mutta haluaisin kovasti pojan. Toivottavasti pääsen olemaan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
koska heitä pidetään arvokkaampina. On paljon perheitä joissa pojille ostetaan mopot ja muut vehkeet ja tyttö saa bussikortin. Samoin pojan viikkoraha suurempi kun menonsa "järkevämpiä" kuin tytön.
Meillä kolmesta lapsesta tytär oli se, jolla oli selvästi kalleimmat harrastukset
Vierailija kirjoitti:
ovat riehuvia villilapsia joilla ei ole tapoja. Tönitään tuupitaan jne. Tytöt ovat rauhallisempia eivätkä niin aggressiivisia. Tytöt myös ovat empaattisempia...niin se vaan on.
Meillä on neljä lasta: 13v ja 14v tytöt, 16v ja 18v pojat. Ovathan nuo erilaisia: pojat omalla tavallaan hyvin rehellisiä, myös hyvin empaattisia. Tytöt kikattelevat keskenään salaisuuksiaan, ovat myös empaattisia. Meidän pojat suuttuvat reilusti ja neitoset mököttelevät. En mitenkään voi kokemuksellani sanoa muuta, kuin että ovat erilaisia. Ei ole kiveen hakattu, että nimenomaan pojilla ei olisi käytöstapoja/tytöt ovat empaattisempia. He vain ovat erilaisia. Ja ihanaa niin.
Vierailija kirjoitti:
ovat riehuvia villilapsia joilla ei ole tapoja. Tönitään tuupitaan jne. Tytöt ovat rauhallisempia eivätkä niin aggressiivisia. Tytöt myös ovat empaattisempia...niin se vaan on.
Mutta kun ei se vaan niin ole. Pojat ja tytöt ovat yksilöitä ihan alusta alkaen.
Ensimmäiseni oli poika, ja sellainen ns. "helppo" vauva heti alusta alkaen. Rauhallinen, tyytyi katselemaan värikkäitä kuvia kun tein kotihommia. Erittäin mukava pieni poika hänestä kasvoikin. Tykkäsi kovasti rakennella legoilla ja piirtää. Ei tuuppinut eikä kiukutellut eikä kiusannut muita.
Tyttö oli sitten heti alkumetreillä paljon temperamenttisempi. Halusi jo pikkuvauvana nähdä ja seurata kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Ei tullut kuuloonkaan jättää viltin päälle rapistelemaan karamellipapereita, vaati heti kohta siitä ylös. Hänen kanssaan oli kädet täynnä.
Tyttö oppi puhumaan varsin aikaisin ja sai neuvolakorttiin maininnan hyvä sanavarasto. Poika paljon rauhallisempi. Myös herkkä ja tunteensa avoimesti näyttävä.
Edelleen ovat omia erilaisia itsejään. Tyttö on hyvin älykäs ja hänellä kova halu oppia ja opiskella. Poika tyytyy keskinkertaiseen mikä hänelle on mukavampaa.
Kumpikin on minulle rakkaimpia ihmisiä maailmassa. Kukaan ei mene heidän edelleen.
En olisi ikinä halunnut tyttöä. Onneksi tuli ihana poika.
Jos oliti tullut tyttö niin olisin kyllä yrittänyt poikaa vielä.
Tytöt ei ole minun juttu eikä tyttöjen jutut.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kolme tytärtä pienillä ikäeroilla. Oikeasti kasvatuksellinen haaste. Elämä on jatkuvaa draamaa. Perhetuttu psykologi sanoi, että vaikeaa tulee olemaan ja kyllä, on vaikeaa jo nyt, vaikka eivät ole vielä teinejä. Tyttöjen murrosikä on paljon monimutkaisempi kuin poikien.
Onpa tyhmä psykologi. Minulla on lapsia molemmista sukupuolista ja ihan samalla tavalla heidän kanssaan oli murrosiässä turbulenssia. Ei ole mitään tyttöjen draamaa ollut ja pidän koko ajatusrakennelmaa naisia halventavana. Samoin pidän poikia halventavana väittää tyttöjen murrosikää monimutkaisemmaksi. Pojat eivät ole mitään ameeboja, jotka eivät kokisi monimutkaisia tunteita.
Mistä tämä sonta taas tempaistiin. Potaskaa, itse salaa toivoin poikaa koska koen pojan kasvattamisen helpompana. Ukki ja isoisä olivat myös otettuja kun tuli poika.
Tytöt leikkivät hetken sovussa hiekkiksellä, mutta pian isketään kolmatta lapiolla päähän. Pojat ovat reiluja, puhun nyt terveistä lapsista. Puhun nyt onnellisesta ajasta jolloin oli tyttö ja poika, isä ja äitin, eikä tätä wokesontaa lainkaan.
Halu saada poikalapsi johtuu laajasta asennevammasta. Terve ja tasapainoinen ihminen ei hyväksy poikia.