Lue keskustelun säännöt.
"pääkaupunkiseudulla yksin asuvan opiskelijan välttämättömiksi kuukausimenoiksi laskettiin noin 1 320 euroa."
19.05.2026 |
Enää ei opiskelu onnistu ilman lainaa. Lainaa taas harva uskaltaa ottaa, kun töitä ei ole. Suomi on kusessa.
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas jännää.
Minulla, töissä käyvällä kahden lapsen yksinhuoltajaisällä, ovat vuoden kuukausimenot olleet välillä tammi-huhtikuu, ollut 1600 euroa kuukaudessa. Tampereella, omakotitalossa, ja autokin on, ja talon sisälämpötila oli talvipakkasilla 23 astetta, eli t-paitakeli. Tässä kuussa budjetti paukkuu, kun auto pitää saada korjautettua. Silti ajatus että yksinäinen opiskelija tarvitsee 1320€ kuussa, no, on se aika hiton paljon.
Paljos iskä maksaa vuokraa? Omat asumiskulut on 1800€ kk. Siihen päälle ruoka ja muut. Ei taida 1600€ riittää. Paritalon puolikas itä-Helsinki. Lapsiakin on pari.
Tarkennetaan: Vuokra, sähkö ja vesi tuo 1800€ kk. Te, jotka asutte velattomassa asunnossa, älkää vastailko. Muutenkin kuka vastaa tällaisiin : Mulle riittää se ja se ilman, että kertoo asumiskulunsa ja onko lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumeneuloja ei ole näkynyt. Solujen ovet ovat suoraan käytävälle samaan tapaan kuin kerrostalossa. Ovissa lukot ja ovikellot. Omat postilaatikot. Yheiskeittiön voi käytännössä valita eli jos lähimmässä on jostain syystä joskus hankalaa niin menee toiseen. TRjottimella vie ja tuo kaiken mitä tarvii, mutta kun omassa huoneessa on vettä, jääkaappi, airfryer, mikro niin se jo alkaa olla melkein kuin yksiö. Edullisempaa asua solussa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten opiskella jos ei ole töitä ?
Koska alle 25-vuotiaan, jolla ei ole ammatillista tai korkeakoulututkintoa, on pakko hakea yhteishaussa maksimimäärän valintakohteita ja vasta, jos ei pääse niistä mihinkään, on oikeutettu työttömyystukiin.
Eli käytännössä alle 25-vuotiaan ylioppilaan on lähes pakko opiskella jotakin. Ammattikoulun käyneiden alle 25-vuotiaiden ei ole pakko, sillä heillähän on jo ammattitutkinto.
Ei tietenkään alle 25-vuotiaan ole pakko opiskella. Voi myös tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Kokoomus. Mikään 450 euroa ei riitä ihmisarvoiseen eläämään. 450 euroa riitää vain köyhyysrajan alittamiseen.
Siellä ovat kaikki piuolueet olleet 20 vuoden aikana päättämässä asioista, miksi eivät ole korjanneet asioita?
Ei tässä mitään korjata vaan syytetään ensin edeltävää ja sitten seuraavaa hallitusta. Ainakin jos demarien hallintotyyliä katsoo. Itse nuo ei tee muuta kuin ottaa velkaa jolla ongelmat lykätään eteenpäin.
Rahaa kirjaimellsesti luodaan nappia painamalla. Sen funktio on saada itsekkäät paskiaiset liikkumaan ja puhaltamaan hiileen. Velat voidaan antaa anteeksi.
Eipä taida Suomi pystyä luomaan rahaa nappia painamalla. Ja veloista ehkä osa voidaan antaa anteeksi mutta prosessi siihen taitaa olla sellainen että sitä ei halua oikeisto eikä vasemmisto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaitoksella on niin hyvät tietokoneet ja nopeat yhteydet, että ei tarvitse välttämättä kuin oman kännykän. Astioiksi kelpaa käytetyt. Kotona asuessa on hyvä jo varautua muuttoon, kerätä tarvitsemiaan juttuja varastoon vähitellen. Myös sängyn, pöydän yms. vanhemnat antaa monesti mukaan.
Liikaa höpötätte ja hölmöilette, kun ostelette kaikkea vasta kun muutatte! Normaalisti säästetään etukäteen, jos aiotaan menestyä eikä velkaantua elämässä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Jos rahat eivät riitä ja tilanne todella sellainen että opiskelija ei saa vanhemmiltaan tai jostain muualta vanhoja huonekaluja ja muita tavaroita niin tällöin voi hakea toimeentulotukea. Ihmeellistä hyysäämistä. Siitä kun itse lopetin opiskelut ei ole kuin viisi vuotta eikä kaikkea saanut silloinkaan opintotuki kattanut kaikkea silloinkaan. Miksi nyt pitäisi yhtäkkiä kattaa? On aika iso ristiriita siinä että tuntuu että ihmiset vaativat yhteiskunnalta entistä enemmän huolenpitoa vaikka yhteiskunnalla on koko ajan vähempään varaa. Ihmisiltä, myös siis opiskelijoilta, pitää voida vaatiakin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähkö, netti ja vesimaksut tosiaan puuttuvat kun muuttaa aitoon opiskelijasoluun!
Minä opiskelin 2012-2016 amkissa vain opintotuella. Sain sitä noin 500€/kk. Vuokra oli 310€ kimppakämpässä/asuntolassa. Siihen kuului vesi ja sähkö. Tuolloin ei vielä tarvinnut ottaa lainaa. En saanut kesätöitä enkä iltatöitä kun maalla ei ole tämäntyyppisiä töitä niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ollut juuri huonekaluja. No patja ja petivaatteet toki. Kierrätyskeskukset on hyvä keksintö. Niistä saa esim. muki 20 senttiä. Lautanen 30 senttiä. Siellä on pyyhkeitä, lakanoita jne. Sain kaiken tarvittavan alle 10 eurolla. Paitsi patja löytyi torista. Aika paljon on tavaraa myös roskalava-palstoilla. Nykyään ihmisillä on niin älyttömästi tavaraa, että helposti saat vaikka ilmaiseksi kaiken tarpeellisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmeniä töitä tehneenä ja veroja maksaneena, saan nyt työttömänä ansiosidonnaista reippaasti alle 1300 euroa bruttona. Sillä pitää kustantaa oma ja lapsen eläminen ja usein rahat ovatkin loppu. Että miten on päätelty, että opiskelija tarvitsee tuollaisen summan elämiseen?
Yksiön vuokra Helsingissä 715€/kk + vesi 20€/kk + sähkö 40€/kk + kotivakuutus + perusosa 578€/kk.
Miksi pitää asua yksiössä? Opiskeluaikoina 10 vuota sitten vuokrattiin parin muun opiskelijan kanssa kolmio. Yksi asui olkkarissa, joka jaettiin verholla ja me kaksi muuta saatiin omat huoneet. Yhteinen keittiö ja kylppäri ja tuli paljon halvemmaksi kuin vuokrata yksin yksiö. Ja yksiöistä oli muutenkin pulaa, niin tämä oli toimiva ratkaisu. Miksi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla omat kämpät?
Joo ennen asuttiin luolissa ja savimajoissa, miksi nykypäivänä ei töissäkäyvät asu niissä?
Vertaat kimppakämppiä savimajoihin? Ihan yhtä hyvin voi opiskelija asua sellaisessa nykyään kuin ennenkin.
Yksiöt on aina olleet opiskelijalle ylellisyyttä, joka pitää kustantaa työnteolla.
Soluasuminen kuuluu opiskeluun on enemmän kulttuurinen jäänne kuin mikään välttämättömyys. Suomessa soluja rakennettiin aikana, jolloin opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, asuntoja oli vähän ja tavoitteena oli saada mahdollisimman moni katon alle halvalla. Se oli käytännöllinen ratkaisu köyhemmässä ja niukemmassa yhteiskunnassa.
Mikä ihmeen kulttuurinen jäänne? En mä ainakaan itse kulttuurin takia asunut kimppakämpässä, vaan sen takia, että ei ollut varaa omaan kämppään. Mikä tekee nykyisistä opiskelijoista jotenkin erityislaatuisia, että yhteisasumisen muoto on niin huono vaihtoehto?
Minun poikani asuu soluasunnossa. Pojat siellä ovat saman alan opiskelijoita, jotka ovat kaverustuneet niin, että aikovat pysyä yhteisessä järjestelyssä koko opiskeluajan. Ja asuminen on edullista. Hyvin toimii nykyäänkin.
Aikovatko asua yhdessä sittenkin kun yksi heistä saa työpaikan ja muut eivät? Tai kun yksi alkaa seurustella ja muut eivät. Äläkä nyt tule lässyttämään, että kaikki heistä saavat työpaikan. Vaikka niin kävisi pojallesi ja hänen kavereilleen, niin ei tapahdu kaikille.
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.
Kannattaa muuten pitää huoli, ettei kimppakämpässä joudu kuseen jos yksi porukasta jättääkin vuokrat maksamatta. Vuokra voi nousta hyvin äkkiä jos yksi potkitaan pois ja tilalle ei ole saatu uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmeniä töitä tehneenä ja veroja maksaneena, saan nyt työttömänä ansiosidonnaista reippaasti alle 1300 euroa bruttona. Sillä pitää kustantaa oma ja lapsen eläminen ja usein rahat ovatkin loppu. Että miten on päätelty, että opiskelija tarvitsee tuollaisen summan elämiseen?
Yksiön vuokra Helsingissä 715€/kk + vesi 20€/kk + sähkö 40€/kk + kotivakuutus + perusosa 578€/kk.
Miksi pitää asua yksiössä? Opiskeluaikoina 10 vuota sitten vuokrattiin parin muun opiskelijan kanssa kolmio. Yksi asui olkkarissa, joka jaettiin verholla ja me kaksi muuta saatiin omat huoneet. Yhteinen keittiö ja kylppäri ja tuli paljon halvemmaksi kuin vuokrata yksin yksiö. Ja yksiöistä oli muutenkin pulaa, niin tämä oli toimiva ratkaisu. Miksi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla omat kämpät?
Joo ennen asuttiin luolissa ja savimajoissa, miksi nykypäivänä ei töissäkäyvät asu niissä?
Vertaat kimppakämppiä savimajoihin? Ihan yhtä hyvin voi opiskelija asua sellaisessa nykyään kuin ennenkin.
Yksiöt on aina olleet opiskelijalle ylellisyyttä, joka pitää kustantaa työnteolla.
Soluasuminen kuuluu opiskeluun on enemmän kulttuurinen jäänne kuin mikään välttämättömyys. Suomessa soluja rakennettiin aikana, jolloin opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, asuntoja oli vähän ja tavoitteena oli saada mahdollisimman moni katon alle halvalla. Se oli käytännöllinen ratkaisu köyhemmässä ja niukemmassa yhteiskunnassa.
Mikä ihmeen kulttuurinen jäänne? En mä ainakaan itse kulttuurin takia asunut kimppakämpässä, vaan sen takia, että ei ollut varaa omaan kämppään. Mikä tekee nykyisistä opiskelijoista jotenkin erityislaatuisia, että yhteisasumisen muoto on niin huono vaihtoehto?
Minun poikani asuu soluasunnossa. Pojat siellä ovat saman alan opiskelijoita, jotka ovat kaverustuneet niin, että aikovat pysyä yhteisessä järjestelyssä koko opiskeluajan. Ja asuminen on edullista. Hyvin toimii nykyäänkin.
Aikovatko asua yhdessä sittenkin kun yksi heistä saa työpaikan ja muut eivät? Tai kun yksi alkaa seurustella ja muut eivät. Äläkä nyt tule lässyttämään, että kaikki heistä saavat työpaikan. Vaikka niin kävisi pojallesi ja hänen kavereilleen, niin ei tapahdu kaikille.
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.
Kannattaa muuten pitää huoli, ettei kimppakämpässä joudu kuseen jos yksi porukasta jättääkin vuokrat maksamatta. Vuokra voi nousta hyvin äkkiä jos yksi potkitaan pois ja tilalle ei ole saatu uutta.
Kun on erilliset vuokrasopimukset niin vastaat vain omasta vuokrastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainalla sitä ennenkin opiskeltiin jos ei ollut syntynyt rikkaaseen sukuun .
Ennen lainan pystyi maksamaan työssä käynnillä ja kesätöitä löytyi aina kaikille halukkaille.
Nyt ei saa töitä edes valmistuneet.
Koska heräät nykyaikaan?
Muuta Norjaan, siellä on töitä. Jos olet nuori jaksat vielä muuttaa. Lopeta valitus, yhteiskunnan tehtävä ei ole maksaa sinun opiskelujasi, kaljan kittaamista ja matkustelua, sijoittamista. Ärsyttää tuollaiset nuoret, jotka luulevat että yhteiskunnan rahat ovat heitä varten, olet ilmeisesti vasemmisto perheestä, no rahat on nyt loppu.
En ole kenelle vastasit, mutta itse 70-luvulla syntyneenä sain muhkeat tuet opiskellessa ja muutenkin. Samalla asunnon arvo on noussut itsestään sellaiseen summaan ettei niitä normaaleilla palkoilla makseta. Nykynuoret voivat vain haaveilla siitä elintasosta mikä meillä on ollut.
En tiedä missä maassa asuit opiskeluaikoina, mutta itse 70- luvulla syntyneenä kyllä sain opintorahaa ja asumislisää yhteensä n.450 euroa/kk. Joskus olin onnekas ja sain töitä, vaikka työnsaanti oli pirun vaikeaa. Nostin lisäksi opintolainaa. Asuin kimppakämpässä tai solussa, mutta soluasuntoja oli vaikeaa saada. Koko tuki sekä lisä meni vuokraan. Opintojen jälkeen työnsaanti oli vaikeaa ja lähdin ulkomaille töihin. Palasin Suomeen ja vuoden työttömyyden jälkeen sain vihdoin töitä, en kylläkään omalta alaltani. Että en itse muista, että opiskeluaikana olisi ollut jotenkin helppoa, jatkuvaa köyhyyttä se oli. Ja kun valmistuin, olikin sitten 2008 taantuma, niin töitäkään ei saanut.
Minä ihmettelen myös väitteitä 70-luvulla syntyneiden suurista opintotuista. Minulla on tallessa vanha opintotukipäätös, ja tarkistin miten asia on. Minulle myönnetty opintotuki ja asumislisä olivat yhteensä n. 2 400 mk. Ja asuin kalliisti, joten sain suurinta mahdollista asumislisää. Kun tuo muutetaan euroiksi, niin se on n. 400 €. Nykyään maksimi opintotuki + asumislisä on n. 500 € ja pääkaupunkiseudulla n. 600 €.
Tuohon aikaan esim. puhelinlasku oli helposti 600 mk eli ihan toista luokkaa kuin nykyään. Minulla oli joskus tonninkin lasku. Ei aiemmilla sukupolvilla rahat ole riittäneet yhtään helpommin. Itse kävin kesätöissä, ja niistä rahoista sain lisää tukien päälle. Mutta jonain kesänä en löytänyt kunnon töitä, joten olin au pairina. Siitä ei kertynyt mitään talven varalle.
Vuoden 1970 2 400 markkaa vastaa nykyrahassa (ostovoimasta riippuen) noin 1 700 – 2 500 euroa.
Esimerkiksi vuoden 1975 rahassa 2 400 markkaa vastaisi elinkustannusindeksillä laskettuna nykyään noin 2 000 euroa
Oletko vähän vajaa? Puhuttiin 70-luvulla syntyneiden tuista. Ei tuista 70 luvulla. Minä olen syntynyt 70 luvulla ja opiskellut 2000 luvulla ja ihan euroina maksettiin tuet. Yhteensä 450 € opintorahaa ja asumislisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmeniä töitä tehneenä ja veroja maksaneena, saan nyt työttömänä ansiosidonnaista reippaasti alle 1300 euroa bruttona. Sillä pitää kustantaa oma ja lapsen eläminen ja usein rahat ovatkin loppu. Että miten on päätelty, että opiskelija tarvitsee tuollaisen summan elämiseen?
Yksiön vuokra Helsingissä 715€/kk + vesi 20€/kk + sähkö 40€/kk + kotivakuutus + perusosa 578€/kk.
Miksi pitää asua yksiössä? Opiskeluaikoina 10 vuota sitten vuokrattiin parin muun opiskelijan kanssa kolmio. Yksi asui olkkarissa, joka jaettiin verholla ja me kaksi muuta saatiin omat huoneet. Yhteinen keittiö ja kylppäri ja tuli paljon halvemmaksi kuin vuokrata yksin yksiö. Ja yksiöistä oli muutenkin pulaa, niin tämä oli toimiva ratkaisu. Miksi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla omat kämpät?
Joo ennen asuttiin luolissa ja savimajoissa, miksi nykypäivänä ei töissäkäyvät asu niissä?
Vertaat kimppakämppiä savimajoihin? Ihan yhtä hyvin voi opiskelija asua sellaisessa nykyään kuin ennenkin.
Yksiöt on aina olleet opiskelijalle ylellisyyttä, joka pitää kustantaa työnteolla.
Soluasuminen kuuluu opiskeluun on enemmän kulttuurinen jäänne kuin mikään välttämättömyys. Suomessa soluja rakennettiin aikana, jolloin opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, asuntoja oli vähän ja tavoitteena oli saada mahdollisimman moni katon alle halvalla. Se oli käytännöllinen ratkaisu köyhemmässä ja niukemmassa yhteiskunnassa.
Mikä ihmeen kulttuurinen jäänne? En mä ainakaan itse kulttuurin takia asunut kimppakämpässä, vaan sen takia, että ei ollut varaa omaan kämppään. Mikä tekee nykyisistä opiskelijoista jotenkin erityislaatuisia, että yhteisasumisen muoto on niin huono vaihtoehto?
Minun poikani asuu soluasunnossa. Pojat siellä ovat saman alan opiskelijoita, jotka ovat kaverustuneet niin, että aikovat pysyä yhteisessä järjestelyssä koko opiskeluajan. Ja asuminen on edullista. Hyvin toimii nykyäänkin.
Aikovatko asua yhdessä sittenkin kun yksi heistä saa työpaikan ja muut eivät? Tai kun yksi alkaa seurustella ja muut eivät. Äläkä nyt tule lässyttämään, että kaikki heistä saavat työpaikan. Vaikka niin kävisi pojallesi ja hänen kavereilleen, niin ei tapahdu kaikille.
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.
Kannattaa muuten pitää huoli, ettei kimppakämpässä joudu kuseen jos yksi porukasta jättääkin vuokrat maksamatta. Vuokra voi nousta hyvin äkkiä jos yksi potkitaan pois ja tilalle ei ole saatu uutta.
Kun on erilliset vuokrasopimukset niin vastaat vain omasta vuokrastasi.
Niin, vuokra voi silti nousta jos vuokranantaja jakaa vuokran niille jotka jäävät kämppään. Yksityisellä ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu pitäisi muuttaa maksulliseksi ja kaikki opintotuet lopettaa.
Joo, kostetaan se, että sulla ei ole lukupäätä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Vaatteita? Kuinka usein tarvitsee ostaa vaatteita? Joka kuukausi? Uudet kengät? Joka kuukausi? Uusi puhelin?
Puhelimia saa satasella. Kirppikseltä saa vaatteita rikkimenneiden tilalle, tähän menee ehkä pari kymppiä eikä tarvitse ostaa joka kuukausi. Ooiskeluaikaan kuuluu, että usein tuet ei riitä ja pitää tehdä valintoja. Mutta tuo aika kestää lyhyen ajan. Kuulen kyllä pelkkiä tekosyitä ja marinaa.
Selkeästi ei ole mitään ideaa maksaa opiskelut verorahoista, tämäkin on niin mennyttä maailmaa joka ei kuulu nykyaikaan jossa ei ole käyttöä koulutetuille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmeniä töitä tehneenä ja veroja maksaneena, saan nyt työttömänä ansiosidonnaista reippaasti alle 1300 euroa bruttona. Sillä pitää kustantaa oma ja lapsen eläminen ja usein rahat ovatkin loppu. Että miten on päätelty, että opiskelija tarvitsee tuollaisen summan elämiseen?
Yksiön vuokra Helsingissä 715€/kk + vesi 20€/kk + sähkö 40€/kk + kotivakuutus + perusosa 578€/kk.
Miksi pitää asua yksiössä? Opiskeluaikoina 10 vuota sitten vuokrattiin parin muun opiskelijan kanssa kolmio. Yksi asui olkkarissa, joka jaettiin verholla ja me kaksi muuta saatiin omat huoneet. Yhteinen keittiö ja kylppäri ja tuli paljon halvemmaksi kuin vuokrata yksin yksiö. Ja yksiöistä oli muutenkin pulaa, niin tämä oli toimiva ratkaisu. Miksi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla omat kämpät?
Joo ennen asuttiin luolissa ja savimajoissa, miksi nykypäivänä ei töissäkäyvät asu niissä?
Vertaat kimppakämppiä savimajoihin? Ihan yhtä hyvin voi opiskelija asua sellaisessa nykyään kuin ennenkin.
Yksiöt on aina olleet opiskelijalle ylellisyyttä, joka pitää kustantaa työnteolla.
Soluasuminen kuuluu opiskeluun on enemmän kulttuurinen jäänne kuin mikään välttämättömyys. Suomessa soluja rakennettiin aikana, jolloin opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, asuntoja oli vähän ja tavoitteena oli saada mahdollisimman moni katon alle halvalla. Se oli käytännöllinen ratkaisu köyhemmässä ja niukemmassa yhteiskunnassa.
Mikä ihmeen kulttuurinen jäänne? En mä ainakaan itse kulttuurin takia asunut kimppakämpässä, vaan sen takia, että ei ollut varaa omaan kämppään. Mikä tekee nykyisistä opiskelijoista jotenkin erityislaatuisia, että yhteisasumisen muoto on niin huono vaihtoehto?
Minun poikani asuu soluasunnossa. Pojat siellä ovat saman alan opiskelijoita, jotka ovat kaverustuneet niin, että aikovat pysyä yhteisessä järjestelyssä koko opiskeluajan. Ja asuminen on edullista. Hyvin toimii nykyäänkin.
Aikovatko asua yhdessä sittenkin kun yksi heistä saa työpaikan ja muut eivät? Tai kun yksi alkaa seurustella ja muut eivät. Äläkä nyt tule lässyttämään, että kaikki heistä saavat työpaikan. Vaikka niin kävisi pojallesi ja hänen kavereilleen, niin ei tapahdu kaikille.
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.
Kannattaa muuten pitää huoli, ettei kimppakämpässä joudu kuseen jos yksi porukasta jättääkin vuokrat maksamatta. Vuokra voi nousta hyvin äkkiä jos yksi potkitaan pois ja tilalle ei ole saatu uutta.
Kun on erilliset vuokrasopimukset niin vastaat vain omasta vuokrastasi.
Niin, vuokra voi silti nousta jos vuokranantaja jakaa vuokran niille jotka jäävät kämppään. Yksityisellä ainakin.
Voi nousta mutta jos tuollainen tilanne käy niin kannattaa yrittää etsiä uusi kämppis tai vaihtaa asuntoa. Kyllä näistä ongelmista selviää jos on halua.
Jotenkin tuntuu, että ihmiset muuttuu tyhmemmiksi koko ajan.
Itse aikoinaan tein jo lukioaikana töitä. Ok, nyt on hankalampaa saada töitä, mutta joillain ei ole mitään työkokemusta.
Luokkakaveri jäi lukion jälkeen töihin, koska hänellä ei ollut varaa muuttaa. Kävi pääsykokeissa, pääsi sisään ja pyysi lykkäystä vuoden. Teki töitä heti siitä asti, kun kirjoitukset oli ohi lähes 1,5 v, kunnes aloitti opiskelut. Pääsi lähikauppaan töihin ja koko opiskeluajan teki 1-2 vuoroa töitä viikossa.
Ensimmäisten vuosien jälkeen meni ilmaiseen työharjoitteluun alalle, kesäksi. Asui kaikki vuodet solussa.
Moniko on tehnyt vst myönnytyksiä ?
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.