Lue keskustelun säännöt.
"pääkaupunkiseudulla yksin asuvan opiskelijan välttämättömiksi kuukausimenoiksi laskettiin noin 1 320 euroa."
19.05.2026 |
Enää ei opiskelu onnistu ilman lainaa. Lainaa taas harva uskaltaa ottaa, kun töitä ei ole. Suomi on kusessa.
Kommentit (403)
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille opiskelija-asuntoja. Soluasuntoja. Jos haluaa jotain muuta niin sitten asuu koton, tekee työvuoroja tms. Tuo +1300e on vähän turhan iso summa. Ruokaan joku 200e, vuokra max 500e ja max muutama satanen sitten muita kuluja.
Ruokaan 200e/kk? Saa siinä vyötä kiristää, jos tuo on koko kolmen vuoden ruokabudjetti per kuukausi. Vaikka opiskelija söisi kaikkina arkipäivinä ruoan sillä noin 3e hinnalla ruokalassa, niin silti pitäisi kaikki muut ruokakulut kuukaudessa pärjätä 140e . Se on 35e/vk, tai 5e pv. Jo pelkkä iso leikkelepaketti tai juusto maksaa nykyään tuon. Siinä ei paljoa mietitä terveellistä syömistä nykyhinnoilla, ostetaan vaan bulkissa halvinta mitä saa. Kahvipakettikin on jo tuosta budjetista melkein kympin, mutta tietenkään opiskelija ei edes sellaista luksusta voi juoda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Kyllä, mutta sitten pitää myös hyväksyä se että se sopivassa asumuksessa asuminen saattaa maksaa enemmän ja sitä maksetaan sitten ottamalla enemmän opintolainaa tai käymällä töissä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Ja Helsingin läheisyydessä ne matkakulut opiskelijoilla ovat maltilliset. Eikä tarvitse muuttaa mihinkään Riihimäelle asti siis vaan Vantaalta, Espoosta, Keravalta, Järvenpäästä, yms löytyy asuntoja ihan hyvillä hinnoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Mulla menee työmatkoihin pari tuntia. Siihen vielä päälle perheen menot työpäivän jälkeen. Jos kaikki opiskeluaikana on vaikeeta, ei se elämä kyllä siitä ainakaan helpommaksi muutu. Itse ainakin muistelen, että opiskeluaikana oli aina rahat loppu, mutta kuitenkin oli vain itsestään vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille opiskelija-asuntoja. Soluasuntoja. Jos haluaa jotain muuta niin sitten asuu koton, tekee työvuoroja tms. Tuo +1300e on vähän turhan iso summa. Ruokaan joku 200e, vuokra max 500e ja max muutama satanen sitten muita kuluja.
Ruokaan 200e/kk? Saa siinä vyötä kiristää, jos tuo on koko kolmen vuoden ruokabudjetti per kuukausi. Vaikka opiskelija söisi kaikkina arkipäivinä ruoan sillä noin 3e hinnalla ruokalassa, niin silti pitäisi kaikki muut ruokakulut kuukaudessa pärjätä 140e . Se on 35e/vk, tai 5e pv. Jo pelkkä iso leikkelepaketti tai juusto maksaa nykyään tuon. Siinä ei paljoa mietitä terveellistä syömistä nykyhinnoilla, ostetaan vaan bulkissa halvinta mitä saa. Kahvipakettikin on jo tuosta budjetista melkein kympin, mutta tietenkään opiskelija ei edes sellaista luksusta voi juoda.
Taas joku keskiluokan germabärcce laskeskelemassa välttämättömiä kuluja ilman todellista ymmärrystä köyhempien elämästä. Ei siinä juustot ja leikkeleet yleensä ole sitä ykkösprioriteettia kun vähällä rahalla pärjäillään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ollut juuri huonekaluja. No patja ja petivaatteet toki. Kierrätyskeskukset on hyvä keksintö. Niistä saa esim. muki 20 senttiä. Lautanen 30 senttiä. Siellä on pyyhkeitä, lakanoita jne. Sain kaiken tarvittavan alle 10 eurolla. Paitsi patja löytyi torista. Aika paljon on tavaraa myös roskalava-palstoilla. Nykyään ihmisillä on niin älyttömästi tavaraa, että helposti saat vaikka ilmaiseksi kaiken tarpeellisen.
Näin juuri. Minä keskituloinenkin olen ostanut astioita torista ja jotain vaatteitakin. Miksi ei opiskelijakin voisi. Kaikkea ei sieltä ehkä saa, mutta toisaalta todella paljon saa ja edullisesti, kun etsii riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Kyllä, mutta sitten pitää myös hyväksyä se että se sopivassa asumuksessa asuminen saattaa maksaa enemmän ja sitä maksetaan sitten ottamalla enemmän opintolainaa tai käymällä töissä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Ja Helsingin läheisyydessä ne matkakulut opiskelijoilla ovat maltilliset. Eikä tarvitse muuttaa mihinkään Riihimäelle asti siis vaan Vantaalta, Espoosta, Keravalta, Järvenpäästä, yms löytyy asuntoja ihan hyvillä hinnoilla.
Huvittavaa sinänsä, että nää jossain 60-100 neliön jättiasunnossa asuvat julistaa pitkin somepalstoja suu vaahdossa että kyllä opiskelijan vaan on tyydyttävä soluasuntoon. Itseään noita ei saa tuollaisiin kirvelläkään.
Onneksi niitä ei juurikaan enää ole niin opiskelijat ei joudu pakottumaan tuohon pelleilyyn.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaitoksella on niin hyvät tietokoneet ja nopeat yhteydet, että ei tarvitse välttämättä kuin oman kännykän. Astioiksi kelpaa käytetyt. Kotona asuessa on hyvä jo varautua muuttoon, kerätä tarvitsemiaan juttuja varastoon vähitellen. Myös sängyn, pöydän yms. vanhemnat antaa monesti mukaan.
Liikaa höpötätte ja hölmöilette, kun ostelette kaikkea vasta kun muutatte! Normaalisti säästetään etukäteen, jos aiotaan menestyä eikä velkaantua elämässä!
Sulla ei nyt ole ihan realistista kuvaa siitä millaista siellä oppilaitoksella opiskelu on. Onhan siellä niitä tietokoneita joissa on laina-aika muutaman tunnin, mutta niitä ei todellakaan riitä kaikille eikä mikään yliopisto ainakaan oleta, että opiskelijalla ei ole omaa tietokonetta. Opiskelutilat on tosi täynnä ja kyllä sinne omat tietokoneet raahataan lähes poikkeuksetta. Mä en olisi ikinä saanut graduani kirjoitettua, jos se olisi pitänyt vääntää yliopiston tiloissa iltamyöhällä tai viikonloppuna kaikkien muiden opintojen ja menojen jälkeen.
Mitä noihin tavaroihin tulee, niin kohtuullisen sinisilmäistä ajatella että kaikilla on mahdollisuus saada kotoa apua tai kerätä johonkin varastoihin (ei meillä ollut mitään varastotiloja muuttotavaroita varten) tavaraa. Itse sain kotoa mukaan patjan ja omat vaatteet ja muut roinat, mutta kaikki huonekalut ja astiat ostettiin käytettynä. Muistelen vielä, että kierrätyskeskuksen kotiinkuljetuskin oli melko kallis. Tässä sen taas huomaa, miten ei mene onnen lahjat tasan. Hyväksykää nyt vaan, että osa opiskelijoista aloittaa köyhinä ja kun niitä puuttuvia tavaroita aletaan kerätä, niin se lainaraha käytetään aluksi noihin pakollisiin ostoihin eikä normaaliin elämään. Siitä se kierre alkaa, mikä sitten johtaa siihen ettei rahat aina riitä. Helppoahan se on, jos kotoa saa kaikki kalut matkaan ja vanhemmat vielä tuuppaa rahaa käteen tukien lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Vaatteita? Kuinka usein tarvitsee ostaa vaatteita? Joka kuukausi? Uudet kengät? Joka kuukausi? Uusi puhelin?
Puhelimia saa satasella. Kirppikseltä saa vaatteita rikkimenneiden tilalle, tähän menee ehkä pari kymppiä eikä tarvitse ostaa joka kuukausi. Ooiskeluaikaan kuuluu, että usein tuet ei riitä ja pitää tehdä valintoja. Mutta tuo aika kestää lyhyen ajan. Kuulen kyllä pelkkiä tekosyitä ja marinaa.
No juuri niin. On aivan liioittelua väittää, että opiskelija tarvitsee kovinkaan paljon rahaa vaatehankintoihin tai elektroniikkaan. Omille lapsilleni on hankittu lukioaikana, alaikäisenä siis, sen verran vaatteita, että pärjäävät niillä kutakuinkin koko opiskeluajan. Samoin läppäri ja puhelin kun on kerran hankittu, niin ei niitä tarvitse opiskeluaikana vaihtaa. Oma lapseni on vetänyt samalla läppärillä ensin lukion ja nyt jo puolet opinnoistakin. Nykyään sitä lukioläppäriä ei enää ole, kun koulu tarjoaa sen, joten läppärin osto on nyt siirtynyt lukion aloituskohdasta opintojen alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosikymmeniä töitä tehneenä ja veroja maksaneena, saan nyt työttömänä ansiosidonnaista reippaasti alle 1300 euroa bruttona. Sillä pitää kustantaa oma ja lapsen eläminen ja usein rahat ovatkin loppu. Että miten on päätelty, että opiskelija tarvitsee tuollaisen summan elämiseen?
Yksiön vuokra Helsingissä 715€/kk + vesi 20€/kk + sähkö 40€/kk + kotivakuutus + perusosa 578€/kk.
Miksi pitää asua yksiössä? Opiskeluaikoina 10 vuota sitten vuokrattiin parin muun opiskelijan kanssa kolmio. Yksi asui olkkarissa, joka jaettiin verholla ja me kaksi muuta saatiin omat huoneet. Yhteinen keittiö ja kylppäri ja tuli paljon halvemmaksi kuin vuokrata yksin yksiö. Ja yksiöistä oli muutenkin pulaa, niin tämä oli toimiva ratkaisu. Miksi kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla omat kämpät?
Joo ennen asuttiin luolissa ja savimajoissa, miksi nykypäivänä ei töissäkäyvät asu niissä?
Vertaat kimppakämppiä savimajoihin? Ihan yhtä hyvin voi opiskelija asua sellaisessa nykyään kuin ennenkin.
Yksiöt on aina olleet opiskelijalle ylellisyyttä, joka pitää kustantaa työnteolla.
Soluasuminen kuuluu opiskeluun on enemmän kulttuurinen jäänne kuin mikään välttämättömyys. Suomessa soluja rakennettiin aikana, jolloin opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti, asuntoja oli vähän ja tavoitteena oli saada mahdollisimman moni katon alle halvalla. Se oli käytännöllinen ratkaisu köyhemmässä ja niukemmassa yhteiskunnassa.
Mikä ihmeen kulttuurinen jäänne? En mä ainakaan itse kulttuurin takia asunut kimppakämpässä, vaan sen takia, että ei ollut varaa omaan kämppään. Mikä tekee nykyisistä opiskelijoista jotenkin erityislaatuisia, että yhteisasumisen muoto on niin huono vaihtoehto?
Minun poikani asuu soluasunnossa. Pojat siellä ovat saman alan opiskelijoita, jotka ovat kaverustuneet niin, että aikovat pysyä yhteisessä järjestelyssä koko opiskeluajan. Ja asuminen on edullista. Hyvin toimii nykyäänkin.
Aikovatko asua yhdessä sittenkin kun yksi heistä saa työpaikan ja muut eivät? Tai kun yksi alkaa seurustella ja muut eivät. Äläkä nyt tule lässyttämään, että kaikki heistä saavat työpaikan. Vaikka niin kävisi pojallesi ja hänen kavereilleen, niin ei tapahdu kaikille.
Ohis moten työpaikan saanti tai tyttöystävän tulo kuvioihin liittyy siihen miten opiskelijat asuvat? Opiskeluaikana kannattaa asua kimppakämpässä kun on löytänyt hyvän kimppakämppäporukan.
Kannattaa muuten pitää huoli, ettei kimppakämpässä joudu kuseen jos yksi porukasta jättääkin vuokrat maksamatta. Vuokra voi nousta hyvin äkkiä jos yksi potkitaan pois ja tilalle ei ole saatu uutta.
Kun on erilliset vuokrasopimukset niin vastaat vain omasta vuokrastasi.
Niin, vuokra voi silti nousta jos vuokranantaja jakaa vuokran niille jotka jäävät kämppään. Yksityisellä ainakin.
Voi nousta mutta jos tuollainen tilanne käy niin kannattaa yrittää etsiä uusi kämppis tai vaihtaa asuntoa. Kyllä näistä ongelmista selviää jos on halua.
Asioille voi tehdä itsekin jotain. Jäljelle jäävät asukkaat voivat laittaa oppilaitoksensa ilmoitustaululle lapun, että edullinen huone solussa vapaana. Sataprosenttisen varmasti siihen löytyy asukas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille opiskelija-asuntoja. Soluasuntoja. Jos haluaa jotain muuta niin sitten asuu koton, tekee työvuoroja tms. Tuo +1300e on vähän turhan iso summa. Ruokaan joku 200e, vuokra max 500e ja max muutama satanen sitten muita kuluja.
Ruokaan 200e/kk? Saa siinä vyötä kiristää, jos tuo on koko kolmen vuoden ruokabudjetti per kuukausi. Vaikka opiskelija söisi kaikkina arkipäivinä ruoan sillä noin 3e hinnalla ruokalassa, niin silti pitäisi kaikki muut ruokakulut kuukaudessa pärjätä 140e . Se on 35e/vk, tai 5e pv. Jo pelkkä iso leikkelepaketti tai juusto maksaa nykyään tuon. Siinä ei paljoa mietitä terveellistä syömistä nykyhinnoilla, ostetaan vaan bulkissa halvinta mitä saa. Kahvipakettikin on jo tuosta budjetista melkein kympin, mutta tietenkään opiskelija ei edes sellaista luksusta voi juoda.
Taas joku keskiluokan germabärcce laskeskelemassa välttämättömiä kuluja ilman todellista ymmärrystä köyhempien elämästä. Ei siinä juustot ja leikkeleet yleensä ole sitä ykkösprioriteettia kun vähällä rahalla pärjäillään.
Mä oon oikeasti järkyttynyt kun luen tätä ketjua. Mun opinnoista ei edes ole kovin pitkää aikaa, mutta en tunnista näitä valituksen aiheita. Ehkä sitten oma opiskeluporukka ja kaverit ovat olleet joku poikkeus tai sitten olen liikkunut ihan eri porukoissa kuin nämä kommentoijat.
Asuttiin tosi ahtaasti kimppakämpässä ja meillä oli vaan patjat lattialla. Yleensä viikko ennen tukien tuloa rahat oli loppu ja syötiin pelkkää pastaa. Matkakorttia latasin vaan talvisin kun pyörällä ei pystynyt ajamaan. Työtä ei saanut, niin kesällä suoritin opintoja. Yhtenä kesänä lähdin Ruotsiin kesätöihin vanhainkotiin, kun ei vaan pärjännyt. Ja tämä oli siis ihan normaalia menoa mun ystäväpiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Kyllä, mutta sitten pitää myös hyväksyä se että se sopivassa asumuksessa asuminen saattaa maksaa enemmän ja sitä maksetaan sitten ottamalla enemmän opintolainaa tai käymällä töissä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Ja Helsingin läheisyydessä ne matkakulut opiskelijoilla ovat maltilliset. Eikä tarvitse muuttaa mihinkään Riihimäelle asti siis vaan Vantaalta, Espoosta, Keravalta, Järvenpäästä, yms löytyy asuntoja ihan hyvillä hinnoilla.
Huvittavaa sinänsä, että nää jossain 60-100 neliön jättiasunnossa asuvat julistaa pitkin somepalstoja suu vaahdossa että kyllä opiskelijan vaan on tyydyttävä soluasuntoon. Itseään noita ei saa tuollaisiin kirvelläkään.
Onneksi niitä ei juurikaan enää ole niin opiskelijat ei joudu pakottumaan tuohon pelleilyyn.
Minä olen opiskelija-aikani viettänyt jo eikä siitä edes ole kauaa. Silloin asuin kämppiksen kanssa ja myöhemmin opiskelija-asunnossa. Eikä ne pelkät tuet riittäneet minullekaan. Nykyään olen mediaanituloinen mutta asun omistusyksiössä. En minä mihinkään soluun tms haluaisi enää muuttaa mutta ei siihen ole tarvettakaan rahallisesti. Opiskelijana ei sen sijaan välttämättä muuhun ole varaa eikä silloin siinä hetkessä voi olettaakaan samaa elintasoa kun mitä jollain keskiluokkaisella on. Ja kyllä, koen että minulla on oikeus sanoa näin ja jos joku siitä mielensä pahoittaa niin ei voi mitään. En minä tässä mitään keskitysleirejä opiskelijoille vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Vaatteita? Kuinka usein tarvitsee ostaa vaatteita? Joka kuukausi? Uudet kengät? Joka kuukausi? Uusi puhelin?
Puhelimia saa satasella. Kirppikseltä saa vaatteita rikkimenneiden tilalle, tähän menee ehkä pari kymppiä eikä tarvitse ostaa joka kuukausi. Ooiskeluaikaan kuuluu, että usein tuet ei riitä ja pitää tehdä valintoja. Mutta tuo aika kestää lyhyen ajan. Kuulen kyllä pelkkiä tekosyitä ja marinaa.
Ymmärsitkö tahallaan väärin, vai oikeasti kuvittelet että joka kuukausi ostetaan samat vaatteet? Juurihan tuossa oli että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Joku kuukausi voi olla että on pakko ostaa uudet lenkkarit. Puolen vuoden päästä voi olla pakko ostaa uusi puhelin. Seuraavana vuonna voi tulla eteen että on uusittava talvitakki tai että tietokone hajoaa. Joku vuosi voi olla ettei ole hirveästi menoja ja rahaa jää säästöön. Ymmärrätkö?
Itse kuulen sellaisen ihmisen ulinaa, joka ei vähään aikaan jos koskaan ole elänyt kädestä suuhun sillä rahalla mitä tulee. Opiskeluaikaan kuuluu pärjätä vähällä, mutta se ei ole sama asia kuin ettei pysty perustarpeita täyttämään tai esimerkiksi ostamaan opiskeluun tarvittavia välineitä. Vähän opinnoista riippuen tuo kirpparihomma joko toimii tai sitten ei. Itse en olisi löytänyt retkeilykamoja, kunnon ulkovaatteita, kiikareita ja ties mitä oppikirjoja kirpparilta, kyllä noista sai käytettynäkin hyvän hinnan maksaa. Ja kyllä, ne oli välttämättömät hankinnat jos halusi osallistua kenttäkursseille ja valmistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten opiskella jos ei ole töitä ?
Siltä varalta että joskus pääsisi töihin.
Tutkimuksen mukaan noin 80% korkeakouluista valmistuneista löysi töitä puolessa vuodessa,ammattikouluista valmistuneista noin 60% kyllä jotkut löytävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Kyllä, mutta sitten pitää myös hyväksyä se että se sopivassa asumuksessa asuminen saattaa maksaa enemmän ja sitä maksetaan sitten ottamalla enemmän opintolainaa tai käymällä töissä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Ja Helsingin läheisyydessä ne matkakulut opiskelijoilla ovat maltilliset. Eikä tarvitse muuttaa mihinkään Riihimäelle asti siis vaan Vantaalta, Espoosta, Keravalta, Järvenpäästä, yms löytyy asuntoja ihan hyvillä hinnoilla.
Huvittavaa sinänsä, että nää jossain 60-100 neliön jättiasunnossa asuvat julistaa pitkin somepalstoja suu vaahdossa että kyllä opiskelijan vaan on tyydyttävä soluasuntoon. Itseään noita ei saa tuollaisiin kirvelläkään.
Onneksi niitä ei juurikaan enää ole niin opiskelijat ei joudu pakottumaan tuohon pelleilyyn.
Minä olen opiskelija-aikani viettänyt jo eikä siitä edes ole kauaa. Silloin asuin kämppiksen kanssa ja myöhemmin opiskelija-asunnossa. Eikä ne pelkät tuet riittäneet minullekaan. Nykyään olen mediaanituloinen mutta asun omistusyksiössä. En minä mihinkään soluun tms haluaisi enää muuttaa mutta ei siihen ole tarvettakaan rahallisesti. Opiskelijana ei sen sijaan välttämättä muuhun ole varaa eikä silloin siinä hetkessä voi olettaakaan samaa elintasoa kun mitä jollain keskiluokkaisella on. Ja kyllä, koen että minulla on oikeus sanoa näin ja jos joku siitä mielensä pahoittaa niin ei voi mitään. En minä tässä mitään keskitysleirejä opiskelijoille vaadi.
Nykyiset solut ei ole sitä mitä ne joskus ennen oli. Siitä voit aloittaa.
Syynä just sinunkaltaisesi noiden vuokrayhtiöiden(kin) johdossa jotka ei puutu yhteenkään soluasumisen ongelmaan vaan ne jää asukkaiden itsensä ongelmaksi kerta toisensa jälkeen. Tehkää se oma hommanne paremmin ja ruvetkaa vasta sitten suosittelemaan opiskelijoille soluasumista kun saatte luotua soluun olosuhteet joissa itsekin suostuisitte asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten opiskella jos ei ole töitä ?
Siltä varalta että joskus pääsisi töihin.
Jos nuoret lopettavat opiskelun, on Suomi jo kymmenen vuoden päästä ongelmissa.
Toinen asia on, onko korkeakoulutettujen suhteellisesti mahdollisimman korkea määrä järkevä tavoite. Siinä on puolensa ja puolensa.
-kasvatustieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Kyllä, mutta sitten pitää myös hyväksyä se että se sopivassa asumuksessa asuminen saattaa maksaa enemmän ja sitä maksetaan sitten ottamalla enemmän opintolainaa tai käymällä töissä. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Ja Helsingin läheisyydessä ne matkakulut opiskelijoilla ovat maltilliset. Eikä tarvitse muuttaa mihinkään Riihimäelle asti siis vaan Vantaalta, Espoosta, Keravalta, Järvenpäästä, yms löytyy asuntoja ihan hyvillä hinnoilla.
Huvittavaa sinänsä, että nää jossain 60-100 neliön jättiasunnossa asuvat julistaa pitkin somepalstoja suu vaahdossa että kyllä opiskelijan vaan on tyydyttävä soluasuntoon. Itseään noita ei saa tuollaisiin kirvelläkään.
Onneksi niitä ei juurikaan enää ole niin opiskelijat ei joudu pakottumaan tuohon pelleilyyn.
Kyllä. Näin keski-ikäisenä asun omakotitalossa. Se on aivan normaalia. Ja opiskeluajan asuin soluasunnossa. Se oli aivan normaalia ja helposti siedettävää, sillä vuokran suuruuskin oli hyvin siedettävä.
Omista lapsistani toinen asuu solussa ja on tyytyväinen. Toinenkin olisi valinnut solun hinnan vuoksi, mutta pääkaupunkiseudulla niihin oman kampuksen soluihin pääseminen on vaikeaa tai vähintään epävarmaa, joten asuminen oli ratkaistava toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi opiskelevaa nuorta. Pikkupaikkakunnalka opiskelevan kuukausimenot ovat n. 700 € ja pääkaupunkiseudulla opiskelevan n. 800 €.
Tuo kelan laskelma on aivan järjetön. Minun pääkaupunkiseudun opiskelijalla on edullinen asuminen. Mutta vaikka sen kulun nostaisi suuremmaksi, niin silti kulut jäävät 1100 euroon. Ja tuo sisältää jo ison ruokabudjetin ja paljon matkustamista kotipaikkakunnalle.
Oletetaan että vuokra on 700 euroa (tätä reilusti halvemmallakin siis pk-seudulla ja sen läheisyydessä pystyy toki asumaan), matkalippuun menee se 50-100 euroa. Tuon jälkeen ruokaan ja muuhun jäisi 500-600 euroa, aika reilusti mielestäni. Tuollainen on monen työssäkäyvän budjetti. Tuo 1320 euroa luulisi ennemminkin olevan se mitä enimmillään menee. Ja kuten sanoin, asumisen pystyy hoitaa kyllä halvemmallakin.
Mitään muita kulujako ei ole? Ei sähkölaskua, ei nettiä ja puhelinliittymää, ei vakuutuksia? Opiskelijan ei tarvitse tehdä alkuinvestointeja esim huonekaluihin (käytetytkin maksaa) tai astioihin? Tuo jäljelle jäävä raha on yhtäkkiä 400-500e ja siitä maksetaan ruoan lisäksi kulutustavarat ja vaatteet. Kannattaa muistaa että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Noista rahoista pitää laittaa koko ajan säästöön jotta voi tarvittaessa ostaa vaikka uudet kengät, puhelimen tai kahvinkeittimen kun vanhat hajoaa. Yhtäkkiä tilanne onkin se ettei ole rahaa ruokaan kun pitää säästää, tai ei ole rahaa vaatteisiin tai vaikka tietokoneeseen kun pitää syödä.
Vaatteita? Kuinka usein tarvitsee ostaa vaatteita? Joka kuukausi? Uudet kengät? Joka kuukausi? Uusi puhelin?
Puhelimia saa satasella. Kirppikseltä saa vaatteita rikkimenneiden tilalle, tähän menee ehkä pari kymppiä eikä tarvitse ostaa joka kuukausi. Ooiskeluaikaan kuuluu, että usein tuet ei riitä ja pitää tehdä valintoja. Mutta tuo aika kestää lyhyen ajan. Kuulen kyllä pelkkiä tekosyitä ja marinaa.
Ymmärsitkö tahallaan väärin, vai oikeasti kuvittelet että joka kuukausi ostetaan samat vaatteet? Juurihan tuossa oli että menot ei jakaudu tasaisesti joka kuukaudelle. Joku kuukausi voi olla että on pakko ostaa uudet lenkkarit. Puolen vuoden päästä voi olla pakko ostaa uusi puhelin. Seuraavana vuonna voi tulla eteen että on uusittava talvitakki tai että tietokone hajoaa. Joku vuosi voi olla ettei ole hirveästi menoja ja rahaa jää säästöön. Ymmärrätkö?
Itse kuulen sellaisen ihmisen ulinaa, joka ei vähään aikaan jos koskaan ole elänyt kädestä suuhun sillä rahalla mitä tulee. Opiskeluaikaan kuuluu pärjätä vähällä, mutta se ei ole sama asia kuin ettei pysty perustarpeita täyttämään tai esimerkiksi ostamaan opiskeluun tarvittavia välineitä. Vähän opinnoista riippuen tuo kirpparihomma joko toimii tai sitten ei. Itse en olisi löytänyt retkeilykamoja, kunnon ulkovaatteita, kiikareita ja ties mitä oppikirjoja kirpparilta, kyllä noista sai käytettynäkin hyvän hinnan maksaa. Ja kyllä, ne oli välttämättömät hankinnat jos halusi osallistua kenttäkursseille ja valmistua.
Ei niitä vaatteita niin usein hommata, ja opiskelija tuppaa saamaan lainan nostettavakseen 2 kertaa vuodessa eli isomman summan kerralla josta voi ostella vaatteita yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten opiskella jos ei ole töitä ?
Siltä varalta että joskus pääsisi töihin.
Tutkimuksen mukaan noin 80% korkeakouluista valmistuneista löysi töitä puolessa vuodessa,ammattikouluista valmistuneista noin 60% kyllä jotkut löytävät.
Miltä vuodelta tutkimus oli, ja oliko se Suomesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elin 8500e/vuosi veroilmoituksen mukaan, eli reilu 700e/kk . Sillä rahalla asuin yksiössä, kävin kerran pari kuussa baarissa, ja söin terveellisesti. Ja elätin yhden koirankin. Ja harrastin liikuntaa. Tuolla summalla olisin elänyt herroiksi. Ainiin mutta tämä oli Vantaalla.
Tämäkin on todella validi pointti. Pääkaupunkiseudullakin voi asua edullisemmin, kun ottaa kämpän vähän etäämmältä. Ei opiskelija siihen kuole, että koulumatkaan kuluu vähän pidempi aika. Ei se etäisyys toki ihmeitä tee, mutta esim. minä tiedän niitäkin, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja kulkeneet sieltä lähipäiviin opiskelemaan. Jos tekee osan etänä, niin tunnin matkakaan ei ole liikaa.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.
Mulla menee työmatkoihin pari tuntia. Siihen vielä päälle perheen menot työpäivän jälkeen. Jos kaikki opiskeluaikana on vaikeeta, ei se elämä kyllä siitä ainakaan helpommaksi muutu. Itse ainakin muistelen, että opiskeluaikana oli aina rahat loppu, mutta kuitenkin oli vain itsestään vastuussa.
Työstä maksetaan palkkaa ja perhe ja sen menot on myös ihan oma harkittu päätös elämässä. Ihan rehellisesti sanottuna en vertaisi työssä käyvää ihmistä opiskelijaan. Sulla on ammatti, olet päättänyt että työmatkasi voi kestää tunnin suuntaansa. Opiskelija on opiskelemassa vasta, hän ei usein voi päättää edes sitä mihin muuttaa koska asuntohan otetaan vastaan sieltä mistä sen saa siinä vaiheessa, kun opiskelupaikan ottaa vastaan. Meilläkin tytär pääsi opiskelemaan varasijalta, ei siis osannut odottaa että muutto pitäisi järjestää kuukausi ennen opintojen alkua ja vaiheessa, kun kaikki opiskelija-asunnot ja vuokrakämpät kampuksen lähistöltä oli jo menneet. Hän päätyi sitten kalliille vuokralle yksityiselle vuokranantajalle. Kyllä se aika nopeasti kaikki rahat syö, mutta vaihtoehto olisi ollut olla ottamatta opiskelupaikkaa vastaan.
Pidempi matka voi tarkoittaa korkeampia matkakustannuksia. Lisäksi aika on arvokasta, kaksi tuntia matkoihin yliopistolle joka päivä voi saada harkitsemaan lähemmäs muuttoa. Opiskelu itsessään on sen verran työlästä, että ymmärrän hyvin heitä jotka haluavat maksimoida vapaa-ajan omiin harrastuksiin ja menoihin. Siihen on ihan hyvät syyt miksi ihmiset hakeutuvat asumaan ylioppilaskyliin ja alueille, jotka ovat lähellä kampusta.