Avoleski valittaa, kun ei ole vaimon oikeuksia.
Vantaalaisen Hannele Peltosen avomies kuoli yllättäen seitsemän vuotta sitten. Testamentista oli puhuttu, mutta se oli jäänyt tekemättä.
Takana oli yli kaksikymmentä vuotta yhteistä elämää miehen kotitalossa, josta Hannele oli lunastanut puolikkaan.
Toisin kävi. Yksi miehen kolmesta aikuisesta lapsesta ei tyytynytkään kuntotarkastuksen jälkeen tehtyihin kiinteistönvälittäjien arvioihin markkinahinnasta. Eikä pesänjakajan tai edes käräjäoikeuden päätöksiin. Aikaa kului ja rahaa paloi. Lopulta hovioikeus piti ennallaan pesänjakajan ja käräjäoikeuden päätökset.
– Vasta lähes kuuden vuoden päästä pääsin neuvottelemaan pankin kanssa asuntolainasta ja sain ostaa puolikkaan kiinteistöstä.
Hannele Peltonen ei ole yksin. Kysyimme verkossa suomalaisten kokemuksia avopuolison kuolemasta. Vastausten joukossa ei ollut montakaan onnellista loppua.
Avolesken asema on varsin hutera, jos testamenttia ei ole. LähiTapiolan Henkiyhtiön selvityksessä 42 prosenttia vastanneista parantaisi avolesken asemaa ja kirjaisi sen lakiin. Yhtä suuri joukko vastaajia pitää nykyistä järjestelyä riittävänä.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mies on testamentannut meidän kodin minulle. Hänellä kaksi aikuista lasta jotka kielipitkällä odottaa sitä että saavat tästä osuuden. Niin ei tule onneksi käymään, tämä on meidän loppuelämän koti ja asumme tässä niin kauan kunnes aika jättää.
Samaan tilanteeseen päädyt kuin tämä avoleski. Lapsilla on oikeus lakiosaan, ja jos eivät kelpuuta arvioitua hintaa, niin oikeuteenhan siinä päädytään, jos kerran jo kieli pitkällä odottavat. Toki voi käydä myös niin, että sinä kuolet ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mies on testamentannut meidän kodin minulle. Hänellä kaksi aikuista lasta jotka kielipitkällä odottaa sitä että saavat tästä osuuden. Niin ei tule onneksi käymään, tämä on meidän loppuelämän koti ja asumme tässä niin kauan kunnes aika jättää.
Ikävä kertoa kuitenkin rintaperilliset saa osuutensa aina kaikissa tilanteissa.
Ikävä kertoa ettei tästä talosta, tämä on testamentattu minulle.
Niin, jos pesässä on muuta omaisuutta, jolla lakiosa voidaan maksaa. Jos ei ole, niin talostahan se otetaan.
Elämässä ei saa rusinoita pullasta, aina tulee koko pulla. Valitseepa sitten avoliiton tai avioliiton, saa etujen lisäksi myös rasitteet.
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mies on testamentannut meidän kodin minulle. Hänellä kaksi aikuista lasta jotka kielipitkällä odottaa sitä että saavat tästä osuuden. Niin ei tule onneksi käymään, tämä on meidän loppuelämän koti ja asumme tässä niin kauan kunnes aika jättää.
Nämä testamentit ovat siitä huonoja, että oikeudessa rintaperilliset saa nämä usein kumottua. Lapsilla on muutenkin oikeus laki osaan ja jos käykin niin ettei muuta omaisuutta ole kuin talo niin lapset saavat osansa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko tehdä testamentin ettei lapsilla ole oikeutta taloon ollenkaan? Minusta tunnustaa hullulta että kaksi aikuista ihmistä ostaa talon, laittavat siihen aikaa ja rahaa, se on heidän. Sitten toisen kuoltua yhtäkkiä lapsille puolet jotka eivät ole tikkuakaan laittaneet ristiin koko rakennuksessa. Ja eikö lapset voi hankaloittaa remontin tekoja yms. jos sille päälle sattuvat?
En puhu tästä tapauksesta vaan yleisesti.
Voit, jos lapset joko eivät vaadi lakiosaansa tai jos se voidaan maksaa heille muilla varoilla. Tämä on syytä kirjata myös testamenttiin, että lakiosan voi maksaa rahalla. Voi laittaa myös niin, että mikäli lapset vaativat lakiosaansa, he eivät tule myöhemminkään (toissijaisina perijöinä) saamaan muuta kuin sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mies on testamentannut meidän kodin minulle. Hänellä kaksi aikuista lasta jotka kielipitkällä odottaa sitä että saavat tästä osuuden. Niin ei tule onneksi käymään, tämä on meidän loppuelämän koti ja asumme tässä niin kauan kunnes aika jättää.
Lapsilla on lakioikeus osaan perinnöstä
Ja se ei tule olemaan tämä talo, tämä on testamentattu minulle. Niin kuin sanoin.
Niin sä luulet. Rouva Kivilahti yllättyi kun testamenttia oli muutettu.
Ei mun tarvi luulla mitään, meillä on keskinäinen testamentti.
Toinen voi silti tehdä oman testamentin myöhemmin. Mikään ei estä.
Naimisiinmeno on ilmaista. Minä hoidin sen pois alta heti yhteenmuuttaessamme.
Vierailija kirjoitti:
Testamentti todellakin hyvä, mutta silloin perikunta (rintaperilliset) olisi omistanut kuitenkin 25 prosenttia kiinteistöstä. Kyllä tuosta neljäsosastakin ja testamentista olisi päädytty oikeuteen, jos motiivina olisi ollut ahneus ja kiusanteko.
Jos olisi ollut testamentti, niin lapset eivät olisi omistaneet kiinteistöstä 25 %, jos heidän lakiosansa olisi pystytty maksamaan muuten. Tosin lakiosan arvosta olisi silti voinut tulla riitaa, koska kiinteistön arvo vaikuttaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mies on testamentannut meidän kodin minulle. Hänellä kaksi aikuista lasta jotka kielipitkällä odottaa sitä että saavat tästä osuuden. Niin ei tule onneksi käymään, tämä on meidän loppuelämän koti ja asumme tässä niin kauan kunnes aika jättää.
Lapsilla on lakioikeus osaan perinnöstä
Ja se ei tule olemaan tämä talo, tämä on testamentattu minulle. Niin kuin sanoin.
Toivottavasti sinulla on varaa maksaa rintaperillisille heidän osuutensa. Talon arvo kun lasketaan mukaan vainajan omaisuuden arvoon, testamentista huolimatta-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko tehdä testamentin ettei lapsilla ole oikeutta taloon ollenkaan? Minusta tunnustaa hullulta että kaksi aikuista ihmistä ostaa talon, laittavat siihen aikaa ja rahaa, se on heidän. Sitten toisen kuoltua yhtäkkiä lapsille puolet jotka eivät ole tikkuakaan laittaneet ristiin koko rakennuksessa. Ja eikö lapset voi hankaloittaa remontin tekoja yms. jos sille päälle sattuvat?
En puhu tästä tapauksesta vaan yleisesti.
Voit, jos lapset joko eivät vaadi lakiosaansa tai jos se voidaan maksaa heille muilla varoilla. Tämä on syytä kirjata myös testamenttiin, että lakiosan voi maksaa rahalla. Voi laittaa myös niin, että mikäli lapset vaativat lakiosaansa, he eivät tule myöhemminkään (toissijaisina perijöinä) saamaan muuta kuin sen.
Meillä vanhempien testamentissa oli noin, vaadin isän jälkeen lakiosani tietoisena siitä, että tässä kaikki. Äiti hassasi kolmessa vuodessa kaiken, mitä isä oli vuosikymmenissä säästänyt. Jos en olisi vaatinut lakiosaani, en olisi saanut mitään koskaan myöhemminkään.
Kenelle tulee yllätyksenä ettei avoliitto ole sama asia kuin avioliitto?
Ai joo vantaalaiselle.
Mikä näillä oli esteenä avioliitolle?
Vierailija kirjoitti:
Kun ei rahvaalla yleissivistys riitä sen tajuamiseen, että avioliitto on nimenomaan talousjuridinen instituutio. Ei sakramentti.
Avioliitto on kuin yritys. Siinä jaetaan faktuaalisesti tulot menot ja vastuut. Ja kun avioliitto/yritys puretaan joko erotessa tai kuolemassa, laki säätää miten taloudelliset intressit jaetaan.
Avioliiton hyödyt tulevat usein esiin vasta silloin kun pahin on jo tapahtunut. Sen sijaan, että voisi pitää huolta siitä hanipööstä tai hoitaa hautajaismenoja pitääkin täytellä tuhat eri lippusta ja lappusta, jotta saa viralliset asiat hoidettua. Ja siltikin voi avopuolison lapset tai muu suku jyrätä päätösvaltaan.
Sitä vartenhan pesänjakaja on haettu, että avopuolisoiden yhteisomistajuus on saatu laillisesti purettua. Tässä tapauksessa oikein käräjäoikeuden ja hovioikeuden varmistamana, että pesänjakaja noudatti lakia. Nainen halusi tehdä asiallisesti talokaupat, siihen on kyllä avopuolisollakin oikeus. Otti lainaa että sai maksettua, ei vinkunut eikä odottanut keneltäkään perintöä. Hävinnyt osapuoli maksaa omat ja muiden oikeudenkäyntikulut, joten mahtoi tulla pojalle kalliiksi. Mahtoiko perintörahat riittää. Voi tietysti tehdä rahoillaan mitä tahtoo, mutta tuo se typeryyttä on. Kallista lystiä mennä hoviin asti ja aina hävitä. Niin että kukahan tässä on itsensä nolannut.
Tossa ongelma oli mulkero vainajan lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Tossa ongelma oli mulkero vainajan lapsi.
Just näin. Olisin iloinen, jos toinen haluaa ostaa puolikkaan. Miksi pitkittää ja päätyä alkuperäiseen hintaan.
Siksihän miehet tykkää elellä susiparina, kun toinen osapuoli jää oikeuksitta ja parhaimmassa tapauksessa tarjoaa ilmaiset seksit, ruoat, pesula- ja siivouspalvelut.
KAUHEEN NÄKÖINEN MURJU JA RUOSTEINEN MÄTÄ TALO .
Mamma on hyvin syöneen näköinen menee limppu kokonaisena kerralla. Syönyt ukon rahat.
Ihan sama tappelu se on oli sitten uusperhe tai avo vai avio liitto ja mikä tahansa uskonto. Sitten ne aviottomat vinkuu erityisesti ei Vinci jos ei ole isyystestiä ja tunnustettu. Rintaperillinen on vain se tunnustettu avioliitto ja suhde lapsi . Mutta sitten tulee vielä kulut velat jos on velkaa .
Kannattaa mennä yhden kanssa avioliittoon ja pysyä siinä, kunnes kuolema erottaa ja kuten oikein on, niin ei mene häröilyksi.