Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avoleski valittaa, kun ei ole vaimon oikeuksia.

Vierailija
08.05.2026 |

https://yle.fi/a/74-20224367

 

Vantaalaisen Hannele Peltosen avomies kuoli yllättäen seitsemän vuotta sitten. Testamentista oli puhuttu, mutta se oli jäänyt tekemättä.

Takana oli yli kaksikymmentä vuotta yhteistä elämää miehen kotitalossa, josta Hannele oli lunastanut puolikkaan.

 

Toisin kävi. Yksi miehen kolmesta aikuisesta lapsesta ei tyytynytkään kuntotarkastuksen jälkeen tehtyihin kiinteistönvälittäjien arvioihin markkinahinnasta. Eikä pesänjakajan tai edes käräjäoikeuden päätöksiin. Aikaa kului ja rahaa paloi. Lopulta hovioikeus piti ennallaan pesänjakajan ja käräjäoikeuden päätökset.

– Vasta lähes kuuden vuoden päästä pääsin neuvottelemaan pankin kanssa asuntolainasta ja sain ostaa puolikkaan kiinteistöstä.

 

Hannele Peltonen ei ole yksin. Kysyimme verkossa suomalaisten kokemuksia avopuolison kuolemasta. Vastausten joukossa ei ollut montakaan onnellista loppua.

Avolesken asema on varsin hutera, jos testamenttia ei ole. LähiTapiolan Henkiyhtiön selvityksessä 42 prosenttia vastanneista parantaisi avolesken asemaa ja kirjaisi sen lakiin. Yhtä suuri joukko vastaajia pitää nykyistä järjestelyä riittävänä.

Kommentit (185)

Vierailija
181/185 |
13.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se jännä kuinka naisten mielestä miehen pitäisi ajatella kuollessaankin naisen talouden parasta samaan aikaan naiset kuitenkin huutavat että miehen ulkonäöllä ja varallisuudella ei ole merkitystä kun ainoastaan luonne ratkaisee. Mitä naiset sanoo hakevansa ja mitä naiset oikeasti hakee ei oikein mene yksi yhteen

Eiköhän se nyt ole ihan KESKINÄINEN testamentti mikä tässä keississä jäi puuttumaan.

Se toimii ihan molempiin suuntiin, lähtöjärjestystä ei kukaan etukäteen tiedä, jollei ole terminaalivaiheessa.

Häiriintynyt olisi varmasti riitauttanut senkin. Ei olisi hyväksynyt sitäkään.

Testamenttikaan ei olisi auttanut. Sehän tässä on koko tarinan ydin.

Eikä avioliitto. 

Vierailija
182/185 |
13.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän yhden avopariskunnan, joista mies oli naista 20 vuotta vanhempi. Olivat yhdessä parikymmentä vuotta. Mies sairastui ja kuoli, ja kova suru ja itku oli avoleskellä, kun suku sivuutti ja ohitti.

 

Ihmettelin silloin ja yhä, miksi tuo vanhempi mies ei ollut turvannut puolisonsa asemaa avioliitolla... Tiedän, ettei puoliso ollut naimisiinmenoa vastaan.   

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/185 |
13.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainoat syyt, miksi käytiin puolison kanssa maistraatissa on tämä älytön lainsäädäntö ja perintöverotus. Testamentilla voi turvata avolesken aseman, mutta perintöveron joutuu silti maksamaan kalleimman jälkeen, jos perii kuollutta puolisoaan esimerkiksi sen talonpuolikkaan verran (tilanteessa, jossa ei ole lapsia, yhteisiä tai menehtyneelläaikaisemmasta suhteesta). 

Vierailija
184/185 |
13.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä, että avoliitossa pitäisi olla kaikki avioliiton oikeudet ja velvollisuudet. Mites ne ihmiset, jotka eivät mene naimisiin, koska eivät halua niitä avioliiton mukana tulevia juttuja mm isyysolettamaa, avio-oikeutta jne. 

 

Avioliitto on kuitenkin ennen kaikkea juridinen sopimus. Peruslähtökohta pitäisi minusta olla se, että tämän sopimuksen solmivat ne jotka haluavat sen tehdä ja sitä eivät solmi ne jotka ei halua. Nykyisin lähdetään ikäänkuin siitä, että avoparit ovat vaan "unohtaneet" mennä naimisiin. Joskus varmaan niinkin, mutta kyllä siitä pitäisi lähteä, että aikuinen ihminen osaa itse päättää mihin haluaa nimensä laittaa alle.

Täytyy myös ottaa huomioon se, että puolison kuollessa avoleski on kuin vieras ulkopuolinen ihminen.  

 

Tiedän tapauksen, jossa jo vuosia avoliitossa ollut mies kuoli.  Ex-vaimo järjesti hautajaiset  ja lasten säestämänä kiellettiin avokilta hautajaisiinkin osallistuminen.  Exä toimi lasten edustajana ja puolestapuhujana, vaikka näille toki oli määrätty virallinen edunvalvojakin.  Mutta exä siellä kumminkin hääräsi kaikessa.  Lapset peri kaiken ja avokki keräili tavaransa ja lähti yhteisestä kodista.  Se oli miehen nimissä tietenkin, joten helppoahan se oli hänet siitä häätää.

 

Olisi tietysti kannattanut tehdä jotain papereita avokin hyväksi, mutta kuolema tuli suht. nuorena ja aivan yllättäen.  

Eivät lapset voi kieltää ihmistä osallistumasta sellaiseen juhlatilaisuuteen, jonka tämä ihminen on itse järjestänyt. Kannattaa myös muistaa, että avioliitto ei määritä sitä, mihin juhliin kukakin saa osallistua - juhlista ei päätetä lailla.

No tässä tapauksessa "tämä ihminen" ei ollut järjestänyt niitä hautajaisia, siis tämä ihminen oli se avovaimo.  Hautajaiset järjesti vainajan entinen vaimo.

 

Siunaustilaisuuteen voi tulla kutsumatta, mutta muistotilaisuuteen yleensä esitetään kutsut.  Tämä ko. tapaus oli sellainen, että entinen vaimo eli niiden lasten äiti todellakin ikään kuin lasten puolesta järjesti hautajaiset ja muistotilaisuuden ja antoi lasten kautta ymmärtää, että avovaimo ei ole tervetullut.  No ei hän sitten sinne mennyt, koska ei halunnut tehdä asiasta mitään numeroa.

Vierailija
185/185 |
13.05.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten tuo edes olisi käytännössä onnistunut että avopuolison ex-vaimo järjestäisi hautajaiset? Ei vainajan tilille ole pääsyä muilla kuin nykyisellä avopuolisolla kuolinpesön asioita hoitamaan.

Ehkäpä se ex-vaimo ei tarvinnut niitä kuolinpesän varoja hautajaisten järjestämiseen.  Ei niitä mikään pakko ole vainajan varoilla järjestää.  Kenties ajatteli, että jääpähän nekin rahat sitten kuolinpesälle, eli vainajan lapsille.

 

Ei avopuolisolla välttämättä ole oikeutta kuolinpesän rahoihin.  Hänhän ei edes kuulu kuolinpesään.  Tuossa tapauksessa heillä ei ollut yhteistä omaisuutta.

Toki on mahdollista pankin kanssa tehdä sopimuksia siitä, että tilit ja varat ovat yhteisiä.  

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan yhdeksän