Lue keskustelun säännöt.
Mielestäni maailma ilman Jumalaa on järjetön ajatus.
03.05.2026 |
Että kaikki olisi vain kaaottista sattumaa, eikä millään lopulta olisi mitään väliä. Vaikka eläisit vain itsellesi ja siinä sivussa vahingoittaisit muita, olisiko silläkään sitten mitään väliä?
Kommentit (1245)
Niin, tuollaisista syistä ihmiset haluavat uskoa Jumalaan. Saadakseen jonkun tarkoituksen tunteen. Jumalan olemassaolosta se ei todista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
René Descartes ranskalainen merkittävä matemaatikko ja yksi modernin filosofian perustajista. Hänet tunnetaan erityisesti rationaalisesta ajattelusta sekä kuuluisasta lauseestaan “ajattelen, siis olen” (cogito, ergo sum). Descartes pyrki rakentamaan tiedon täysin varmalle pohjalle käyttäen pelkkää järkeä.
Descartesin ajattelu Jumalasta liittyy läheisesti hänen filosofiseen projektiinsa. Hän aloitti epäilemällä kaikkea mahdollista, kunnes löysi yhden varman totuuden: koska hän ajattelee, hänen täytyy olla olemassa. Tästä hän lähti rakentamaan tietoa eteenpäin. Seuraava keskeinen askel oli Jumalan olemassaolon todistaminen. Descartesin mukaan ihmisellä on ajatus täydellisestä olennosta, eikä epätäydellinen ihminen voi itse olla tällaisen täydellisen idean alkuperä. Siksi tämän idean täytyy olla peräisin Jumalalta, joka siis on olemassa.
Jumalalla on Descartesin filosofiassa ratkaiseva rooli: Jumala on täydellinen eikä petä, joten ihminen voi luottaa selkeisiin ja kirkkaisiin ajatuksiinsa. Näin Jumala toimii totuuden takaajana ja tekee mahdolliseksi varman tiedon sekä tieteen. Ilman Jumalaa kaikki voisi olla harhaa tai petosta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Descartes ei tarkastellut Jumalaa vain uskonnollisena kysymyksenä, vaan filosofisena välttämättömyytenä. Jumalan olemassaolo oli hänen ajattelussaan perusta sille, että ihminen voi luottaa omaan järkeensä ja saavuttaa varmaa tietoa maailmasta.
Voi hönö miten ihmiskeskeisesti ajattelet. 🙄 "Täydellinen" tai "epätäydellinen" ovat vain ihmisen kehittämiä käsitteitä. Yritäppä ajatella laatikon ulkopuolelta ja ajattele universumia ilman ihmistä. Ei universumi tunne käsitteitä "täydellinen" tai "epätäydellinen". Asiat vain ovat universumissa, eikä siihen tarvita jumalia ja vastaavia.
...ja sitten täällä ilman-jumalaa-maailmassa ja tyhjän tarkoituksettomuuden keskellä on ihminen, joka rakastaa, vihaa, iloitsee, suree ja miettii elämän tarkoitusta ja jumaluutta?
On jotenkin jännä muuten, että kun aina uskovista sanotaan että me ollaan niin heikkoja, että me oltais keksitty Jumala auttajaksi oman elämän kurjuuksiin.
No - mitäs jos evotutkijoilla itsellään on ennakko-oletus ja arvomaailma että Jumalaa ei ole?
Mitä jos Jumala löytyisi (vaikka eihän Jumala luodussaan eli tutkittavassa asiassa sisällä ole, sama kuin leipuri olisi sama asia kuin leipomansa leipä), niin aiheuttaisiko se moraalista paniikkia?
"Apua, Jumala onkin olemassa. Mitähän se tykkää kun painoin viime yönä kaverin vaimoa tai huijasin verottajaa?"
Alkuliemi-evoluutiolle ei tarvitse olla vastuussa. Kätevää - mutta sitten Hitler ja Stalin pääsisi kuin koira veräjästä.
Btw, geologiaan passaisi oikein hyvin myös se, että maailmassa maakerrokset on ladottu nopeasti, vain tunneissa-päivissä. Kuten maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen takia. ;)
No ei todellakaan passaisi. Enpä ole noin typerää väitettä kuullut varmaan koskaan.
Mäpä väitän, että jos yliopistossa ihan oikeasti pidettäisiin 1Mooseksen kirjaa ja evoluutioteoriaa rinnakkain, ja mentäisiin sen jälkeen ilman ennakkoluulo-silmälaseja katselemaan luontoa, niin nopeasti ladotut sedimentit olisi vähintään yhtä uskottava selitys.
Mutta tiedemaailma on kuristunut Darwinista lähteneen teorian ympärille, "eihän muuten voi tätä maapalloa tulkita".
Vaikka Darwin tuli sairasvuoteellaan uskoon ja hylkäs oppinsa hulluutena.
Tiedemaailma ei "ole kuristunut Darwinista lähteneen teorian ympärille". Darwinin ajatuksilla on hyvin vähän, jos lainkaan, tekemistä modernin synteettisen evoluutioteorian kanssa. Emmehän edes tunteneet Darwinin aikana vielä edes niin perusteellisia asioita kuten DNA, atomit tai molekyylit. Ja vaikka tarina Darwinin uskoontulosta olisi tosi (mitä se ei ole), sillä ei luonnollisestikaan ole mitään tekemistä sen kanssa oliko hänen havaintonsa tosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta aivot ei tule mukaan taivaaseen, koska aivot lakkaavat toimimasta kuoleman jälkeen. Aivot tutkitaan myös esimerkiksi oikeuslööketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä. Vielä ei ole koskaan löydetty näissä tutkimuksissa aivoja millä voisi ymmärtää enää mitään.
Et ole kuullut kliinisesti ja oikeasti kuolleiden (ja elämään palanneiden) todistuksia siitä, kun leijailevat ensiapuhuoneen katossa ja muistavat mitä elvyttäjät keskustelivat?
Vielä hurjempi: elvytettävähän on silmät kiinni, mutta näkivät missä kukakin hoitohenkilökunnasta pyöri ja mitä teki?
En ole. En ole koskaan tavannut ainuttakaan kliinisesti kuollutta henkilöä, ja vaikka olisin, niin minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida hänen kokemustensa todenperäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
René Descartes ranskalainen merkittävä matemaatikko ja yksi modernin filosofian perustajista. Hänet tunnetaan erityisesti rationaalisesta ajattelusta sekä kuuluisasta lauseestaan “ajattelen, siis olen” (cogito, ergo sum). Descartes pyrki rakentamaan tiedon täysin varmalle pohjalle käyttäen pelkkää järkeä.
Descartesin ajattelu Jumalasta liittyy läheisesti hänen filosofiseen projektiinsa. Hän aloitti epäilemällä kaikkea mahdollista, kunnes löysi yhden varman totuuden: koska hän ajattelee, hänen täytyy olla olemassa. Tästä hän lähti rakentamaan tietoa eteenpäin. Seuraava keskeinen askel oli Jumalan olemassaolon todistaminen. Descartesin mukaan ihmisellä on ajatus täydellisestä olennosta, eikä epätäydellinen ihminen voi itse olla tällaisen täydellisen idean alkuperä. Siksi tämän idean täytyy olla peräisin Jumalalta, joka siis on olemassa.
Jumalalla on Descartesin filosofiassa ratkaiseva rooli: Jumala on täydellinen eikä petä, joten ihminen voi luottaa selkeisiin ja kirkkaisiin ajatuksiinsa. Näin Jumala toimii totuuden takaajana ja tekee mahdolliseksi varman tiedon sekä tieteen. Ilman Jumalaa kaikki voisi olla harhaa tai petosta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Descartes ei tarkastellut Jumalaa vain uskonnollisena kysymyksenä, vaan filosofisena välttämättömyytenä. Jumalan olemassaolo oli hänen ajattelussaan perusta sille, että ihminen voi luottaa omaan järkeensä ja saavuttaa varmaa tietoa maailmasta.
Voi hönö miten ihmiskeskeisesti ajattelet. 🙄 "Täydellinen" tai "epätäydellinen" ovat vain ihmisen kehittämiä käsitteitä. Yritäppä ajatella laatikon ulkopuolelta ja ajattele universumia ilman ihmistä. Ei universumi tunne käsitteitä "täydellinen" tai "epätäydellinen". Asiat vain ovat universumissa, eikä siihen tarvita jumalia ja vastaavia.
...ja sitten täällä ilman-jumalaa-maailmassa ja tyhjän tarkoituksettomuuden keskellä on ihminen, joka rakastaa, vihaa, iloitsee, suree ja miettii elämän tarkoitusta ja jumaluutta?
On jotenkin jännä muuten, että kun aina uskovista sanotaan että me ollaan niin heikkoja, että me oltais keksitty Jumala auttajaksi oman elämän kurjuuksiin.
No - mitäs jos evotutkijoilla itsellään on ennakko-oletus ja arvomaailma että Jumalaa ei ole?
Mitä jos Jumala löytyisi (vaikka eihän Jumala luodussaan eli tutkittavassa asiassa sisällä ole, sama kuin leipuri olisi sama asia kuin leipomansa leipä), niin aiheuttaisiko se moraalista paniikkia?
"Apua, Jumala onkin olemassa. Mitähän se tykkää kun painoin viime yönä kaverin vaimoa tai huijasin verottajaa?"
Alkuliemi-evoluutiolle ei tarvitse olla vastuussa. Kätevää - mutta sitten Hitler ja Stalin pääsisi kuin koira veräjästä.
Btw, geologiaan passaisi oikein hyvin myös se, että maailmassa maakerrokset on ladottu nopeasti, vain tunneissa-päivissä. Kuten maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen takia. ;)
No ei todellakaan passaisi. Enpä ole noin typerää väitettä kuullut varmaan koskaan.
Mäpä väitän, että jos yliopistossa ihan oikeasti pidettäisiin 1Mooseksen kirjaa ja evoluutioteoriaa rinnakkain, ja mentäisiin sen jälkeen ilman ennakkoluulo-silmälaseja katselemaan luontoa, niin nopeasti ladotut sedimentit olisi vähintään yhtä uskottava selitys.
Mutta tiedemaailma on kuristunut Darwinista lähteneen teorian ympärille, "eihän muuten voi tätä maapalloa tulkita".
Vaikka Darwin tuli sairasvuoteellaan uskoon ja hylkäs oppinsa hulluutena.
"Vaikka Darwin tuli sairasvuoteellaan uskoon ja hylkäs oppinsa hulluutena."
Useimmat ihmiset ovat inhimillisyydessään heikkoja ja se on täysin luonnollista. Moni joka sairastuu vakavasti tai kokee pian kuolevansa, saattavat kääntyä erilaisten jumalien ja uskontojen puoleen saadakseen lohtua ja toivoa. Se on varsin inhimillistä, mutta se ei tietenkään todista, että jumalat ja vastaavat olisivat olemassa.
Eihän Darwinin olisi tarvinnut teoriaansa pois heittää uskoontulossa, jos se olisi totta?
Ei tieteilijän tarvitse teorioistaan luopua kristityksi tullessaan, jos on varma että ne teoriat on edelleen varteenotettavia?
No ei hän mitään teorioitaan pois heittänytkään. Ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä joku kretupelle keksii johonkin paskapamflettiin painattaa.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ei talokaan itsestään synny jos metsän puut räjähtävät lautakasaksi.
Eipä kukaan ole sellaista väittänytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan eräänkin tiedemiehen tulleen uskoon tutkittua ihmissilmän hyvin monimutkaista rakennetta. Ei evoluutio sellaisia osaa suunnitella, tai suunnitella ollenkaan. :)
Ihmissilmä on vieläpä keskivertosilmää huonompi kapine. Evoluutio on luonut parempia useille lajeille.
Sun evoluutios ei luo mitään niin monimutkaista.
Luonnossa tapahtuu polveutumista (alkusudesta koiriksi ja ketuiksi), mutta ei lajiutumista (sammakosta hevoseksi).
Evoluutioteorian yks iso mahdottomuus on, että joka vaihetta ensin pitäisi olla jo olemassa se koneisto, joka mahdollistaisi seuraavan vaiheen elossapysymisen, esim.solu on siitä hyvä esimerkki. Puolitekoiset kokeilut eivät pysyisi elossa. Evoluutiohan sylkisi sutta ja sekundaa miljardeja vuosia.
Sitähän evoluutiö sylkenyt miljarseda vuosia
Minusta evoluutio on tehnyt ison virheen esimerkiksi ihmisten lisääntymisen suhteen, samoin jälkeläisten kehityksen suhteen.
Linnut ovat paljon kehittyneempiä. Se, että lapsi tulisi ulos munana, mitä olisi helppo kuljettaa vaikka taskussa haudottavana, olisi paljon parempi ratkaisu. Ja sekin, että ihmistä pitää hoitaa vuosikausia ennenkuin se osaa pitää huolta itsestään on surkea ratkaisu. Molemmat saavat aikaan paljon ihmiskunnan kannalta turhia kuolemia.
Ei se silti tarkoita, etteikö evoluutiota tapahtuisi. Yksin jo virusten mutaatiot kertoo sen.
Se kyllä menee toisinpäin, muniminen on paljon vanhempaa perua, kuin saman prosessin tapahtuminen emon sisällä - jälkimmäinen siis on "kehittyneempää". Muniahan pitää muutenkin hautoa jatkuvasti, emot ei yleensä voi hautoessa juuri liikkua, mikä altistaa toki pedoille, ja jos emo käy syömässä, on riski että munat jäähtyy liikaa ja kaikki jälkeläiset kuolee. Eikä tuo tietenkään ole ihmisen ominaisuus, vaan kaikkien nisäkkäiden.
Ihmisen pitkä, avuton lapsuus johtuu meidän korkeasta älykkyydestä, jonka hyöty on ollut suurempi kuin jälkeläisten avuttomuuden aiheuttava haitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta aivot ei tule mukaan taivaaseen, koska aivot lakkaavat toimimasta kuoleman jälkeen. Aivot tutkitaan myös esimerkiksi oikeuslööketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä. Vielä ei ole koskaan löydetty näissä tutkimuksissa aivoja millä voisi ymmärtää enää mitään.
Et ole kuullut kliinisesti ja oikeasti kuolleiden (ja elämään palanneiden) todistuksia siitä, kun leijailevat ensiapuhuoneen katossa ja muistavat mitä elvyttäjät keskustelivat?
Vielä hurjempi: elvytettävähän on silmät kiinni, mutta näkivät missä kukakin hoitohenkilökunnasta pyöri ja mitä teki?
Kannustan sinua ajattelemaan rohkeasti avarakatseisemmin ja miettimään muita mahdollisuuksia.
Mainitsemassasi esimerkissä on todennäköistä, että aivot yksinkertaisesti luovat erilaisia muistoja, jotka eivät ole totta. Vakavasti sairaana tai jo kuolemassa/kliinisesti kuolleena ihmisen aivoissa tapahtuu erilaisia monimutkaisia prosesseja, jotka voivat aiheuttaa vahvoja tuntemuksia "valoista", tuonpuoleisesta elämästä, rauhallisuuden tunteesta, jne. Kokemukset "leijailemisesta ensiapuhuoneen katossa ja mitä elvyttäjät keskustelivat" eivät ole tietenkään vakavasti otettavia todisteita, koska ihmisen mieli ja muisti luovat jatkuvasti arjessakin erilaisia valemuistoja, jotka tuntuvat hyvin todellisilta. Yhtäkään tällaista "leijumista ja elvyttäjien keskusteluiden kuulemista" ei ole voitu osoittaa todeksi, vaan ne ovat yksinkertaisesti vain shokkitilanteessa olevien aivojen luomia valemuistoja.
Fundamentaalinen kysymykseni sinulle on se, että miksi niin kiihkeästi haluat itse selittää esimerkiksi vastaavat tilanteet uskonnolla tai yliluonnollisella selityksellä? Miksi sinulle ei riitä neurologian, psykologian ja lääketieteen selitykset asiasta? Tuntuvatko ne tylsiltä, liian rajoittuneilta, pelottavilta tai rikkovatko ne käsitystäsi siitä, että "eihän tämä maailma voi vaan olla tällainen fyysinen/materiaalinen ilman mitään hengellistä tai tarkoitusta tms.?"
Kyllä mä olen lukenut hoitohenkilökunnan ihmettelyjä tyyliin "mistä tiesit että se ambulanssikuski kävi vielä (hiljaa) huoneessa? Tai sillä hoitajalla oli punaisen kiharat hiukset joka toi vain jonkun lääkkeen?"
Vastakysymys:
Miksi sulla on oletus että uskovaiset olisivat joitakin ressukoita, jotka ei muuten pärjäis kuin Jumala-ajatukseen turvaamalla? :)
Mulle ja kaverilleni uskoontulo oli nimenomaan valinta, ja Jeesus tuntui lähinnä mukavaa elämääni häiritsevältä tunkeilijalta.
Toki on totta, että usein ihminen turvaa hädän tai yksinäisyyden kohdatessa Jumalaan, mutta usein silloinkin sieltä toiselta puolelta löytävätkin Jonkun. Harva jaksaa roikkua, jos ei Jumala löydy kuukausien/vuosien aikana.
Älä poista ajattelussasi Jumalan toiminnan ihmisten elämässä. Jumala puhuu, kutsuu, vaikuttaa.
Parhaiten tämän tietävät vanginvartijat: eräs vanginvartija sanoi "tuohon rikollislajiin ei auta terapia, vain uskoontulo."
"Kyllä mä olen lukenut hoitohenkilökunnan ihmettelyjä"
Entä miten olet varmistanut että nuo väitetyt hoitohenkilökunnan ihmettelyt ovat tosia eikä vain keksittyjä tarinoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ajatus jostain kaukaa tarkkailevasta lakeja säätävästä näkymättömästä ajatuspoliisista on täysin järjetön.
Mutta jos joku haluaa olla perverssin tarkkailun kohde, niin se heille suotakoon.
Eikö Isä saa rakkaudessaan valvoa lastansa? Onko sua vahdittu lapsena? Mua on.
Ja Jumala on mitä parasta seuraa. Mulla on perhe ja ystäviä, en sinänsä "tarvitsisi" Jumalaa, mutta Jeesus on mahtava tyyppi.
1. Kuka tahansa, joka valvoo kauempaa, olipa välineenä kamerat tai mitä vaan on creepy
2. Jumala ei ole seuraa, jos se vain kyttää
3. Kuka tahansa, joka vain antaa määräyksiä, mutta ei näyttäydy, on pelkkä hallitsemiseen pyrkivä big brother
Jumala on näyttäytynyt Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona!
Yksi Jumala, kolmessa persoonassa: Isä, Poika, Pyhä Henki.
En minä ainakaan ole nähnyt. Enkä kyllä ole ainuttakaan kuvaa tai videotakaan aiheesta nähnyt.
Henkilökohtainen usko on toki täysin sallittua jokaiselle, eikä siitä ole kauhean järkevää kiistellä. Jos yhdellä ihmisellä on jonkinlainen sisäinen kokemus (usko) Jumalasta ja toisella ei, niin tuskinpa onnistuvat muuttamaan toistensa kokemusta.
Se, ettei usko Jumalaan, ei tarkoita, että kokisi merkityksettömyyttä. Oma näkemykseni kaiken alkuperään on hyvin yksinkertainen "en tiedä". Voin toki tutkiskella mielessä eri selitysmalleja, mutta oma sisäinen kokemukseni on aina ollut tuo "en tiedä".
Se, ettei koe elämällä ja teoilla olevan laajempaa objektiivista merkitystä ei tarkoita, että silloin olisi ihan sama mitä tekee tai on tekemättä. Minun tekemisillä on paljonkin subjektiivista merkitystä ympärilläni oleville ihmisille. Jos voin elää niin, että tekemisistäni seuraa hyvää ympäristölle, niin en keksi yhtään hyvää syytä olla tekemättä niin. Siihen ajatukseen ei tarvita mitään ulkoista moraalin lähdettä (esim. Jumalaa), vaan ihan pelkästään se riittää, että kokee jollain tavalla hyvän olevan yleisesti mielekkäämpää kuin ei-hyvän. Elän mieluummin maailmassa, jossa ihmiset tekevät hyviä asioita toisilleen, koska sellaisessa maailmassa minunkin on hyvä elää. Ehkä tämä on loppujen lopuksi puhdasta itsekkyyttä, mutta ei se minua haittaa, jos sen seurauksena ihmiset pyrkivät olemaan hyviä toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ajatus jostain kaukaa tarkkailevasta lakeja säätävästä näkymättömästä ajatuspoliisista on täysin järjetön.
Mutta jos joku haluaa olla perverssin tarkkailun kohde, niin se heille suotakoon.
Eikö Isä saa rakkaudessaan valvoa lastansa? Onko sua vahdittu lapsena? Mua on.
Ja Jumala on mitä parasta seuraa. Mulla on perhe ja ystäviä, en sinänsä "tarvitsisi" Jumalaa, mutta Jeesus on mahtava tyyppi.
1. Kuka tahansa, joka valvoo kauempaa, olipa välineenä kamerat tai mitä vaan on creepy
2. Jumala ei ole seuraa, jos se vain kyttää
3. Kuka tahansa, joka vain antaa määräyksiä, mutta ei näyttäydy, on pelkkä hallitsemiseen pyrkivä big brother
Eli sua ei ole lapsena vahdittu? Surullista.
Mutta isä ja Jumala myös rakastaa. Hyvin lujaakin.
Tuo vahtiminen on ihana asia jos ei ole Jumalalle mitään salattavaa.
On muuten jännä: rukoilen usein ennen kuin nousen auton rattiin tai olen kyydissä. Silloin ei koskaan tapahdu pahaa. Olen silti kolaroinut/ajanut ojaan/ollut sellaisen kyydissä joskus. Aina se tapahtuu silloin kun en muistanut etukäteen rukoilla.
Ja toki ilman rukoustakin Jumala varjelee, mutta koskaan ei ole tapahtunut kolaria/ojaanajoa kun olen rukoillut.
Argumentaatiovirheesi on: vahvistusharha.
Miksei millään olisi mitään väliä jos ei ole jumalaa? Teetkö sä kaiken vain kepillä ja porkkanalla?
Mutta mitä tulee otsikointiisi, siksihän jumaluskoja on aina ollut. Ihmismielen on kovin vaikea käsittää maailman suuruutta ja omaa pienuuttaan ilman tällaisia apuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta taas ajatus jostain kaukaa tarkkailevasta lakeja säätävästä näkymättömästä ajatuspoliisista on täysin järjetön.
Mutta jos joku haluaa olla perverssin tarkkailun kohde, niin se heille suotakoon.
Eikö Isä saa rakkaudessaan valvoa lastansa? Onko sua vahdittu lapsena? Mua on.
Ja Jumala on mitä parasta seuraa. Mulla on perhe ja ystäviä, en sinänsä "tarvitsisi" Jumalaa, mutta Jeesus on mahtava tyyppi.
1. Kuka tahansa, joka valvoo kauempaa, olipa välineenä kamerat tai mitä vaan on creepy
2. Jumala ei ole seuraa, jos se vain kyttää
3. Kuka tahansa, joka vain antaa määräyksiä, mutta ei näyttäydy, on pelkkä hallitsemiseen pyrkivä big brother
Jumala on näyttäytynyt Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona!
Yksi Jumala, kolmessa persoonassa: Isä, Poika, Pyhä Henki.
Eipä ole näyttäytynyt minulle. Eikä sinullekaan.
Miljoonille uskoville tuntuu ja vaikuttaa sydämessä.
Mulle on kerran näyttäytynytkin, Jeesus oli rakkautta, mutta myös puhtautta täynnä.
Sillä taas ei ole minkään valtakunnan merkitystä yhtään mihinkään kun puhutaan objektiivisista todisteista Jumalan olemassaolon puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta aivot ei tule mukaan taivaaseen, koska aivot lakkaavat toimimasta kuoleman jälkeen. Aivot tutkitaan myös esimerkiksi oikeuslööketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä. Vielä ei ole koskaan löydetty näissä tutkimuksissa aivoja millä voisi ymmärtää enää mitään.
Et ole kuullut kliinisesti ja oikeasti kuolleiden (ja elämään palanneiden) todistuksia siitä, kun leijailevat ensiapuhuoneen katossa ja muistavat mitä elvyttäjät keskustelivat?
Vielä hurjempi: elvytettävähän on silmät kiinni, mutta näkivät missä kukakin hoitohenkilökunnasta pyöri ja mitä teki?
Kannustan sinua ajattelemaan rohkeasti avarakatseisemmin ja miettimään muita mahdollisuuksia.
Mainitsemassasi esimerkissä on todennäköistä, että aivot yksinkertaisesti luovat erilaisia muistoja, jotka eivät ole totta. Vakavasti sairaana tai jo kuolemassa/kliinisesti kuolleena ihmisen aivoissa tapahtuu erilaisia monimutkaisia prosesseja, jotka voivat aiheuttaa vahvoja tuntemuksia "valoista", tuonpuoleisesta elämästä, rauhallisuuden tunteesta, jne. Kokemukset "leijailemisesta ensiapuhuoneen katossa ja mitä elvyttäjät keskustelivat" eivät ole tietenkään vakavasti otettavia todisteita, koska ihmisen mieli ja muisti luovat jatkuvasti arjessakin erilaisia valemuistoja, jotka tuntuvat hyvin todellisilta. Yhtäkään tällaista "leijumista ja elvyttäjien keskusteluiden kuulemista" ei ole voitu osoittaa todeksi, vaan ne ovat yksinkertaisesti vain shokkitilanteessa olevien aivojen luomia valemuistoja.
Fundamentaalinen kysymykseni sinulle on se, että miksi niin kiihkeästi haluat itse selittää esimerkiksi vastaavat tilanteet uskonnolla tai yliluonnollisella selityksellä? Miksi sinulle ei riitä neurologian, psykologian ja lääketieteen selitykset asiasta? Tuntuvatko ne tylsiltä, liian rajoittuneilta, pelottavilta tai rikkovatko ne käsitystäsi siitä, että "eihän tämä maailma voi vaan olla tällainen fyysinen/materiaalinen ilman mitään hengellistä tai tarkoitusta tms.?"
Kyllä mä olen lukenut hoitohenkilökunnan ihmettelyjä tyyliin "mistä tiesit että se ambulanssikuski kävi vielä (hiljaa) huoneessa? Tai sillä hoitajalla oli punaisen kiharat hiukset joka toi vain jonkun lääkkeen?"
Vastakysymys:
Miksi sulla on oletus että uskovaiset olisivat joitakin ressukoita, jotka ei muuten pärjäis kuin Jumala-ajatukseen turvaamalla? :)
Mulle ja kaverilleni uskoontulo oli nimenomaan valinta, ja Jeesus tuntui lähinnä mukavaa elämääni häiritsevältä tunkeilijalta.
Toki on totta, että usein ihminen turvaa hädän tai yksinäisyyden kohdatessa Jumalaan, mutta usein silloinkin sieltä toiselta puolelta löytävätkin Jonkun. Harva jaksaa roikkua, jos ei Jumala löydy kuukausien/vuosien aikana.
Älä poista ajattelussasi Jumalan toiminnan ihmisten elämässä. Jumala puhuu, kutsuu, vaikuttaa.
Parhaiten tämän tietävät vanginvartijat: eräs vanginvartija sanoi "tuohon rikollislajiin ei auta terapia, vain uskoontulo."
En halua sanoa tätä ilkeästi, mutta vastauksiesi perusteella ajattelet kovin naiivisti ja suppeamielisesti. Vastauksista "paistaa läpi" tahto uskoa [siihen mihin uskot, jumala tms.] ja vaikuttaa siltä, että et halua tai ymmärrä tarkastella antamiasi esimerkkejä kriittisesti, avarakatseisesti ja tieteellisestä tulokulmasta. Mitään mitä kerroit ei voisi selittää ja todistaa tieteellisesti.
En voi käyttää liikaa aikaa tähän vastaukseen, mutta kehotan vain ajattelemaan ensin kriittisesti, esimerkiksi niin, että voisivatko hoitajien tai muiden läsnäolleiden kertomukset olla epätosia? Ei välttämättä suoranaista valehtelua, vaan vain väärin muistettuja asioita, vääriä johtopäätöksiä, väärinymmärrystä tai tiedon puutetta.
Se on hienoa, että uskosi tuo sinulle onnea. Onnellinen voit olla myös ilman uskoa ja uskontojakin.
Mun usko ei ole uskottelua. Mä ja monet uskovat ollaan melkein iloisen rehvakkaita - meidän ei tarvitse uskoa, me jo tiedetään.
Heheh :D
Mä en laittaisi koko elämääni tän varaan, jos en olisi varma. Sen verran kyyninen ja pessimisti olen luonteeltani, mutta Jeesus ihan oikeasti on olemassa.
(Yliopistokoulutus löytyy multa, Mensan testi meni hyvin joten en ole turvenuija)
Mä tunnen tähän ikään mennessä oman psyykeni, mitä se kokemuksia voi tuottaa itse ja mitä ei. Esim.ne näyt mitä olen nähnyt, ovat toteutuneet.
No et sinä kyllä kovin älykäs voi olla jos väität epätosia tai todistamattomia asioita todeksi ja kuvittelet että sinun subjektiiviset kokemuksesi ovat jonkinlainen todiste objektiivisesta todellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
René Descartes ranskalainen merkittävä matemaatikko ja yksi modernin filosofian perustajista. Hänet tunnetaan erityisesti rationaalisesta ajattelusta sekä kuuluisasta lauseestaan “ajattelen, siis olen” (cogito, ergo sum). Descartes pyrki rakentamaan tiedon täysin varmalle pohjalle käyttäen pelkkää järkeä.
Descartesin ajattelu Jumalasta liittyy läheisesti hänen filosofiseen projektiinsa. Hän aloitti epäilemällä kaikkea mahdollista, kunnes löysi yhden varman totuuden: koska hän ajattelee, hänen täytyy olla olemassa. Tästä hän lähti rakentamaan tietoa eteenpäin. Seuraava keskeinen askel oli Jumalan olemassaolon todistaminen. Descartesin mukaan ihmisellä on ajatus täydellisestä olennosta, eikä epätäydellinen ihminen voi itse olla tällaisen täydellisen idean alkuperä. Siksi tämän idean täytyy olla peräisin Jumalalta, joka siis on olemassa.
Jumalalla on Descartesin filosofiassa ratkaiseva rooli: Jumala on täydellinen eikä petä, joten ihminen voi luottaa selkeisiin ja kirkkaisiin ajatuksiinsa. Näin Jumala toimii totuuden takaajana ja tekee mahdolliseksi varman tiedon sekä tieteen. Ilman Jumalaa kaikki voisi olla harhaa tai petosta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Descartes ei tarkastellut Jumalaa vain uskonnollisena kysymyksenä, vaan filosofisena välttämättömyytenä. Jumalan olemassaolo oli hänen ajattelussaan perusta sille, että ihminen voi luottaa omaan järkeensä ja saavuttaa varmaa tietoa maailmasta.
Voi hönö miten ihmiskeskeisesti ajattelet. 🙄 "Täydellinen" tai "epätäydellinen" ovat vain ihmisen kehittämiä käsitteitä. Yritäppä ajatella laatikon ulkopuolelta ja ajattele universumia ilman ihmistä. Ei universumi tunne käsitteitä "täydellinen" tai "epätäydellinen". Asiat vain ovat universumissa, eikä siihen tarvita jumalia ja vastaavia.
...ja sitten täällä ilman-jumalaa-maailmassa ja tyhjän tarkoituksettomuuden keskellä on ihminen, joka rakastaa, vihaa, iloitsee, suree ja miettii elämän tarkoitusta ja jumaluutta?
On jotenkin jännä muuten, että kun aina uskovista sanotaan että me ollaan niin heikkoja, että me oltais keksitty Jumala auttajaksi oman elämän kurjuuksiin.
No - mitäs jos evotutkijoilla itsellään on ennakko-oletus ja arvomaailma että Jumalaa ei ole?
Mitä jos Jumala löytyisi (vaikka eihän Jumala luodussaan eli tutkittavassa asiassa sisällä ole, sama kuin leipuri olisi sama asia kuin leipomansa leipä), niin aiheuttaisiko se moraalista paniikkia?
"Apua, Jumala onkin olemassa. Mitähän se tykkää kun painoin viime yönä kaverin vaimoa tai huijasin verottajaa?"
Alkuliemi-evoluutiolle ei tarvitse olla vastuussa. Kätevää - mutta sitten Hitler ja Stalin pääsisi kuin koira veräjästä.
Btw, geologiaan passaisi oikein hyvin myös se, että maailmassa maakerrokset on ladottu nopeasti, vain tunneissa-päivissä. Kuten maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen takia. ;)
No ei todellakaan passaisi. Enpä ole noin typerää väitettä kuullut varmaan koskaan.
Mäpä väitän, että jos yliopistossa ihan oikeasti pidettäisiin 1Mooseksen kirjaa ja evoluutioteoriaa rinnakkain, ja mentäisiin sen jälkeen ilman ennakkoluulo-silmälaseja katselemaan luontoa, niin nopeasti ladotut sedimentit olisi vähintään yhtä uskottava selitys.
Mutta tiedemaailma on kuristunut Darwinista lähteneen teorian ympärille, "eihän muuten voi tätä maapalloa tulkita".
Vaikka Darwin tuli sairasvuoteellaan uskoon ja hylkäs oppinsa hulluutena.
Mooseksen kirja ei tarjoa tieteelle minkäänlaista konkretiaa. "Jumala loi" on ihan yhtä pätevä teoria kuin "joku teki jotakin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori vaan, mutta aivot ei tule mukaan taivaaseen, koska aivot lakkaavat toimimasta kuoleman jälkeen. Aivot tutkitaan myös esimerkiksi oikeuslööketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä. Vielä ei ole koskaan löydetty näissä tutkimuksissa aivoja millä voisi ymmärtää enää mitään.
Et ole kuullut kliinisesti ja oikeasti kuolleiden (ja elämään palanneiden) todistuksia siitä, kun leijailevat ensiapuhuoneen katossa ja muistavat mitä elvyttäjät keskustelivat?
Vielä hurjempi: elvytettävähän on silmät kiinni, mutta näkivät missä kukakin hoitohenkilökunnasta pyöri ja mitä teki?
Jos tämä kaikki olisi totta, niin miten se muka jumalan todistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan järjetön ajatus, että Jumala muka olisi olemassa ja antaisi kaiken pahuuden vaan tapahtua esim. lapsille.
Miksi kärsimys ei koskisi myös lapsia?
Jos tulee maanvyöry joka hukuttaa yhden kylän, niin siinä menee nuoret ja vanhat yhtälailla.
Aivan, jumala päätti niin tapahtuvaksi jo maailman luodessaan.
:D
Jatkokysymys; jos näin on, niin kuka sen jumalan sitten loi? Onko ollut aikaa jolloin jumalaa ei ole olemassa? Onko jumala koko tyhjä avaruus? Miksi jumala on tyhjää avaruutta? Vai onko sinun jumalasi lapsenuskoisen harmaapartainen sovinisti-Reino, joka ottaa pikkulapsia polvilleen ja hytkyttää vähän siinä? Pluls antaa miehille seurakunnissa pikkuisen paremmat virat?
Oikeasti: mieti maapalloa ja avaruutta ja vastaa minulle MISSÄ se jumala oikein on?
Vierailija kirjoitti:
Outo väite tuo, että evoluutio ei muka pystyisi suunnittelemaan jotain. Tai sitten ihan vaan tietämättömyyttä? Evoluutiohan on miljoonien tai miljardien vuosien ajassa tapahtunutta kehitystä. Toki varsinainen elämä alkoi vasta paljon myöhemmin.
No eihän evoluutio mitään suunnittele, koska evoluutio ei ole tietoinen toimija.
Olet henkisesti heikko. Uskot satuihin.
Vierailija kirjoitti:
Outo väite tuo, että evoluutio ei muka pystyisi suunnittelemaan jotain. Tai sitten ihan vaan tietämättömyyttä? Evoluutiohan on miljoonien tai miljardien vuosien ajassa tapahtunutta kehitystä. Toki varsinainen elämä alkoi vasta paljon myöhemmin.
Evoluutio EI suunnittele mitään, se tapahtuu. Suunnitteluun vaaditaan tietoisuutta ja evoluutio on sarja toisistaan riippumattomia geenimutaatioita.
Kiitos että vahvistit edellisen kirjoittajan kaikki väittämät.