Lue keskustelun säännöt.
Tavarapaljous osa 2
Jatketaanko täällä ylimääräisistä tavaroista luopumista?
Kommentit (372)
Mun työpaikalla todettiin yllättäen paha tuholaisongelma ja kaikkien piti kerätä omat tavaransa ja poistua välittömästi etätöihin. Itse olin jo etänä ja mulla jäi tavarat työpaikalle. Onneks mulla ei siellä mitään ihmeellistä ollut, käsirasvaa, sisäkengät ja ehkä muuta pientä. Silti harmittaa, mutta toisaalta yritän ajatella että tavaraa se vain on. Jotenkin kuitenkin koskettaa, ja koen empatiaa heitä kohtaan, jotka vastaavassa tilanteessa tai tulipalossa tms menettää koko omaisuutensa. Tuli jotenkin tosi järkyttynyt ja surullinen olo. Samalla ajatukset kääntyi enemmän siihen, että nyt pitää kotoolta karsia turha, jotta poikkeustilanteessa voisin nopeasti kerätä tärkeät mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun työpaikalla todettiin yllättäen paha tuholaisongelma ja kaikkien piti kerätä omat tavaransa ja poistua välittömästi etätöihin. Itse olin jo etänä ja mulla jäi tavarat työpaikalle. Onneks mulla ei siellä mitään ihmeellistä ollut, käsirasvaa, sisäkengät ja ehkä muuta pientä. Silti harmittaa, mutta toisaalta yritän ajatella että tavaraa se vain on. Jotenkin kuitenkin koskettaa, ja koen empatiaa heitä kohtaan, jotka vastaavassa tilanteessa tai tulipalossa tms menettää koko omaisuutensa. Tuli jotenkin tosi järkyttynyt ja surullinen olo. Samalla ajatukset kääntyi enemmän siihen, että nyt pitää kotoolta karsia turha, jotta poikkeustilanteessa voisin nopeasti kerätä tärkeät mukaan.
Mun ystävä oli eronnut ja sopivat muuttaa 2 kk sisällä pois.
Muutti tutun luo, joka on minimalisti. Hänen kellari oli tyhjä.
Ystävä sai avaimet kellariin ja alkoi sitä vähän kerralla täyttämään. Löhes kaikki huonekalut olivat miehen.
Kun lopulta muutti sinne alivuokralaiseksi, sanoi haki kellarista vain minimin.
Jonkin ajan päästä tuli kellariin vesivahinko. Alimmat tavarat kastuivat.
Sanoi siellä asukkaat heittelivät paljon tavaraa roskiin.
Tavoitteena on täälläkin tyhjä kellari
Olen pitänyt jo muutaman vuoden tahtia viikonloppuna 10 tavaraa myyntiin. Nyt laitoin ne eilen. 7 meni samantien.
Vinted on mun kaveri.
Niitä vanhoja ei kukaan osta. Uusia kyllä
Vierailija kirjoitti:
Nyt on iso luuta heilunut meidän kylpyhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Niissä on todella isot säilytystilat ja roinaa on osteltu ja hillottu viimeiset 14 vuotta. Siellä on siis kaikkea mahdollista kosmetiikasta, kasvovoiteista, kasvoseerumeista, meikeistä (kaikki mahdollinen tyyliin puutereita, silmämeikkejä, miljoona huulipunaa), ihonhoitotuotteista, lääkkeistä, laastareista, ihonpuhdistuksesta ties mihin. Osa täysin avaamattomia mutta 10 vuotta vanhoja. Aikoinaan hillonnut alennuksista ja sinne kaapin perukoille jääneet.
Ei ole siis 10 vuoteen käyty kaappeja läpi. Sieltä löytyi 3 isoa ruokakauppakassillista vanhentuneita lääkkeitä, voiteita, meikkejä ja kaikkea roinaa. Tyhjensin kaikki hyllyt, pyyhin ne ja järjestelin loput tavarat väljemmin hyllyille.
Huh, huh. 6 tuntia raakaa työtä putkeen, välissä vain ruokatauko. Olen ihan puhki. Ja olen järkyttynyt, miten olen aikoinaan ollut ihan sairas himoshoppaaja suoraan sanottuna.
Mahtava suoritus! Tein saman joku vuosi sitten kun kylppäri rempattiin. Siitä saakka olen pitänyt kosmetiikat, siivousaineet ja muut minimissä. Nuorena käytti aika paljon kosmetiikkaa ja kokeili kaikenlaista, joten olen armollinen nuorelle itselleni, vaikka purnukoita oli kertynyt. Keski-ikäisenä ei enää kiinnosta, ja riittää kun on putsari, kosteusvoide ja muutamat meikit. Aurinkorasvat muuten säilyvät vain vuoden, joten nyt on hyvä hetki kaikkien heittää viimekesän aurinkosuojat roskiin!
Tästä inspiroituneena menen samantien tarkistamaan onko vessan kaappeihin pesiytynyt jotakin turhaa!
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin inspiraatiota teiltä jotka ette halua/jaksa myydä vaan lahjoitatte.
Itselläni myynnissä tavaraa noin 200-250 euron arvosta (oma myyntihinnoittelu). Nyt niin väsynyt ihmisten vänkäämiseen ja huijaamiseen (juuri otin takkiin 40 € Torissa ostajan kieroilun takia). Tekisi mieli vaan laittaa kaikki suureen säkkiin ja viedä pois silmistä stressaamatta.
200 ei ole mulle elintärkeä raha. Olen töissä ja tulen toimeen ihan hyvin. Mutta kuitenkin se on jonkin verran rahaa toki ja voisi myöhemmin harmittaa tuollainen "tappio"
Huh..tämä taitaa olla sitä tavarastressiä joka loppuu kun ostaminen loppuu..Vaikeaa tasapainoilua
Minä olen pienituloinen, joten joka ainoalle sentille olisi tarvetta, mutta en siltikään myy mitään kuin harvoin. Lahjoitan suurimman osan hyväntekeväisyyskirpputorille. Olen antanut jopa melko arvokkaita huonekaluja.
Tärkein syy tavaroiden lahjoittamiselle myymisen sijaan on se, että arvostan hyvin paljon sitä vapautta, jonka saan tavarasta luopumisesta. Minulle on henkisesti raskasta puljata tavaran kanssa, josta olen jo päättänyt luopua. Ei siksi, että pelkäisin ottavani sen takaisin, vaan siksi, että kun olen tehnyt luopumispäätöksen, se tuo minulle keveyden tunteen. Saan tavaran fyysisestä häviämisestä kotoani vielä suuremman keveyden tunteen. Niin suuren, että ajatus tavarasta myöhemmin saatavasta rahasta ei aiheuta samanlaista innostusta kuin siitä saman tien eroon pääseminen.
En ole koskaan ollut myynti-ihminen. Muutama ystäväni ovat joskus kevyesti hermostuneet minuun, kun en "suostu" myymään mitään, kun taas he ovat henkeen ja vereen kauppiashenkisiä. Näin me olemme erilaisia. Itse en selkeästi saa rahasta ja myymisestä samanlaisia kiksejä kuin he, saan ne sen sijaan siitä, että tavara häviää mahdollisimman pian.
Joskus harvoin olen miettinyt jälkikäteen, että menetin paljon rahaa, mutta toisaalta koen, että se raha on menetetty jo ostovaiheessa. Yleensä pääsen tuosta helposti miettimällä sitä, miten paljon stressiä onnistuin vähentämään lahjoittamalla, koska itselleni myyminen on aina stressaavaa eikä siitä saatava onnistumisen kokemus oikein auta korvaamaan sitä stressiä, vaikka rahalle tosiaan olisi tarvettakin. Hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla saan myös noissa tilanteissa mietittyä, että lahjoitukseni ansiosta joku sai tarvitsemaansa apua, mikä auttaa hyvin paljon, jos joskus harmittaa. Minulla on kuitenkin pienituloisuudesta huolimatta asiat muuten hyvin. Monilla on vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa olla kauhtunut ja rikki kunhan on puhdas koska niistä tehdään uusia esim. rakennuksille tavaroiden peitteiksi tai mattoja ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin inspiraatiota teiltä jotka ette halua/jaksa myydä vaan lahjoitatte.
Itselläni myynnissä tavaraa noin 200-250 euron arvosta (oma myyntihinnoittelu). Nyt niin väsynyt ihmisten vänkäämiseen ja huijaamiseen (juuri otin takkiin 40 € Torissa ostajan kieroilun takia). Tekisi mieli vaan laittaa kaikki suureen säkkiin ja viedä pois silmistä stressaamatta.
200 ei ole mulle elintärkeä raha. Olen töissä ja tulen toimeen ihan hyvin. Mutta kuitenkin se on jonkin verran rahaa toki ja voisi myöhemmin harmittaa tuollainen "tappio"
Huh..tämä taitaa olla sitä tavarastressiä joka loppuu kun ostaminen loppuu..Vaikeaa tasapainoilua
Minä olen pienituloinen, joten joka ainoalle sentille olisi tarvetta, mutta en siltikään myy mitään kuin harvoin. Lahjoitan suurimman osan hyväntekeväisyyskirpputorille. Olen antanut jopa melko arvokkaita huonekaluja.
Tärkein syy tavaroiden lahjoittamiselle myymisen sijaan on se, että arvostan hyvin paljon sitä vapautta, jonka saan tavarasta luopumisesta. Minulle on henkisesti raskasta puljata tavaran kanssa, josta olen jo päättänyt luopua. Ei siksi, että pelkäisin ottavani sen takaisin, vaan siksi, että kun olen tehnyt luopumispäätöksen, se tuo minulle keveyden tunteen. Saan tavaran fyysisestä häviämisestä kotoani vielä suuremman keveyden tunteen. Niin suuren, että ajatus tavarasta myöhemmin saatavasta rahasta ei aiheuta samanlaista innostusta kuin siitä saman tien eroon pääseminen.
En ole koskaan ollut myynti-ihminen. Muutama ystäväni ovat joskus kevyesti hermostuneet minuun, kun en "suostu" myymään mitään, kun taas he ovat henkeen ja vereen kauppiashenkisiä. Näin me olemme erilaisia. Itse en selkeästi saa rahasta ja myymisestä samanlaisia kiksejä kuin he, saan ne sen sijaan siitä, että tavara häviää mahdollisimman pian.
Joskus harvoin olen miettinyt jälkikäteen, että menetin paljon rahaa, mutta toisaalta koen, että se raha on menetetty jo ostovaiheessa. Yleensä pääsen tuosta helposti miettimällä sitä, miten paljon stressiä onnistuin vähentämään lahjoittamalla, koska itselleni myyminen on aina stressaavaa eikä siitä saatava onnistumisen kokemus oikein auta korvaamaan sitä stressiä, vaikka rahalle tosiaan olisi tarvettakin. Hyväntekeväisyyteen lahjoittamalla saan myös noissa tilanteissa mietittyä, että lahjoitukseni ansiosta joku sai tarvitsemaansa apua, mikä auttaa hyvin paljon, jos joskus harmittaa. Minulla on kuitenkin pienituloisuudesta huolimatta asiat muuten hyvin. Monilla on vaikeampaa.
Olipa upeasti kirjoitettu. Sain tästä ajattelemisen aihetta.
Terveisin se inspiraatiota etsivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roskiin ei saisi laittaa sitä rikkinäistä lakanaa vaan rikkinäisille tekstiileille on oma keräys paitsi ei alusvaatteille ja sukille. Esim. Prismasta löytyy paikka johon voi viedä, oltava pestyjä.
H&m voi viedä halutessaan myös alusvaatteet ja sukat.
Ne joutuvat sekajätteeseen, koska niissä on yleensä elastaania. Elastaanipitoisia tekstiilejä ei voi kierrättää uusiokuiduiksi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on iso luuta heilunut meidän kylpyhuoneessa, kodinhoitohuoneessa ja vessassa. Niissä on todella isot säilytystilat ja roinaa on osteltu ja hillottu viimeiset 14 vuotta. Siellä on siis kaikkea mahdollista kosmetiikasta, kasvovoiteista, kasvoseerumeista, meikeistä (kaikki mahdollinen tyyliin puutereita, silmämeikkejä, miljoona huulipunaa), ihonhoitotuotteista, lääkkeistä, laastareista, ihonpuhdistuksesta ties mihin. Osa täysin avaamattomia mutta 10 vuotta vanhoja. Aikoinaan hillonnut alennuksista ja sinne kaapin perukoille jääneet.
Ei ole siis 10 vuoteen käyty kaappeja läpi. Sieltä löytyi 3 isoa ruokakauppakassillista vanhentuneita lääkkeitä, voiteita, meikkejä ja kaikkea roinaa. Tyhjensin kaikki hyllyt, pyyhin ne ja järjestelin loput tavarat väljemmin hyllyille.
Huh, huh. 6 tuntia raakaa työtä putkeen, välissä vain ruokatauko. Olen ihan puhki. Ja olen järkyttynyt, miten olen aikoinaan ollut ihan sairas himoshoppaaja suoraan sanottuna.
Minulla on ollut samanlainen urakka. Luulin aina, että ehdin jossain vaiheessa meikkailla ja ostin tavallaan omaa haavekuvaani varten sitä kosmetiikkaa. Todellisuudessa pukeutuminen ja laittautuminen oli sellaista, että piti pystyä polkemaan pyörällä lasten kanssa paikasta toiseen ja säässä kuin säässä. Vaatetus oli tyyliin tekninen kerrasto, jotkut joustavat vaatteet väliin, päälliskerros sään mukaan ja jämerät kengät jalkaan ja Partioaitasta ostettu silkkinen kypärämyssy pyöräilykypärän alle. Kampaus oli tyyliä tukka letillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa olla kauhtunut ja rikki kunhan on puhdas koska niistä tehdään uusia esim. rakennuksille tavaroiden peitteiksi tai mattoja ym.
Minä käytän vanhoja lakanoita esimerkiksi sohvan suojana kun pyyhin pölyjä sohvan yläpuolella olevalta hyllyltä ja tavaroista sen päällä. Lakana on helppo nakata ja käydä huiskimassa ulkona pölyt pois siitä. Se peseytyy sitten muiden lakanoiden kanssa.
Kirjoitin yllä myyneeni valtaosan kirppistavaroista siivouspäivänä ja vinted kansio on tyhjä.
Veljelläni on 4 lasta, kaikki ovat muuttaneet jo vuosia sitten pois kotoa. Hän jää eläkkeelle n 10 v päästä ja on kuulemma innostunut käymään kotiaan läpi. Iso omakotitalo menee ehkä tänä vuonna myyntiin.
Veljelläni oli eilen asiaa tänne paikkakunnalle, jossa asun. Äitini oli kertonut aikoo käydä koko mökin läpi juhannukseen mennessä, mm syynä etsii minulle myytävää. Veli soitti ja kysyi voiko tyhjentää kuorma.
Toi 28 muuttolaatikollista tavaraa ja ehkä n 20 isoa kestokassillista.
Nämä eivät mahdu mun vinted säilytyspaikkaan.
En edes uskalla arvioida saanko nämä myyntiin ennen juhannusta. Ja syksyn siivouspäivään mennessä onko sen verran mennyt, että mahtuvat henkilöautoon ?
Prosessi jatkuu.
Kerkesin tässä välin käydä kotia läpi. Löysin tarpeetonta : yhden siivilän ja 3 salaattikulhoa.
Jopa kellarissa ei ollut mitään ylimääräistä. Ei siellä montaa tavaraa olekaan
Tämä käy todella helposti.
Itse, kun eron jälkeen jäin lähes rahattomaksi ja etsin kirppikselle myytävää, purkkien määrät yllätti. Mulla ei ollut varaa heittää roskiin vaan käytin kaikkk pois, mutta en myöskään ostanut mitään pitkään aikaan.
Naaourustossa asui aivan ihana pariskunta ja vaimo pääsi eläkkeelle uimalasta, he kysyivät voinko asua heillä viikon. Heidän kissa oli läheisyydenkipeä. Olin kova silloin ompelemaan ja koko viikon sitten ompelin töiden jälkeen tyynynpäälisiä myyntiin. Tuli paljon valmista, kun ei ollut muuta tekemistä.
Pariskunta eli hyvin vaatimattomasti ja korostin en halua mitään palkkaa enkä tuliaisia. Rouva oli kerännyt vuosia kaikkea uimahallista ja sain palkaksi jätesäkillisen uimahalliin unohdettuja mm shampoopulloja.
Järjestin ne moneen eri laatikkoon, käytin tyhjemmästä alkaen ja mm miehiset suihkugeelit käytin mm pytyn pesemiseen.
Jos lonkalta heitän, väh 5 v nämä kesti mulla