Oletko valmis hoivaamaan iäkkäitä läheisiäsi? "Kyllähän monella vapautuu lastenhuone kun lapset aikuistuu*
Kommentit (962)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Millainen lääkitys olisikaan, että muutosvastarintainen harhaluuloinen vanhus muuttuisi normasliksi mummoksi. Äiti oli ahdistunut ja harhoissaan, silti oli pontevasti sitä mieltä että hän ei tarvitse yhtään mitään lääkitystä.
-ohis
Kuka kuvittelee että muuttuisi. Mitä vähemmän se loppuvaihe kestää sen parempi.
Ahdistuksen ja harhojen hoito tuskin pidentää loppuvaihetta, mutta tekee siitä rauhallisemman.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuo useampi sukupolvi samassa asunnossa. Joissain kehitysmaissa ehkä.
Niin ei kuulu enää. 1980-luvulla maaseudulla oli ihan tavallista, että isovanhemmat asuivat yhden lapsensa perheen kanssa samassa asunnossa tai pihapiirissä (jos rakennuksia oli useampia). Hurjin järjestely naapurustossamme oli sellainen, että mummo asui tilavassa ja siistissä omakotitalossa, muu perhe ahtaassa piharakennuksessa, jossa ei ollut edes kunnon keittiötä (puhumattakaan mukavuuksista). Kuuleman mukaan muun perheen ahtaissa tiloissa vilisi torakoita. Kun mummo kupsahti, muu perhe pääsi muuttamaan siistiin omakotitaloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Itsesekoiluoikeus, joilla aiheuttaa lähinnä lisää vaikeuksia itselleen ja läheisilleen. Äiti palautui suht normaaliksi itsekseen geropsykiatrisella osastolla, mutta kotiutuksen jälkeen sekoilu jatkui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Itsemääräämisoikeus koskee ihan kaikkea. Ei voi valita että vain tässä ja tuossa se pätee. Jos vanhus ei halua ottaa lääkkeitä hnellä on oikeus siihen. Jos hän ei halua muuttaa tai halua palveluita hänellä on oikeus siihen. Itsemääräämisoikeuteen vedoten hän ei kuitenkaan voi vaatia sitä että muut tanssivat hänen määräysten tahdissa.
Tässä ketjussa kun jotkut kirjoitti että kyllä entisaikaankin vanhukset hoidettiin niin että oli useampi sukupolvi saman katon alla. Niin se tilannehan oli usein sellainen että se sama vanhus oli monesti asunut aina siinä tai vähintään pihapiirissä/naapurissa. Ikään kuin oli osa perhettä jo ennestään. Nykyään taas voidaan asua vuosikymmeniä hyvinkin kaukana omista vanhemmista ja appivanhemmista ja ne on tietyllä tapaa aika vieraita ihmisiä tapoineen ja mieltymyksineen. Esimerkiksi minä tapaan appivanhempia 2-3 kertaa vuodessa. Lähes ventovieraita ne on mulle. Vieraan muistisairaan tai muuten hyvin tarvitsevan ihmisen ottaminen kotiinsa asumaan on kyllä todella ison kynnyksen takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Entä sitten? Sittenhän on selvää että vanhuksella ei ole haluja. Toisilla on. Jäärillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuo useampi sukupolvi samassa asunnossa. Joissain kehitysmaissa ehkä.
Niin ei kuulu enää. 1980-luvulla maaseudulla oli ihan tavallista, että isovanhemmat asuivat yhden lapsensa perheen kanssa samassa asunnossa tai pihapiirissä (jos rakennuksia oli useampia). Hurjin järjestely naapurustossamme oli sellainen, että mummo asui tilavassa ja siistissä omakotitalossa, muu perhe ahtaassa piharakennuksessa, jossa ei ollut edes kunnon keittiötä (puhumattakaan mukavuuksista). Kuuleman mukaan muun perheen ahtaissa tiloissa vilisi torakoita. Kun mummo kupsahti, muu perhe pääsi muuttamaan siistiin omakotitaloon.
Tuo koski yleensä pelkästään maatiloja. Maatila oli perheen työpaikka. Vanhus (tai vanha isäntäpari) ei koskaan muuttanut muualta sinne vaan asui siellä jo ennestään. Joskus sukupolven vaihtuessa rakennettiin pihapiiriin uusi asuinrakennus johon joko se vanhapari tai nuoremmat muutti. Tai niin kuin mun suvussa, vanhukset muutti n. 100 metrin päähän ja heillä oli sitten ihan oma pihakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Jos ihminen on vaaraksi itselleen tai muille, voidaan ottaa käyttöön erilaisia hoidollisia pakkokeinoja. Lääkitä ei voi muistisairasta pakolla (monessakaan tapauksessa), mutta esim. turvarannekkeen ottaa moni käyttöön "vapaaehtoisesti", kun sanotaan, että hoitoa ei voi muuten järjestää (tuossakin se itsemääräämisoikeuden määrittely kummasti joustaa, kun oikeasti sanotaan, että toimit kuten me sanomme, tai hoitoa ei tule).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Mä olen tehnyt jo hoitotahdon ja siinä määrännyt, että mun muut lääkkeet pitää lopettaa ja ainoastaan kipulääkkeitä jatkaa. Tuo siis tilanteessa, jossa en enää kykene itse asioitani hoitamaan. Olen siinä myös maininnut, että punaviini saa mut väsyneeksi, joten jos suostun lasillisen punaviiniä juomaan, kannattaa tarjota sitä tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Ne jättieläkkeet voisi ohjata lapsille hoitomaksuksi. Ilmaiseksi en ala niitä itsekeskeisiä mulkkuja hoitamaan. Auttanut olen aina, mutta kiitollisia eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään tapauksessa! Huoneille on käyttöä lasten lähdettyäkin eikä n 10h päivässä voi jättää dementikkoa valvomatta.
Eikä oma jaksaminen ja kunto kestä nostelua rai yövalvomista enää
Saattaa tulla yllätyksenä mut siis kotihoidon avuissa oleva dementikko on yksin jopa 10h päivässä. Ei niitä kukaan koko ajan vahdi.
Kotihoidossa olevan dementikon koti voidaan muuttaa dementikolle sopivaksi. Työikäisen kodissa on väistämättä esim. keittiö, josta löytyy tavaroita ja aineita jotka eivät dementikon haltuun saisi joutua.
Niin voisi myös sen dementikon lapsen koti tai läheinen asunto. Vai eikö?
Tämä! Ihmiset valittaa miten kauheen huonosti asiat vanhustenhuollossa on, mutta sitten kun ratkaisuksi ehdotetaan sitä ilmeisintä, alkaa kauhea valitus.
Hoidetaan herranisä nyt vanhempamme, se on meidänkin lapsille esimerkki siitä miten meitä kohdellaan.Milläs rahalla sitten eletään, jos kotiin tulee hoitokotikuntoinen vanhus? Silloinhan ei töissä voi käydä kodin ulkopuolella.
Haet omais- hoitotuet
Menoihin mummun eläke.
Omaishoidontukea joko saa tai ei saa, riippuu siitä, onko määrärahoja jäljellä sille vuodelle. Miten hyvätuloisia mummoja sinä kuvittelet olevan, että sillä maksaa kahden ihmisen elämisen? Siinä oma eläkekin jää surkean pieneksi, joten siinä pilaa oman vanhuuden. Keksi jotain oikeasti käyttökelpoista.
Ja mummun eläkettä saa käyttää vain mummun asioihin, ei omaishoitajan asioihin. Se itsemääräämisoikeus pätee tässäkin.
Heh, omaishoidontuki on jotain 500 €, se ja jonkun mummun tonnin eläke ei paljon perhettä elätä. Monella asuu aikuistuvia lapsiakin vielä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Jos ihminen on vaaraksi itselleen tai muille, voidaan ottaa käyttöön erilaisia hoidollisia pakkokeinoja. Lääkitä ei voi muistisairasta pakolla (monessakaan tapauksessa), mutta esim. turvarannekkeen ottaa moni käyttöön "vapaaehtoisesti", kun sanotaan, että hoitoa ei voi muuten järjestää (tuossakin se itsemääräämisoikeuden määrittely kummasti joustaa, kun oikeasti sanotaan, että toimit kuten me sanomme, tai hoitoa ei tule).
Sairaudentunnottomuus on esim. alzheimerin oire. Oma äitini oli sitä meltä, että hän pärjää loistavasti ilman mitään apuja kun oli kaikki laskut maksamatta, asui lian ja hamstratun roinan keskellä, pissi housuihin ja söi jatkuvasti pilaantunutta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Heh, omaishoidontuki on jotain 500 €, se ja jonkun mummun tonnin eläke ei paljon perhettä elätä. Monella asuu aikuistuvia lapsiakin vielä kotona.
Mummun eläkettä ei saa myöskään käyttää yhtään mihinkään muuhun kuin mummun kuluihin (digivirasto valvoo). Siinähän elelet leveästi 4-8 vuotta muutamalla sadalla kuussa, työelämästä täysin syrjäytyen.
Äitini sanoi aina et hän ei missään nimessä halua et minä ainoana lapsena alan häntä hoitamaan. No ei tarvinnutkaan kun hän kuoli jo 74v syöpään 2 kuukaudessa. Ihan omassa kodissa asui ja kotisairaanhoito kävi hoitamassa ja viimeiset 2 vuorokautta oli sairaalassa saattohoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Väärä lääkitys.
Mikä väärä lääkitys? Kerro enemmän, kun geriatrin mielestä lääkitys on nyt kohdallaan.
Jos lääkityksestä on ihmiselle ennään harmia kuin hyötyä se kannattaa lopettaa.
Mikä lopetetaan, verenpaine-, parkinsson- vai kipulääkkeet?
Jos lääkitystä aiheuttaa kiukkukohtauksia niin kyllä. Jos tablettien ottaminen sitä aiheuttaa lääke muoto on väärä. Verenpaine lääkkeet muistisaiaalta joka hädin tuskin pärjää kotona voisi kyllä lopettaa kokonaan.
Muistisairaus ja hankala luonne aiheuttaa kiukkukohtauksia, ei lääkkeet. Lääkemuotakin on hankaa vaihtaa, kun vaihtoehtoja ei ole.
Vaikka miten paljon on hienoa teknologiaa, niitä ei voi asentaa vanhuksen kotiin, jos hän sanoo kaikelle ei.
Vaihtoehtoja on olemassa ja niitä pystytään kehittämään jos halua on. Sen sijaan nykyisin ei haluta etsiä uusia ratkaisuja vaan mennään sillä samalla linjalla jolla on vuosikymmenet toimittu.
Edelleen, sillä vanhuksella on itsemääräämisoikeus. Väkisin hänelle ei voi asentaa mitään laitteita, jos hän sanoo ei. Ei siltikään vaikka ihan jokainen lääkäri, hoitaja ja läheiset olisi sitä mieltä, että siitä olisi apua.
Jos ihminen on vaaraksi itselleen tai muille, voidaan ottaa käyttöön erilaisia hoidollisia pakkokeinoja. Lääkitä ei voi muistisairasta pakolla (monessakaan tapauksessa), mutta esim. turvarannekkeen ottaa moni käyttöön "vapaaehtoisesti", kun sanotaan, että hoitoa ei voi muuten järjestää (tuossakin se itsemääräämisoikeuden määrittely kummasti joustaa, kun oikeasti sanotaan, että toimit kuten me sanomme, tai hoitoa ei tule).
Mun äidilleni ei turvaranneke kelvannut. Otti sen aina pois ranteestaan . Kuulemma liian ruma rannekello. Onneksi asui isän kanssa, joten turvaranneke laitettiin isän ranteeseen. Noin muuten äiti muisti ehkä 5 minuuttia, mitä hänelle oli sanottu. Vaikka sanoit samasta asiasta satoja kertoja,
Noin muuten osalla ketjuun kirjoittavista tuntuu olevan unelmien työnantaja, joka antaa pitää vapaapäiviä ihan milloin vaan ja lähteä ihan milloin vaan pois töistä. Asiakaspalavereihinkin löytyy aina tuuraaja, jos omaishoitaja joutuukin etsimään karannutta vanhusta tai menemään rauhoittelemaan vanhusta tai vaikka auttamaan vessaan tms. Vaikka teinkin vain 3-päiväistä työviikkoa etätöissä, niin eipä muistisairas kysele, mihin aikaan tänään olisi sopiva hetki alkaa sekoilemaan. Mulla oli hyvä työpaikka, kun jo äidin muistisairaiden alussa pystyin luopumaan osasta omia töitäni ja lopulta olin siirtänyt kaikki työtehtäväni muille. Tosin vasta äidin kuoltua pystyin lopettamaan työnteon kokonaan. Tällainen siirtymä kuitenkin edellyttää, että on säästöjä ja sijoituksia, joilla pärjää, kun palkka pienenee vähentyneiden työtuntien myötä. Läheskään kaikilla ei ole näin joustava työnantaja.
Vierailija kirjoitti:
Minun äidillä on ollut käytössä lääkeautomaatti lähes vuoden ajan. Automaatti antaa lääkkeet äidille kolme kertaa vuorokaudessa. Sovittuihin aikoihin automaatti alkaa huhuilla äitiä nimeltä, että tules ottamaan lääkkeet. Äidin mielestä automaatti rajoittaa hänen elämää ja sitä pitää aina vahtia. Välillä äiti soittaa huutoraivopuheluita ja vaatii, että laite pitää viedä pois. Hyvin usein äiti soittaa hädissään, monta kertaa vuorokaudessa, että milloin "se nainen" tulee, mitä hänen pitää sille sanoa ja antaa. Olen yrittänyt sanoa äidille, että laite helpottaa meidän lasten työtä, kun meidän ei tarvitse huolehtia hänen lääkkeistään, mutta sekin saa aikaan raivokohtauksen. Siihen vielä puhuva kahvinkeitin, ei tule onnistumaan.
Minä myös mielenkiinnolla luen noita teknisten vimpaimien ylistyksiä. Ei taida kirjoittajilla olla mitään kokemusta vaikeasti muistisairaiden käytöksestä. Ei paljon auta huhuilla, kun muistisairas ei osaa ottaa lääkkeitään tai ruokaa jääkaapista. Turha myös sanoa, että sitten heidän paikkansa on laitoksessa. Niin on, mutta kun laitospaikkaa ei saa, niin minkäs teet?
Edes kotihoitoa ei välttämättä saa, jos vanhus sanoo, että ei huoli. Hänellä kun on itsemääräämisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei missään tapauksessa! Huoneille on käyttöä lasten lähdettyäkin eikä n 10h päivässä voi jättää dementikkoa valvomatta.
Eikä oma jaksaminen ja kunto kestä nostelua rai yövalvomista enää
Saattaa tulla yllätyksenä mut siis kotihoidon avuissa oleva dementikko on yksin jopa 10h päivässä. Ei niitä kukaan koko ajan vahdi.
Kotihoidossa olevan dementikon koti voidaan muuttaa dementikolle sopivaksi. Työikäisen kodissa on väistämättä esim. keittiö, josta löytyy tavaroita ja aineita jotka eivät dementikon haltuun saisi joutua.
Niin voisi myös sen dementikon lapsen koti tai läheinen asunto. Vai eikö?
Tämä! Ihmiset valittaa miten kauheen huonosti asiat vanhustenhuollossa on, mutta sitten kun ratkaisuksi ehdotetaan sitä ilmeisintä, alkaa kauhea valitus.
Hoidetaan herranisä nyt vanhempamme, se on meidänkin lapsille esimerkki siitä miten meitä kohdellaan.Milläs rahalla sitten eletään, jos kotiin tulee hoitokotikuntoinen vanhus? Silloinhan ei töissä voi käydä kodin ulkopuolella.
Haet omais- hoitotuet
Menoihin mummun eläke.
Milläs ne tuet ja eläkkeet maksetaan, jos ihmiset jäävät kotiin hoitamaan vanhuksia?
Ajatteletko todella, että jos sinun lisäksesi vaikkapa sata tuhatta jäisi töistä kotiin viideksi vuodeksi hoitamaan vanhuksia, tuki- ja eläkesysteemi kaatuisi?
Kuinka yksinkertaisia ihmiset ovat.
Mä en ensinnäkään jaksaisi sitä epähygieenisyyttä joka omaan kotiin vanhuksen myötä tulisi. Näillä on usein virtsankarkailua, ei pestä käsiä, ruuat jää lämpimään, ei kiinnosta peseytyä. Anopin asuntokin haisee todella vahvasti virtsalle, on vaipat mutta ei aina halua tai muista käyttää niitä.
Sinulla on aika ihmeellinen kuva todellisuudesta jos kuvittelet että isolla osalla meistä on voimavaroja auttaa ikäihmisiä. Saatko tosiaan mielihyvää vain muiden elämäntilanteiden vähättelemisestä? Etkö tosiaan tule hyvälle mielelle muusta kuin oman kuvan kiillottamisesta ja muiden väheksymisestä?