Mitä sinulla on antaa suhteeseen?
Jos nyt ei oteta huomioon ihanaa luonnetta, hyvää seuraa, säännöllistä seksiä jne vaan ihan käytännössä.
Taloudellista turvaa hyvien tulojen muodossa, peritty mökki meren rannalla, vanhempiesi lomaosake Espanjassa, metsää, josta ilmaiset puut, ammatti josta on hyötyä koko perheelle ja suvulle (lääkäri, sähkömies, parturi-kampaaja, tms), lähisuvussa ammatteja joista on hyötyä sinunkin perheellesi, jne
Vai oletko se, jolla on vain tuulen huutoma p*rse ja olet suhteessa puitteiden puolesta nettohyötyjä?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta erikoinen lähestyminen, jos pitäisi sukulaisten tai kavereiden hyödynnettävien ammattien tai taloudellisen turvan takia ryhtyä parisuhteeseen.
Hyvän parisuhteen merkki itselleni on, että se yhdessä tekeminen tekee asioista parempia. Kun rakastat toista ihmistä, niin hänen kanssaan oleminen ja tekeminen on kivaa. Ellei toisen seurasta nauti, niin miksi olla prisuhteessa?
Ymmärsit tahallasi väärin. Kysymys oli mitä sinulla itselläsi on rakkauden LISÄKSI tarjota parisuhteeseen. Ei se, miten itse hyödyt toisesta.
Miksi sen toisen sitten pitäisi hyötyä toisesta? Tuollainen hyötyperuste on aivan järkyttävä. Miksi vaimon pitäisi hyötyä miehestään tai miehen naisestaan? Eivät ihmiset ole mitään hyödykkeitä.
Eli jos sulla on jotain, niin sun kumppani ei ikimaailmassa saa hyötyä siitä mitenkään? Osaat vaikka vaihtaa takkiin vetoketjun, mutta kumppanillisi et sitä tee, maksakoon itse jollekin toiselle
Saa hyötyä, mutta tuon ei pitäisi olla mikään peruste parisuhteelle.
Missä väitettiin, että hyötyminen on peruste parisuhteelle?
Ap aloittaa keskustelun näkökulmalla mitä annettavaa ja hyödynnettäviä asioita ihmisellä on parisuhteeseen.
Ilman rakkautta, välittämistä, luottamusta, kunnoitusta, jne ei edes ole parisuhdetta. Tuo kaikki materia on extraa siihen päälle, ja sitä tässä avauksessa kysyttiin.
ap
Kovinpa kuulut pistävän painoarvoa tuolle rakkaudelle, välittämiselle, jne., kun kirjoitat aloituksessa näin: "Vai oletko se, jolla on vain tuulen huutoma p*rse ja olet suhteessa puitteiden puolesta nettohyötyjä?" :D
Parisuhteeseen ei mulla oikein ole mitään annettavaa, olenkin odottanut et milloin avopuoliso pistää mut pihalle (asutaan hänen omistamassa talossaan).
Seksiäkään ei harrasteta, häntä ei ole kiinnostanut moneen vuoteen.
Viimeiset viitisen vuotta tienasin triplasti mitä hän, mutta hän maksoi suurimman osan päivittäisistä kuluista, pesi yleensä pyykit ja teki ruuat sekä lisäksi ulkotyöt, hoiti autot sekä normaalin päivätyönsä lisäksi osa-aikatyönsä.
Nyt olen muutaman kuukauden pois työelämästä, enkä siltikään saa edes kotitöitä tehtyä.
Mutta lapsiimme olen panostanut taloudellisesti (tosin heidän vuokseen aikoinaan en yrittänytkään maksimoida tuloja, tienasimme puolison kanssa silloin about saman verran). Heillä oli leluja enemmän kuin päiväkodissa, matkustelin, ostin opiskelukämpän lukiolaisille, ostelen edelleen kalliihkoja vaatteita jne.
Mutta parisuhteessa olen täysin loinen taloudellisesti. Kysymys pisti miettimään, kiitos.
Eipä mitään. Luonnekin on vähän mitä on. Seura voi olla omituista aika ajoin. Seksikin surkeaa.
Mietin vielä aloittajan kysymystä. Eihän sillä ole mitään merkitystä, mitä mun vanhemmillani tai muilla sukulaisillani on. Enhän mä kenenkään muun omaisuutta tai ammattitaitoa voi antaa jonkun muun käyttöön. Eikä senkään pitäisi vaikuttaa asiaan, että mulla on ammattitaitoa siten, että äitini sai loppuun asti olla kotonaan ja toivon mukaan isäkin, koska en mä kenenkään muun iäkkäistä vanhemmista alkaisi huolehtimaan. Nämä kaksi riittää kyllä ihan hyvin. Sukulaislääkärillekin kuka vaan voi varata ajan, ei tarvitse olla parisuhteessa mun kanssani. Lähipiirissä on monia ammattilaisia, mutta en mä heitä juoksuta tekemässä milloin mitäkin. Olen löytänyt pari hyvää firmaa, josta ostan sellaisia palveluita, joita en osaa tai pysty tekemään itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta erikoinen lähestyminen, jos pitäisi sukulaisten tai kavereiden hyödynnettävien ammattien tai taloudellisen turvan takia ryhtyä parisuhteeseen.
Hyvän parisuhteen merkki itselleni on, että se yhdessä tekeminen tekee asioista parempia. Kun rakastat toista ihmistä, niin hänen kanssaan oleminen ja tekeminen on kivaa. Ellei toisen seurasta nauti, niin miksi olla prisuhteessa?
Ymmärsit tahallasi väärin. Kysymys oli mitä sinulla itselläsi on rakkauden LISÄKSI tarjota parisuhteeseen. Ei se, miten itse hyödyt toisesta.
Miksi sen toisen sitten pitäisi hyötyä toisesta? Tuollainen hyötyperuste on aivan järkyttävä. Miksi vaimon pitäisi hyötyä miehestään tai miehen naisestaan? Eivät ihmiset ole mitään hyödykkeitä.
Eli jos sulla on jotain, niin sun kumppani ei ikimaailmassa saa hyötyä siitä mitenkään? Osaat vaikka vaihtaa takkiin vetoketjun, mutta kumppanillisi et sitä tee, maksakoon itse jollekin toiselle
Saa hyötyä, mutta tuon ei pitäisi olla mikään peruste parisuhteelle.
Missä väitettiin, että hyötyminen on peruste parisuhteelle?
Ap aloittaa keskustelun näkökulmalla mitä annettavaa ja hyödynnettäviä asioita ihmisellä on parisuhteeseen.
Ilman rakkautta, välittämistä, luottamusta, kunnoitusta, jne ei edes ole parisuhdetta. Tuo kaikki materia on extraa siihen päälle, ja sitä tässä avauksessa kysyttiin.
ap
Kovinpa kuulut pistävän painoarvoa tuolle rakkaudelle, välittämiselle, jne., kun kirjoitat aloituksessa näin: "Vai oletko se, jolla on vain tuulen huutoma p*rse ja olet suhteessa puitteiden puolesta nettohyötyjä?" :D
Jos aloittaja puhuu aina samalla tyylillä, eipä taida olla tunkua hänen läheisyyteensä ja puitteistaan hyötymään. Ei oikein välity nämä rakastamis-, kunnioitus- ja välittämisvärinät.
Sinulla itselläsi ei ole antaa yhtään mitään
Ei paljoakaan, jos totta puhutaan.
N42
Oon työkyvyttömyyseläkkeellä oleva 35v nainen. Rahaa ei kauheena oo antaa, mutta voin tehdä kaikki kotityöt, pihahommat ja ruoanlaitot. Siinä kai ne hyödyt onkin.
Siis toki jos asuisin kumppanin kanssa yhdessä niin maksaisin tietenkin laskuja ym mutta kun sanoin ettei rahaa oo kauheena antaa, niin tarkotin että mies joutuu maksamaan menoista enemmän.
Enkä etsi mitään rikasta ukkoa. Ihan tavallinen tallaaja kelpaa. Tuskin mulla ois edes mitään yhteistä jonkun rikkaan miehen kanssa 🤦
Tunneäly ei kuulunut APn vaatimuksii.