Miksi työväenluokasta enää harvemmin lähdetään yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, että vanhemmat tukevat lapselleen vain ammatillista koulutusta peruskoulun jälkeen edellyttävää elämänuraa. Se merkitsee periaatteessa 19-vuotiaana valmistumista ja siirtymistä työhön tai työnhakijaksi. Sen ikäisen ihmisen aikuistumiskehitys on vasta alkuvaiheessa. Kyse on psyykkisestä kehityksestä ja myös älyllisestä, kognitiivisesta kehityksestä. On väärin katkaista nuoren opintopolku, kun oppimismahdollisuudet olisivat hyvät ja viedä häneltä hyvät vuodet surkeissa hommissa tai niitä odottaessa. Silloin nuorikin alkaa toivoa, että saisi edes sen 2000 euron minipalkan päästäkseen edes jotenkin jonnekin. Koko ajan olisi kuitenkin olemassa opiskelemisen vaihtoehto, joka jää käyttämättä. 

Jokainen vanhempi ohjaa omaa lastaan sellaiseen elämään, jonka itse kokee hyväksi.

Ja ohiksena voisin sanoa, että itse näen paljon haitallisempina sellaiset vanhemmat jotka ohjaavat lapsiaan kaiken maailman höpötieteisiin, josta sitten loppupelissä valmistuu vaan niin surullisen kuuluisia työttömiä maistereita. Ja sitten parutaan naisten lehdissä siitä, että ollaan pudottu keskiluokasta köyhälistöön.

Ei korkeakoulutus takaa samalla lailla enää sellaista turvaa ja asemaa, ku joskus aiemmin. Nykyään suuri osa maistereista ja niin edelleen on turhia käsienheiluttelijoita, joiden tutkinnolla ei oo työmarkkinoilla mitään merkitystä. Alkaa ennemmin olemaan pulaa osaavista duunareista, ja asialla on kiire, ettei halpatyövoima korvaa vähenevää osaamista tässä maassa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen sivistyksen halveksunta on lähtöisin jenkeistä. Populaarikulttuuri, esimerkiksi elokuvat alkoivat 90-luvulta alkaen ihannoimaan törkeää käytöstä ja sivistyksen halveksuntaa. Sama näkyy myös pukeutumisessa, jonka arvostuksen alasajo alkoi samoin 90-luvulla niin sanotun grunge-tyylin myötä.

Totta, mutta meillä oli Uuno jo aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä, että vanhemmat tukevat lapselleen vain ammatillista koulutusta peruskoulun jälkeen edellyttävää elämänuraa. Se merkitsee periaatteessa 19-vuotiaana valmistumista ja siirtymistä työhön tai työnhakijaksi. Sen ikäisen ihmisen aikuistumiskehitys on vasta alkuvaiheessa. Kyse on psyykkisestä kehityksestä ja myös älyllisestä, kognitiivisesta kehityksestä. On väärin katkaista nuoren opintopolku, kun oppimismahdollisuudet olisivat hyvät ja viedä häneltä hyvät vuodet surkeissa hommissa tai niitä odottaessa. Silloin nuorikin alkaa toivoa, että saisi edes sen 2000 euron minipalkan päästäkseen edes jotenkin jonnekin. Koko ajan olisi kuitenkin olemassa opiskelemisen vaihtoehto, joka jää käyttämättä. 

Totta. - Joitain vuosia sitten tämä asia alkoi taas kärjistyä. Mitenkä? - No omasta mielestäni ensin siten, että korkeakoulu ja yliopisto valinnoissa alettiin suosia niin sanotusti ensikertalaisia.Tosieksi siten, että valinnoissa alettiin suosia parhaiten ylioppilaskirjoituksissa pärjänneitä.

On totta, että Suomessa (tosin kuin monin paikoin muualla maailmaa) voi vapaasti ja maksutta päästä korkeakouluun tai yliopistoon, vaikka ei olisi käynyt päivääkään lukuiota tai kirjoittanut ylioppilaaksi. 

Kuitenkin jos valtaosa opiskelupaikoista jaetaan parhaimmat ylioppilasarvosanat kirjoittaneille ja ensikertalaisille hakijoille ja sitten vasta pääsykoneen perusteella, niin kyllä ne jotka onnistuvat pääsykokeessa nappaamaan paikan ovat usein verraten hyvin lukiossa pärjänneitä, ainakin kaikkein suosituimmilla aloilla ja joita vastaan ammatillisen tutkinnon suorittaneella on haastetta saada paikkansa. Vaan ei se helppoa ole (itseni kaltasilla) joilla ylioppilastutkinnon arvosanat ole kummoiset 

Juju piileekin monesti  siinä, että onnistutaanko nuoreen kasvattamaan halu oppia ja tietää ka sinnikkyttä ja uskoa omiin kykyihin. 

Totta kai oman juttunsa ja jopa intohimonsa voi löytää ammattkoulututknoon kautta ei korkeakoulusta tai yliopisto-opsieklu yksistään kenestäkään parempaa tee. 

Mutta on ikävää, jos oma haave jää saavuttamatta siksi, että nuorena, jolloin on vielä paljossa riippuvaine lähipiirin mahdollsitamasta tietosiesta tai tietosiesta tuesta ja tsemppauksesta mallsita ja esimerkistä eivät tue nuoren varttumista omaksi itsekseen, vaan suhtautuvat hänen kiinnostuuksen kohteitaan kohtaan vähätellen tai jopa avoimesti  halveksien. 

Toki onni on se, että ei korkeakoulun  ati yliopiston pariin ole toistaiseksi asetettu ikärajojoa eli hyvin voi hakeutua ja päästä minkäikäisenä vain, jos innostus ja kiinnsotus saattuu syntymään ja heräämään vasta myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha enää korkeakouluttautua tekoälyn vuoksi.

Tämä asenne on juuri työväenluokalle ominainen. Koulutus on vain keino saada töitä, rahaa ja kaljaa. Kuitenkaan työväenluokka ei jätä käymättä kuntosalilla sen takia, että on olemassa tunkkeja ja muita nostokoneita.

Hyvä näkökulma sulla tuossa. Eli opiskellaan opiskelun itseisarvon vuoksi, ilman että siitä on edes tarkoituskaan saada aineellista elintason nousua. Perehdytään tieteeseen tieteen itsensä vuoksi. Ihan hyvä pyrkimys. Siinä lähestytään samantyyppistä tilannetta, kuin itsenäistymisen aikaan venäjän sotavoimissa, jossa mm. Mannerheimkin palveli. Upseerien palkat pidettiin tieten tahtoen niin matalina, ettei niillä voinut tulla toimeen. Siten varmistettiin että upseereiksi hakeutui vain aatelisia, koska suuren varallisuuden takia he eivät tarvinneet palkkaa elämiseen.

Koska vain ulkonäöllä on merkitystä. Voit tulla vaatimattomista lähtökohdista mutta jos olet kaunis, siro, fiksu voit saada hyvän elämän. Jos olet jostain persjalkasten lestaseuduilta niin vaikka olisit lääkäri ja et oo kaunis niin saat ehkä koulutukseltasi saman tasosen miehen jos se riittää onnelliseen elämään. Katsokaa vaikka jotain a-studiota, opiskellaan koko elämä ja sitten se uran kohokohta on olla jankkaamassa jostain, nämä rumat miehet ja naiset asiantuntijoina.

Vierailija kirjoitti:

Turha enää korkeakouluttautua tekoälyn vuoksi.

Tämä kyllä on asia mikä askarruttaa. Tekoäly tulee viemään todella paljon korkeakoulutettujen työtä eli ns tietokoneella tehtävät työt tulevat vähenemään merkittävästi. Usein ne korkeakoulutetut tekevät juurikin sitä työtä mitä tekoäly nykyään tekee. 

Tekoälyn on vaikeampaa korvata duunarien työtä koska esimerkiksi ei tekoäly taloja rakenna kun taas tekoäly voi suunnitella ne talot. 

Uskallan väittää että jossakin vaiheessa duunarien työtä arvostetaan enemmän ja duunarien ansiot nousevat paremmiksi kuin korkeakoulutettujen ansiot juurikin tekoälyn vuoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Koska vain ulkonäöllä on merkitystä. Voit tulla vaatimattomista lähtökohdista mutta jos olet kaunis, siro, fiksu voit saada hyvän elämän. Jos olet jostain persjalkasten lestaseuduilta niin vaikka olisit lääkäri ja et oo kaunis niin saat ehkä koulutukseltasi saman tasosen miehen jos se riittää onnelliseen elämään. Katsokaa vaikka jotain a-studiota, opiskellaan koko elämä ja sitten se uran kohokohta on olla jankkaamassa jostain, nämä rumat miehet ja naiset asiantuntijoina.

Joo siis ihan kauhean huono elämä näillä lääkäripariskunnilla :D miten oikein kestävätkään.

Vastaan näin duunariperheen lapsena. 

Koulu oli minulle aina helppoa, en kuitenkaan mennyt lukioon vaikka keskiarvo oli 9.2. 

Kävin ammattikoulun kuljetuspuolen ja ajelin ulkomaanrekkaa muutaman vuoden. Nautein vastuusta ja näin maailmaa sekä tutustuin erilaisiin ihmisiin. Palkkaa sain runsaasti.

Avioiduttuani lopetin maailmalla kiertelyn. Suoritin muutaman kuukauden mittaisen koulutuksen ja menin satamaan ahtaajaksi. Näin sain säännöllisen työajan ja palkkaa entistäkin enemmän. 

Muutama vuosi töitä vielä ja jään eläkkeelle, eläkekertymäni on erittäin hyvä. 

Eli syy, miksi en duunariperheen välkkynä mukulana korkeakouluttautunut on selkeä itselleni : en nähnyt siihen mitään tarvetta enkä olisi viihtynyt "toimistohommissa", olen enemmänkin toiminnan ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen opintotuki riitti johonkin nyt ei. Pitää päästå nopeasti töihin.

Jännä että hinnat ja palkat nousevat, mutta opiskelijan elintaso on ilmeisesti vapaa heikentymään.

Joo, mutta ota huomioon, että ysärillä me asuttiin soluissa ja kimppakämpissä. Luulen myös, että elintaso-odotukset oli eri. Elettiin aika halvalla. Kerran päivässä söin hyvin yliopistolla. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen sivistyksen halveksunta on lähtöisin jenkeistä. Populaarikulttuuri, esimerkiksi elokuvat alkoivat 90-luvulta alkaen ihannoimaan törkeää käytöstä ja sivistyksen halveksuntaa. Sama näkyy myös pukeutumisessa, jonka arvostuksen alasajo alkoi samoin 90-luvulla niin sanotun grunge-tyylin myötä.

tuota... Katse hieman kauemmas ja katsoppa hippejä 70 luvulla ja vertaa 40 lukuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turha enää korkeakouluttautua tekoälyn vuoksi.

Tämä asenne on juuri työväenluokalle ominainen. Koulutus on vain keino saada töitä, rahaa ja kaljaa. Kuitenkaan työväenluokka ei jätä käymättä kuntosalilla sen takia, että on olemassa tunkkeja ja muita nostokoneita.

Hyvä näkökulma sulla tuossa. Eli opiskellaan opiskelun itseisarvon vuoksi, ilman että siitä on edes tarkoituskaan saada aineellista elintason nousua. Perehdytään tieteeseen tieteen itsensä vuoksi. Ihan hyvä pyrkimys. Siinä lähestytään samantyyppistä tilannetta, kuin itsenäistymisen aikaan venäjän sotavoimissa, jossa mm. Mannerheimkin palveli. Upseerien palkat pidettiin tieten tahtoen niin matalina, ettei niillä voinut tulla toimeen. Siten varmistettiin että upseereiksi hakeutui vain aatelisia, koska suuren varallisuuden takia he eivät tarvinneet palkkaa elämiseen.

Minä opiskelin opiskelun itseisarvon vuoksi ilman, että ajattelin siitä suuremmin materialistisesti hyötyväni. 

t. Humanisti 

Pääsykoelahjukset sekä ns. kynnysraha opiskeluun pääsemiseen liian kalliita Eikä esim. meidänkään tytär suostunut siihen toiseen vaihtoehtoon.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen sivistyksen halveksunta on lähtöisin jenkeistä. Populaarikulttuuri, esimerkiksi elokuvat alkoivat 90-luvulta alkaen ihannoimaan törkeää käytöstä ja sivistyksen halveksuntaa. Sama näkyy myös pukeutumisessa, jonka arvostuksen alasajo alkoi samoin 90-luvulla niin sanotun grunge-tyylin myötä.

tuota... Katse hieman kauemmas ja katsoppa hippejä 70 luvulla ja vertaa 40 lukuun.

Kyllä hipit ja muut 70- lukulaiset arvostivat sivistystä. Eivöt arvostaneet konservatiivisia käyttäytymisnormeja ja arvoja. 

Vierailija kirjoitti:

Ei korkeakoulutus takaa samalla lailla enää sellaista turvaa ja asemaa, ku joskus aiemmin. Nykyään suuri osa maistereista ja niin edelleen on turhia käsienheiluttelijoita, joiden tutkinnolla ei oo työmarkkinoilla mitään merkitystä. Alkaa ennemmin olemaan pulaa osaavista duunareista, ja asialla on kiire, ettei halpatyövoima korvaa vähenevää osaamista tässä maassa.

Ketkä maistereista ovat käsienheiluttelijoita, joiden tutkinnolla ei ole työmarkkinoilla mitään merkitystä? Opettajat? Dippainssit? Lääkärit? Kauppatieteilijät?

DI miehet ovat eliittiä ja he tienaa helposti +4000e/kk. Duunarimiehet ovat alinta kastia DI miehiin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Turha enää korkeakouluttautua tekoälyn vuoksi.

Aijaa. :D No itse olen pian tohtoriksi väittelevä, ja tiedän, ettei tekoäly tule koskaan korvaamaan minua alallani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen sivistyksen halveksunta on lähtöisin jenkeistä. Populaarikulttuuri, esimerkiksi elokuvat alkoivat 90-luvulta alkaen ihannoimaan törkeää käytöstä ja sivistyksen halveksuntaa. Sama näkyy myös pukeutumisessa, jonka arvostuksen alasajo alkoi samoin 90-luvulla niin sanotun grunge-tyylin myötä.

tuota... Katse hieman kauemmas ja katsoppa hippejä 70 luvulla ja vertaa 40 lukuun.

Hipeissä oli paljon yliopistonuoria.

Punkkarit ehkä ennemmin, mutta kai hekin jotain naturalistista runoutta diggaili. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen opintotuki riitti johonkin nyt ei. Pitää päästå nopeasti töihin.

Kun opiskelin 1980-luvulla TKK:lla, minulla oli useita opiskelukavereita, jotka olivat sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. Silloin täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä eivät yhteensä riittäneet siihen, että olisin maksanut nillä soluhuoneeni vuokran kuuden hengen solussa Teekkarikylässä. Nyt sen täsmälleen saman huoneen vuokra (toki huone on tässä välissä remontoitu täysin) on 370 €/kk eli opintotuesta ja asumislisästä jää vielä vuokran jälkeen käyttörahaa noin 200 €/kk.

Olin sukuni 1. ylioppilas. Sitten minusta tuli phuksi, teekkari ja sitten DI. Ensimmäinen asuntoni oli solukämppä Espoon Kilossa. Ei se ollut luksusta, mutta kuitenkin ihan Ok. Ryhdyin sitten jatko-opiskelijaksi, ja lopulta minusta tuli tekniikan tohtori, TkT. Väitöskirjani oli soveltavaa matematiikkaa. Lähtökohtana eivät olleet ideaaliset, mutta se ei ole lannistanut minua. Olen kirjoittanut 7 tiedekirjaa, joukon tieteellisiä refereetason julkaisua ja monia tutkimusraportteja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen sivistyksen halveksunta on lähtöisin jenkeistä. Populaarikulttuuri, esimerkiksi elokuvat alkoivat 90-luvulta alkaen ihannoimaan törkeää käytöstä ja sivistyksen halveksuntaa. Sama näkyy myös pukeutumisessa, jonka arvostuksen alasajo alkoi samoin 90-luvulla niin sanotun grunge-tyylin myötä.

tuota... Katse hieman kauemmas ja katsoppa hippejä 70 luvulla ja vertaa 40 lukuun.

Kyllä hipit ja muut 70- lukulaiset arvostivat sivistystä. Eivöt arvostaneet konservatiivisia käyttäytymisnormeja ja arvoja. 

Sivistystä kuten seksiä? Seksuaalimoraalinvallankumous syntyi 60-70 luvulla. Sen satoa niitetään nyt.