Miksi työväenluokasta enää harvemmin lähdetään yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tienaa nykyään paremmin kuin perus yliopistojantteri.

Voi joskus tienata mutta duunarina joutuu tekemään helvetisti ylitöitä siihen hyvään palkkaan. Sitten ei jaksa yhtään mitään vapaa ajalla. Yliopisto koulutetut tekevät vain 7,5h päiviä.

Opintotuki on niin pieni, että on käytävä töissä opintojen ohessa, jos perheellä ei ole varaa tai halua tukea rahallisesti. Sitten ei ehdi syvällisesti panostaa opintoihin ja kehittyä osaavaksi asiantuntijaksi, paitsi jos on hyvin älykäs. Voi olla silloin parempi mennä amikseen ja nopeasti töihin. Monen perhe myös kannustaa menemään oikeisiin töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään oikein kerskaillaan että kuka on tyhmin ja sivistymättömin. Ennen vähemmänkin koulutettu väki sentään piti sivistystä arvossa, vaikka eivät itse kouluja käyneet. Seurattiin aikaa, luettiin, osattiin keskustella ajankohtaisista asioista.

Kasvoin tehdaspaikkakunnalla 60-70-luvulla. Duunareilla oli teattereita ja orkestereita, he lukivat kirjoja ja perustivat elokuvakerhoja. Lapset lähtivät enimmäkseen opiskelemaan. Nykyään työväenkulttuuri on aika lailla romahtanut. Tietysti koko varsinainen työväenluokka on paljon pienempi kuin ennen.

Sama kokemus. Sodan käyneet työväenluokan miehet lausuivat runoja kännipäissäänkin. Nykyisin työväenluokan kodeissa ei ole kirjoja, tekstiä on korkeintaan omaan kehoon tatuoituna. 

Osalla voi olla vielä lisäksi takavuosien live love laugh -aforismit seinällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tienaa nykyään paremmin kuin perus yliopistojantteri.

Lähäri tienaa paremmin kuin lääkäri? Merkonomi tienaa paremmin kuin ekonomi? Sähkäri tienaa paremmin kuin sähkötekniikan DI?

Kyllä Suomessa korkeakoulutus ja erityisesti yliopisto-koulutus on vuosia sitten inflatoitu, jos tavoitteeena on sen kautta saada vain parempi palkka. Totta kai on poikkeuksia mutta kyllä moni sähköasentaja tienaa vähintään samän kun moni aineenopettaja tai lähihoitaja paremmin kuin moni humanisti. Toki voidaan osoittaa tilastoja, että kuinka keskimäärin korkeakoulutettu tienaa paremmin, joka toki pitää myös paikkansa. Jos työnantaja voi valita, että palkkaako hän vasta valmistuneen merkonomin vai ekonomin, niin luulatavasti hän palkkaa ekonomin tai ainakin tradenomin mutta samoista hommista selviäsi kyllä moni merkonomikin. Näin työnantaja toki ottaa riskin siitä, että ekonomi tai tradenomi vaihtaa pian uusiin hommiin, mutta aika moni on tyytyväinen siihen, että on töitä, koska yli +10% työttömyys saa harkitsemaan kahteen kertaan.    

Aineenopettaja tienaa n. 5000/kk. Moni heistä on humanisteja, opiskellut esim. kieliä, historiaa, Suomen kieltä ja kirjallisuutta. Merkonomin tutkinto taitaa olla täysin arvoton nykyisin. Ehkä Alepan kassalle riittää. 

Missä tienaa 5000€/ kuukaudessa? 

Aika moni humanisti ja sosiaali ja yhteiskuntatieteitä  opiskelleita on jatkuvasti varpaillaan, koska työt, jota saa on kähinnä sijaisuuksia ja pätkiä. 

Lukiossa peruspalkka 3414 €/kk. Siihen päälle lukiokerroin ja mahdolliset lisät kuten demokorvaukset, ro-korvaus, ylitunnit, yo-korvaukset ja kokemuslisät. 10v kokemuslisillä voidaan hyvinkin olla viiden tonnin kuukausipalkassa.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tienaa nykyään paremmin kuin perus yliopistojantteri.

Voi joskus tienata mutta duunarina joutuu tekemään helvetisti ylitöitä siihen hyvään palkkaan. Sitten ei jaksa yhtään mitään vapaa ajalla. Yliopisto koulutetut tekevät vain 7,5h päiviä.

Jep, esimerkiksi minua ei kauheasti napostelisi tehdä hyvää tiliä fyysisen ja henkisen jaksamisen kustannuksella. Onkin tosi kiva kun ei työpäivän jälkeen jaksa nauttia niistä rahoista lainkaan, varsinkaan jos on perhettä hoidettavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tienaa nykyään paremmin kuin perus yliopistojantteri.

Lähäri tienaa paremmin kuin lääkäri? Merkonomi tienaa paremmin kuin ekonomi? Sähkäri tienaa paremmin kuin sähkötekniikan DI?

Kyllä Suomessa korkeakoulutus ja erityisesti yliopisto-koulutus on vuosia sitten inflatoitu, jos tavoitteeena on sen kautta saada vain parempi palkka. Totta kai on poikkeuksia mutta kyllä moni sähköasentaja tienaa vähintään samän kun moni aineenopettaja tai lähihoitaja paremmin kuin moni humanisti. Toki voidaan osoittaa tilastoja, että kuinka keskimäärin korkeakoulutettu tienaa paremmin, joka toki pitää myös paikkansa. Jos työnantaja voi valita, että palkkaako hän vasta valmistuneen merkonomin vai ekonomin, niin luulatavasti hän palkkaa ekonomin tai ainakin tradenomin mutta samoista hommista selviäsi kyllä moni merkonomikin. Näin työnantaja toki ottaa riskin siitä, että ekonomi tai tradenomi vaihtaa pian uusiin hommiin, mutta aika moni on tyytyväinen siihen, että on töitä, koska yli +10% työttömyys saa harkitsemaan kahteen kertaan.    

Jos haluat vertailla mielekkäästi, niin vertaile saman alan sisällä eri koulutustasoja. Vertaa opettajaa esimerkiksi nuoriso-ohjaajaan ja yliopistohumanistia humanistisen alan amiksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen opintotuki riitti johonkin nyt ei. Pitää päästå nopeasti töihin.

Kun opiskelin 1980-luvulla TKK:lla, minulla oli useita opiskelukavereita, jotka olivat sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita. Silloin täysi opintotuki ja opiskelijan asumislisä eivät yhteensä riittäneet siihen, että olisin maksanut nillä soluhuoneeni vuokran kuuden hengen solussa Teekkarikylässä. Nyt sen täsmälleen saman huoneen vuokra (toki huone on tässä välissä remontoitu täysin) on 370 €/kk eli opintotuesta ja asumislisästä jää vielä vuokran jälkeen käyttörahaa noin 200 €/kk.

Mä aloitin opinnot -89 ja asuin HOASin solukämpässä ja kyllä mulla riitti opintotuki+ asumislisä vuokraan. Nostin toki lainaakin.

Olen opiskellut kohta kaksi AMK koulutusta. Itsetunto ei riittänyt yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Duunarit tienaa nykyään paremmin kuin perus yliopistojantteri.

Lähäri tienaa paremmin kuin lääkäri? Merkonomi tienaa paremmin kuin ekonomi? Sähkäri tienaa paremmin kuin sähkötekniikan DI?

Kyllä Suomessa korkeakoulutus ja erityisesti yliopisto-koulutus on vuosia sitten inflatoitu, jos tavoitteeena on sen kautta saada vain parempi palkka. Totta kai on poikkeuksia mutta kyllä moni sähköasentaja tienaa vähintään samän kun moni aineenopettaja tai lähihoitaja paremmin kuin moni humanisti. Toki voidaan osoittaa tilastoja, että kuinka keskimäärin korkeakoulutettu tienaa paremmin, joka toki pitää myös paikkansa. Jos työnantaja voi valita, että palkkaako hän vasta valmistuneen merkonomin vai ekonomin, niin luulatavasti hän palkkaa ekonomin tai ainakin tradenomin mutta samoista hommista selviäsi kyllä moni merkonomikin. Näin työnantaja toki ottaa riskin siitä, että ekonomi tai tradenomi vaihtaa pian uusiin hommiin, mutta aika moni on tyytyväinen siihen, että on töitä, koska yli +10% työttömyys saa harkitsemaan kahteen kertaan.    

Jos haluat vertailla mielekkäästi, niin vertaile saman alan sisällä eri koulutustasoja. Vertaa opettajaa esimerkiksi nuoriso-ohjaajaan ja yliopistohumanistia humanistisen alan amiksiin.

Tuleeko paha mieli, jos sumutetaan ja peitetään se tosiasia, että osa ammattikoulun tutkinnon suorittaneista saa parempaa palkkaa kuin huomattava osa korkeakoulusitat ja yliopistosta valmistuneita. - Totta kai on myös niin, että korkeakouluista ja yliopisto -alojen sisällä on palkkaeroja. Ja näistä ollaan myös juuri vähemmän koulutuksen omaavien taholla hyvin tietoisia, jolloin saatetaan mieluummin kannustaa ja tsempata lasta opiskelemaaan lyhyemmän kaavan kautta, että pääsee "oiekisiin töihin" , eikä epävarmoille ja matalapalkkaisille "huuhaa aloille".  Kuten joku sinkkumies edellä kirjoitti, niin sille ei anneta arvoa, että opsileu mahdollsiatsi laajemman asioiden ymmärtämsien ja tietämisen, ellei se mahdollsita välitöntä parempaa palkkaa opintojen jälkeen vaan maksua odottavan opintolainan ja hyvin epävarman työllsitymisen "omalta alalta" 

Näsäviisastelijoita riittää jo tarpeeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskellut kohta kaksi AMK koulutusta. Itsetunto ei riittänyt yliopistoon.

Tuo on yleistä. Usealle työväenluokkaiselle nuorelle hoetaan, että se yliopisto on niin hieno paikka ja opiskelu siellä niin vaikeaa, ettei kannata edes hakea. Akateemisen suvun nuoret harvemmin kuulevat moista. 

Olen yhteiskuntatieteilijä, suvun eka tohtori ja toinen maisteri, palkka 6400 €/kk. En suosittele omille lapsilleni mitään epämääräisiä opintoja, joita itse tein. Minulla oli hyvä ajoitus ja mieletön onni matkassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen yhteiskuntatieteilijä, suvun eka tohtori ja toinen maisteri, palkka 6400 €/kk. En suosittele omille lapsilleni mitään epämääräisiä opintoja, joita itse tein. Minulla oli hyvä ajoitus ja mieletön onni matkassa.

Mistäs näitä hyviä ajoituksia ja mielettömiä onneja voi saada? Ei taida kuitenkaan olla sun omaa ansiotasi sun(kaan) saavutuksesi? Akateemiset ihmiset ovat usein järkyttävän ylimielisiä ja itsekeskeisiä kuvitellessaan elämän olevan pelkästään kovasta työstä ja yrittämisestä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Näsäviisastelijoita riittää jo tarpeeksi. 

On hyvin ikävää, jos sitä viisautta tai paremmin tietoa ja kykyä hahmottaa asioita laajemmin, jonka  korkeakoulutuksen ja yliopisto-opintojen pitäisi mahdollsitaa ivataan ja pilkataan näsäviisasteluksi. - Mutta jos tällaistra vähättelyä joko tietoiusta tai tiedostamatotan vähättelyä kuulee lähipiirinsä  (venhempien suvun kavereiden, ystävien jne ) suusta niin ei lien ihme, jos motvaatio ja kiinnostus lähteä opsikelemaan itse vähän syvällsiemmin ja laajemmon jää puhkeamatta.

Sinkkumies 

Ihmettelen sitä, että vanhemmat tukevat lapselleen vain ammatillista koulutusta peruskoulun jälkeen edellyttävää elämänuraa. Se merkitsee periaatteessa 19-vuotiaana valmistumista ja siirtymistä työhön tai työnhakijaksi. Sen ikäisen ihmisen aikuistumiskehitys on vasta alkuvaiheessa. Kyse on psyykkisestä kehityksestä ja myös älyllisestä, kognitiivisesta kehityksestä. On väärin katkaista nuoren opintopolku, kun oppimismahdollisuudet olisivat hyvät ja viedä häneltä hyvät vuodet surkeissa hommissa tai niitä odottaessa. Silloin nuorikin alkaa toivoa, että saisi edes sen 2000 euron minipalkan päästäkseen edes jotenkin jonnekin. Koko ajan olisi kuitenkin olemassa opiskelemisen vaihtoehto, joka jää käyttämättä. 

Mihin mutusi perustuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yhteiskuntatieteilijä, suvun eka tohtori ja toinen maisteri, palkka 6400 €/kk. En suosittele omille lapsilleni mitään epämääräisiä opintoja, joita itse tein. Minulla oli hyvä ajoitus ja mieletön onni matkassa.

Mistäs näitä hyviä ajoituksia ja mielettömiä onneja voi saada? Ei taida kuitenkaan olla sun omaa ansiotasi sun(kaan) saavutuksesi? Akateemiset ihmiset ovat usein järkyttävän ylimielisiä ja itsekeskeisiä kuvitellessaan elämän olevan pelkästään kovasta työstä ja yrittämisestä kiinni.

Mitä helvettiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen opintotuki riitti johonkin nyt ei. Pitää päästå nopeasti töihin.

Jännä että hinnat ja palkat nousevat, mutta opiskelijan elintaso on ilmeisesti vapaa heikentymään.

Monella duunarilla ei palkkaakaan nouse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään oikein kerskaillaan että kuka on tyhmin ja sivistymättömin. Ennen vähemmänkin koulutettu väki sentään piti sivistystä arvossa, vaikka eivät itse kouluja käyneet. Seurattiin aikaa, luettiin, osattiin keskustella ajankohtaisista asioista.

Kasvoin tehdaspaikkakunnalla 60-70-luvulla. Duunareilla oli teattereita ja orkestereita, he lukivat kirjoja ja perustivat elokuvakerhoja. Lapset lähtivät enimmäkseen opiskelemaan. Nykyään työväenkulttuuri on aika lailla romahtanut. Tietysti koko varsinainen työväenluokka on paljon pienempi kuin ennen.

Aikaisemmin duunariluokassa oli paljon älykkäitä ihmisiä, joilla vain ei omassa nuoruudessaan ollut taloudellisia resursseja kouluttautua. Nykyään, kuten joku jo aikaisemmin sanoi, duunariluokkaan ovat jääneet lähinnä ne, joilla ei ole henkisiä resursseja opiskella. 

Ennen köyhistäkin oloista lähdettiin opiskelemaan. Koska ennen? 1970-luvulla? Ei ennen n.100 v sitten köyhistä oloista ollut juurikaan mahdollista lähteä opiskelemaan.