Miten saa mielen ja kehon rauhoittumaan ylivirittyneisyydestä?
Tilanne on se, että olen todella väsynyt kun en saa oikein nukuttua, mutta en pysty rauhoittumaan, koko ajan surraa miljoona ajatusta ja tekemätöntä asiaa päässä ja on levon olo. Olisi tärkeää saada edes viikonloppuna levättyä mutta miten sanoa se pikkuoravatilassa olevalle keholle.
Kommentit (201)
Vierailija kirjoitti:
"Täällä on jo ehdotettu kaikenlaista, mutta ei joogaa, tai ihan vain tavallista venyttelyä. Rauhoittava hengitys ja keskittyminen se juttu. "
Joo, mutta entä jos ei pysty keskittymään? Tai jos keskittyminen, tai sen yrittäminen, on hermostoa aktivoivaa?
Sinä ehkä et edes halua rauhoittua? Kaikkien se rauhoittuminen on opeteltava. Osa ihmisistä on vain kovin kiintyneitä ylivireyteensä.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei auttanut mitkään poppakonstit, kuten huolien kirjaaminen, asioiden järjestelmällinen kirjaaminen ylös, unirytmin muokkaaminen, hengittelyt, urheilu jne. Ei mikään.
Kyse oli omasta ajatusmaailmastani ja luonteestani. Sain lääkereseptin, joka tuntuu auttavan (ei ole rauhoittava). Mutta tärkein asia oli rehellisesti myöntää itselle, minkälaista elämää haluan elää. Miten pääsen muiden ihmisten aiheuttamasta kuormasta mahdollisimman paljon eroon. Työelämässä se ei ole helppoa, mutta löysin keinon, joka ainakin pääosin toimii. Pyrin elämään täysin itselleni tai niin paljon kuin mahdollista. Vien elämääni suuntaan, joka sisältää vain asioita, joista minä pidän ja jotka eivät aiheuta turhaa psyykkistä kuormitusta.
***
Aika viisaita sanoja.
Ylipäätään hallinnan tunteen lisääminen. Jos ahdistus koskee ulkoa tulevia vaatimuksia. Ja itsensä kasvattaminen niin, että alkaa kokea olevansa pystyvä aikuinen, jos ahdistus koskee huolta siitä, miten pärjää.
Jos taas ahdistus on hermostossa eikä mielessä, hermoston oikea tuki ylös/alas. Jos on taistele/pakene ahdistus, yleensä liike tuo helpotusta hetkellisesti. Jos taas pitää pystyä olemaan paikallaan, voi vaihtaa hengitystä niin, että hengittää vain nenän kautta ja uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi.
Ja joskus elämässä on asioita, joita ei saa pois, jotka ahdistavat. Silloin kannattaa antaa sen ahdistuksen tulla ja olla ja tarkastella sitä tarkemmin. Mitä tunnetta se oikeasti edustaa ja antaa sen tunteen tulla sekä havaita sen viesti sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Täällä on jo ehdotettu kaikenlaista, mutta ei joogaa, tai ihan vain tavallista venyttelyä. Rauhoittava hengitys ja keskittyminen se juttu. "
Joo, mutta entä jos ei pysty keskittymään? Tai jos keskittyminen, tai sen yrittäminen, on hermostoa aktivoivaa?
Sinä ehkä et edes halua rauhoittua? Kaikkien se rauhoittuminen on opeteltava. Osa ihmisistä on vain kovin kiintyneitä ylivireyteensä.
Jos elämässä on oikea uhka, on hermostolle terveellisempää olla uhkatilassa kuin keinotekoisessa rauhassa, joka ei ole aito parasympaattinen rauha vaan lisää ahdistusta, kun keho ei pääse ratkaisemaan asiaa.
Olen itse sellainen zen-tyyppinen ihminen, kaikki saa romahtaa niskaan, isolla tavalla. Tyyliin konkurssi, läheisten vakavat sairaudet ja kuolemat, omat vakavat sairaudet, yksin pärjääminen, kohtuuttoman vaikeat tilanteet. Lisäksi muut tulevat rauhoittamaan itseään minuun, koska hohkan turvaa siksi, etten menetä hermojani enkä pelkää.
Mutta tuo ei ole tervettä ja nyt kehoni maksaa siitä. Hermoston tila meni ME/CFS:ään asti, mikä on hermoston äärimmäinen yritys saada ihminen kuuntelemaan itseään painamatta asioita alas.
Eka tunnistaa, mistä se ahdistus johtuu. Yleensä se on joku pelko, esim että saa potkut, tulee yllätyslasku, terveyshuolet. Ja siitä vaan rohkeasti miettimään asiaa läpi. Joskus näitä ikäviä ajatuksia työntää väkisin pois mielestä, jolloin ne jää mielen perälle eikä pääse pois. Siitä tulee epämääräinen ahdistuksen tunne. Ahdistus ei itsessään ole tunne, vaan se on oire toisesta tunteesta, joka ei pääse ulos. Siksi kannattaa opetella itkemään kun itkettää, levätä kun väsyttää jne, kuuntelemaan kehoa ja tekemään se, mitä se pyytää. Ja kun tulee ahdistuskohtaus vaikka huomisesta työpäivästä, ei työnnäkään sitä oloa pois, vaan ottaa hetken itselleen ja käy rauhassa läpi kaikki, mikä siinä työpäivässä pelottaa ja ahdistaa. Kirjoittaa vaikka paperille. Ja kun ne kaikki asiat on selvillä, voi alkaa miettiä, onko ne asiat sittenkään niin isoja, että niistä kannattaa noin pahaa tunnekuormaa kantaa. Yleensä ne asiat ovat oikeastaan aika pieniä, mutta tuntuvat pahalta ja isolta.
Vierailija kirjoitti:
Syö magnesiumia iltaisin, esim. Puhdistamon iltamagnesium. Mulla auttoi heti ekasta yöstä lähtien. Välillä uni puskee päälle nukahtaessa niin voimakkaasti, että sitä koittaa vähän vastustella jopa. Ja yöheräilyt jää pois.
Rauhallinen kävely auttaa myös.
1000mg l-tryptofaania auttaa paremmin moni-B-vitamiiniin (Neurobion Forte) yhdistettynä.
Itse katson erittäin koukuttavia sarjoja, jotka ovat minun arjen eskapismia (todellisuuspakoisuutta, jossa ihminen pyrkii irrottautumaan arjen stressistä, velvollisuuksista tai ahdistuksesta). Uppoudun niin näihin sarjoihin, että arjen huolet ja ahdistukset unohtuvat täysin ja elän jossain kuplassa sen ajan kun katson sarjoja ja vielä niiden jälkeenkin.
Ei välttämättä sovi kaikille, mutta minulle tämä on ollut jo vuosia toimiva keino.
> Toisilla auttaa kun ei juo kahvia liian myöhään. Sama koskee muitakin kofeiinia sisältäviä tuotteita.
Kahvia ei saisi juoda
- liikaa, 3 kuppia max
- aamulla ensimmäisen 90 min aikana
- loppuiltapäivästä tai illasta
Kyse ei vain nukahtamisesta - monilla ei estä, mutta unesta tulee kuraa.
Iltamagnesiumit, -lysiinit ja -melatoniinit ovat ok lisä, mutta eivät yksinään auta, ellei järjestelmää (kehoa, mieltä) aleta järjestelmällisesti laskemaan alas viim. pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Valoja pois, ei kännykkää tai kuvaruutuja ainakaan ilman sinivalokakkuloita, ei kauhuelokuvia, ihmissuhdesotkuja, ristiriitojen ratkomista, veroilmoituksen täyttämistä tms. kiihottavaa. Intensiivinen urheilukin pitäisi saada tehtyä ajoissa.
Aamutorkuttaminen korvataan raahautumisella lämpöiseen suihkuun. Lopuksi puoli minuuttia niin kylmää kuin sietää.
Nuorena voit varmaankin sivuuttaa kaiken edellä luetellun ilman seurauksia, vanhemmiten et.
Vierailija kirjoitti:
No kahvin voi vaihtaa teehen. Niitä saa monenlaisia, virkistäviä ja rauhoittavia.
Kofeiiniton kahvi on hyvä ratkaisu,jos pitää kahvin mausta eikä halua vaihtaa teehen.
Minulla sama sisäinen kiire. Sain nukkumiseen apua ja olen jo kymmenen vuotta silloin tällöin käyttänyt kun olen ylitilassa. Hermostun kotiasioiden takia, mies on sellainen äksy ja kai myös ylitilassa kun kaikki hänellekin kasaantuu päälle. Pihatyöt, auton korjaaminen, sisällä remontti - eikä mikään näistä tule valmiiksi.
Provokaatiosta ja itseironiasta on ollut psykiatrin kanssa puhetta. Miten tässä nyt oikein osaisi kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytä muistiinpanoja ja listoja, delegoi asiat mielestä paperille.
Niin joo ja lopeta kahvin juonti. Kokonaan.
Ei auta. Tai minulla ei auttanut. Kahvi on yksi tärkeimmistä nautinnoistani, enkä joutunut sitä myöskään jättämään pois. Mitkään listaamiset paperille ei poistanut oikeita syitä ongelmien taustalla. Vain tehottomia poppakonsteja nuo.
Toisilla auttaa kun ei juo kahvia liian myöhään. Sama koskee muitakin kofeiinia sisältäviä tuotteita.
''''''''''''''''''''''''''''
Siskoni ei saa unta jos ei juo pannullista kahvia illalla.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli samaa ongelmaa. Tein yin-joogaa joka ilta ja sen päälle meditaatioita. Pikkuhiljaa alkoi helpottaa. Välillä oli vaikeaa keskittyä ja vain olla, silloin kiinnitin huomion hengitykseen. Miten rintakehä ja vatsa laajenee ja supistuu. Uloshengitys on se rentouttava, siksi hengitetään ulos hitaammin ja pidempään kuin sisäänhengitys. Nuo kehoskannaukseen liittyvät meditaatiot ovat tosi hyviä silloin, kun pysähtyminen on vaikeaa. TRE:llä taas saa täristettyä tunteita ulos, sitä käytän kun keho tuntuu olevan "täynnä tunteita" jotka ei pääse ulos. Se on jännä fiilis, ihan kuin lihakset olisivat tukossa ja turvonneet, TRE auttaa.
Kiitos tästä TRE-vinkistä. Googletin, ja kokeilen sitä. Ehkä se auttaisi, jos on sattunut jotain ikävää illalla. Joskus murehtiseen on mennyt puolikin yötä. Tai ensin on tietysti itkettävä itkut pois.
Vierailija kirjoitti:
Mene metsään tunniksi. Suomessa helppoa. Toimii.
Lumihankeen rämpimään,tosi rentoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytä muistiinpanoja ja listoja, delegoi asiat mielestä paperille.
Niin joo ja lopeta kahvin juonti. Kokonaan.
Ei auta. Tai minulla ei auttanut. Kahvi on yksi tärkeimmistä nautinnoistani, enkä joutunut sitä myöskään jättämään pois. Mitkään listaamiset paperille ei poistanut oikeita syitä ongelmien taustalla. Vain tehottomia poppakonsteja nuo.
Mulla helpottaa vasta useamman päivän päästä kun jättää kofeiinin (myös teen) pois. Mutta ehkä olet jo kokeillut.
Vierailija kirjoitti:
Sinä luuseri kuka ehdotat viinaa ja rauhottavia kaikkeen ja vielä vaihtelet iipeetäs nuolittaakses niitä typeriä kommentteja niin ymmärrä että kaikki eivät ole juoppoja eikä nistejä eivätkä yritä päihteiden avulla paeta maailmaa.
Puoli maailmaa käyttää rauhoittavia rentoutumiseen. Suomessa ei lekurilta saa tätä halpaa ja helpoksi todettua lääkettä juuri kukaan ja vauvapalstalla haukutaan nistiksi. Tässä kulminoituu syy miksi Suomessa ihmisiä ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene metsään tunniksi. Suomessa helppoa. Toimii.
Kun Helsingin keskustassa asuu, ei ole ihan niin helppoa kuin luulet.
Luontoa on Helsingissä joka puolella.
Arvaa miten kauan kestää ennen kuin esim Etu-Töölöstä pääsee metsään. Ja julkisen lippu siihen tarvitaan.
Siellä on meri lähellä,voi mennä rantaan kävelemään tai näin talvella peräti jäälle. On läsnä siinä luonnon keskellä. Kylmä talvi ilma alkaa väsyttämään helposti ja kuuman suihkun tai kylvyn jälkeen rentous on taattu. Jos nämä ei auta voi jo pohtia lääkärissä käyntiä.
Ei alkoholia, kofeiinia ainakaan iltapäivällä. Lue kirjaa, liiku luonnossa, mene aikaisin nukkumaa. Tylsää joo, mutta sinulla pitää olla tylsää että rauhoitut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä luuseri kuka ehdotat viinaa ja rauhottavia kaikkeen ja vielä vaihtelet iipeetäs nuolittaakses niitä typeriä kommentteja niin ymmärrä että kaikki eivät ole juoppoja eikä nistejä eivätkä yritä päihteiden avulla paeta maailmaa.
Puoli maailmaa käyttää rauhoittavia rentoutumiseen. Suomessa ei lekurilta saa tätä halpaa ja helpoksi todettua lääkettä juuri kukaan ja vauvapalstalla haukutaan nistiksi. Tässä kulminoituu syy miksi Suomessa ihmisiä ahdistaa.
Ei se lääke poista sitä ahdistuksen syytä. Saat syödä sitä loppuikäsi, jos et käy itse perinpohjin läpi niitä juttuja, joiden vuoksi et pysty relaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei alkoholia, kofeiinia ainakaan iltapäivällä. Lue kirjaa, liiku luonnossa, mene aikaisin nukkumaa. Tylsää joo, mutta sinulla pitää olla tylsää että rauhoitut.
Juuri näin. Minä rentoudun neulomalla, se on vähän sama kuin kävely, kummatkin aivopuoliskot saa vähän aktiviteettia tasapuolisesti. Neulominenkin on tylsää, jos pitää tehdä jotain helppoa juttua pitkään. Samalla voi palleahengitellä. Parasta on katsoa samalla Matti Ristiniemen spiikkaamaa luontodokumenttia, silmät menee kiinni väkisin.
Itselläni oli samaa ongelmaa. Tein yin-joogaa joka ilta ja sen päälle meditaatioita. Pikkuhiljaa alkoi helpottaa. Välillä oli vaikeaa keskittyä ja vain olla, silloin kiinnitin huomion hengitykseen. Miten rintakehä ja vatsa laajenee ja supistuu. Uloshengitys on se rentouttava, siksi hengitetään ulos hitaammin ja pidempään kuin sisäänhengitys. Nuo kehoskannaukseen liittyvät meditaatiot ovat tosi hyviä silloin, kun pysähtyminen on vaikeaa. TRE:llä taas saa täristettyä tunteita ulos, sitä käytän kun keho tuntuu olevan "täynnä tunteita" jotka ei pääse ulos. Se on jännä fiilis, ihan kuin lihakset olisivat tukossa ja turvonneet, TRE auttaa.