Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin Garden-keskustelua ja ei käy kateeksi poliitikkoja. Hirveä ammatti. Selkkauksia piisaa, omia ja toisten, ja jos et saa puhuttua asioita nappiin, uraputkeen tulee tukos. Onkohan politiikka menneinä vuosina ollut samanlaista vai peiteltiinkö asioita vaan paremmin.

Nytkin osa keskustelusta on vain harhautusta ja polveilee entisissä hankkeissa. Mihin vaan katsoo, aina on jotain vialla. 

Pitää varmaan ruveta vastapainoksi katselemaan Areenasta  lastenelokuvia. Niissä kaikki on reiluja ja oikeudenmukaisia, paitsi se selvä pahis, jonka poliisisetä ottaa kiinni.

Olen samaa mieltä mutta luulempa että joskus Kekkosen ja Koiviston pressa-aikoina kun ei ollut nettiä eikä somea ja tiefotusvälineet oli vielä enemmän politisoituneita kun nyt, adioita todellakin "runtattiin, junailtiin ja suhmuroitiin" Tamminiemen saunanlauteilla ja savuisissa kabineteissa kosteiden illallisten lomassa. Eikä kukaan kyselly jääviyttä eikä vaikutusarvioita. Hyväveliverkosto ja kaverille kans oli varmasti paljon yleisempää kuin luultiin. Nykyisin on pelokkeena se että ihan kaikki tulee julki, jopa avustajien sähköpostiviestittelyt.

Erosikohan Vapaavuori oikeesti itse vai käskettiinkö hänen lähteä koska ryssi lobbauksen ja jo kertaalleen ehdollisena myönnetyt rahat. Miettikää mikä moka, diinä meni varmaan 10-20 milliä sivu suun jonka Garden hanke olis varmaan saanut kuten sai Tampereen arenakin. 

Vapaavuori ryssi casen ihan röyhkeyttään ja ylimielisyyttään. Tai näin ainakin maallikot tulkitsee adian. 

Minä täällä parantelen ranteitani. Olin sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa. Kardiologi oli harvasanainen, sanoi ettei ollut mitään.  Soitto tulee myöhemmin, toivottavasti kuvauksen määränneeltä kardiologilta.

Nyt voin luvan perästä laiskotella viikon verran.  Aika avuton sitä on, kun vain vasurilla hoitelee tekemisiä. Onneksi on avustaja omasta takaa.

On siis äärimmäisen harvinaista tämä 14C aste heinäkuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin Garden-keskustelua ja ei käy kateeksi poliitikkoja. Hirveä ammatti. Selkkauksia piisaa, omia ja toisten, ja jos et saa puhuttua asioita nappiin, uraputkeen tulee tukos. Onkohan politiikka menneinä vuosina ollut samanlaista vai peiteltiinkö asioita vaan paremmin.

Nytkin osa keskustelusta on vain harhautusta ja polveilee entisissä hankkeissa. Mihin vaan katsoo, aina on jotain vialla. 

Pitää varmaan ruveta vastapainoksi katselemaan Areenasta  lastenelokuvia. Niissä kaikki on reiluja ja oikeudenmukaisia, paitsi se selvä pahis, jonka poliisisetä ottaa kiinni.

Olen samaa mieltä mutta luulempa että joskus Kekkosen ja Koiviston pressa-aikoina kun ei ollut nettiä eikä somea ja tiefotusvälineet oli vielä enemmän politisoituneita kun nyt, adioita todellakin "runtattiin, junailtiin ja suhmuroitiin" Tamminiemen saunanlauteilla ja savuisissa kabineteissa kosteiden illallisten lomassa. Eikä kukaan kyselly jääviyttä eikä vaikutusarvioita. Hyväveliverkosto ja kaverille kans oli varmasti paljon yleisempää kuin luultiin. Nykyisin on pelokkeena se että ihan kaikki tulee julki, jopa avustajien sähköpostiviestittelyt.

Varmaan totta Kekkosen kohdalla. Luulin, että seuraajien aikana olisi vähän moraali noussut, mutta ehkä ei. Junailua ja lobbausta ollut varmaan aina, mutta surullista ajatella, ettei enään ole mitään ihanteita tai tavoitteita. Joskushan nykyiset eläkejärjestelmät, vuosilomalait ja päivähoitokin kehitettiin. Nyt saa seuraavaksi jo miettiä IMF:n otteita. Olisi pitänyt kai älytä syntyä eri aikaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katselin Garden-keskustelua ja ei käy kateeksi poliitikkoja. Hirveä ammatti. Selkkauksia piisaa, omia ja toisten, ja jos et saa puhuttua asioita nappiin, uraputkeen tulee tukos. Onkohan politiikka menneinä vuosina ollut samanlaista vai peiteltiinkö asioita vaan paremmin.

Nytkin osa keskustelusta on vain harhautusta ja polveilee entisissä hankkeissa. Mihin vaan katsoo, aina on jotain vialla. 

Pitää varmaan ruveta vastapainoksi katselemaan Areenasta  lastenelokuvia. Niissä kaikki on reiluja ja oikeudenmukaisia, paitsi se selvä pahis, jonka poliisisetä ottaa kiinni.

Olen samaa mieltä mutta luulempa että joskus Kekkosen ja Koiviston pressa-aikoina kun ei ollut nettiä eikä somea ja tiefotusvälineet oli vielä enemmän politisoituneita kun nyt, adioita todellakin "runtattiin, junailtiin ja suhmuroitiin" Tamminiemen saunanlauteilla ja savuisissa kabineteissa kosteiden illallisten lomassa. Eikä kukaan kyselly jääviyttä eikä vaikutusarvioita. Hyväveliverkosto ja kaverille kans oli varmasti paljon yleisempää kuin luultiin. Nykyisin on pelokkeena se että ihan kaikki tulee julki, jopa avustajien sähköpostiviestittelyt.

Erosikohan Vapaavuori oikeesti itse vai käskettiinkö hänen lähteä koska ryssi lobbauksen ja jo kertaalleen ehdollisena myönnetyt rahat. Miettikää mikä moka, diinä meni varmaan 10-20 milliä sivu suun jonka Garden hanke olis varmaan saanut kuten sai Tampereen arenakin. 

Vapaavuori ryssi casen ihan röyhkeyttään ja ylimielisyyttään. Tai näin ainakin maallikot tulkitsee adian. 

Joku nappasi tiedon ja pisti julkisuuteen. Melkoista peliä. Paljonkohan tapahtuu sellaista, mistä ei koskaan kuulla.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Lisään vielä noihin tekonivelleikkauksiin, niin mikäli potilas ei jo nyt ole leikkausjonossa, niin ei tämän vuoden syksyllä takuulla pääse julkisella leikkaukseen. Prosessihan menee niin, että ensin jokin lääkäri - yleensä terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri - laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jossain vaiheessa sieltä sitten ilmoitetaan poliklinikka-aika. Siellä ortopedi arvioi, onko vielä tarvetta tekonivelelle vai ei. Jos on, hän laittaa potilaan leikkausjonoon. Suurimmassa osassa Suomea ne leikkausjonot on noin vuoden.  Noin viikkoa ennen leikkauspäivää on vielä nk preoperatiivinen käynti siellä poliklinikalla ja sinne pitää tuoda mukanaan hammaslääkärin todistus, että hampaiden kunto ei ole esteenä tekonivelleikkaukselle. Jos on, niin hampaat pitää hoidattaa ensin kuntoon. Tämä voi kuullostaa ihan hullulta, mutta tutkimusten mukaan moni tekonivelleikkauksen jälkeinen niveleen syntynyt infektio on peräisin suusta. Kun ollaan alettu vaatia hammashoito ensin, myös näiden tulehdusten määrä on vähentynyt.  Yksityiselle voi ehkä päästä muutamassa kuukaudessa, jos ne hammaslääkärikäynnitkin saa hoidettua yksityisellä, mutta noin yleensä tuo on about vuoden prosessi nykypäivänä. 

Tähän vastaan, ettö äitini on jo erikoisairaanhoidossa. On ollut sen palveluiden piirissä jo pitkän. Ortopedi todennut leikkaus tarpeen. Samoin reumalääkäri myös. Näin on kuitenkin jo selvää tuo leikkaustarve. Tämä asia siis jo selvä ja äidilleni se vaihe käsillä, että hänet on "hyväksytty" leikkaukseen siltä osin, että se on todettu. Ei ole jonossa vielä, mutta täällä jonot melko lyhyet ja jos kiireellinen tarve niin joustetaan. Toki syksyllä voi olla mahdotonta päästä leikkaukseen. Ymmärrän sen ja tämä ajatus nyt vaan tuli meille mieleen. Sinänsä ei ole  sellainen hätä kanssa. Toki kaiken näkee sitten. 

Tavattiin siskon kanssa äitimme asunnolla kun perunkirjat pitäs tehdä seuraavaksi. Keitimme pullakahvit, kävin kaupassa samalla. Viileä sää, vähän satoi vettä.

Huomenta vaan, aika kalsakkaa keliä taitaakin olla ympäri Suomen maan. Kävin eilen pitkästä aikaa apteekkireissullani, tuossa ostoskeskuksessa ja isossa kaupassa, mistä olen jo vuosikausia tilannut kotiinkuljetuksella ruuat. Ja huomasinpa taas etten enää oikein löytänyt etsimiäni ja kävelin kärryineni "kilometritolkulla" siellä  pitkillä käytävillä. Tuntui että vartijakin jo seuraili mua, että mitäs tuo muori oikein häslää täällä...Olivat taas mokomat järjestyksiäkin muuttaneet. Ajattelin jo siellä,  että pitääkö mun pyytää se "henkilökohtainen ruokatilauksieni keräilijä" avuksi tavaroita etsimään :) No, liikuntaa ainakin sain ja löytyihän ne tavaratkin kun aikani pyörin siellä. Nuorempana ihan tykkäsin shoppailusta, mutta silloin olikin liikkuminen nohevampaa eikä nivelet natisseet joka askeleella...

 Olisikohan kellään mitään päivän keskusteluaiheita mielessä, voipi olla mulla ainakin, etten ulos sateeseen nenääni tänään paljon laita.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Lisään vielä noihin tekonivelleikkauksiin, niin mikäli potilas ei jo nyt ole leikkausjonossa, niin ei tämän vuoden syksyllä takuulla pääse julkisella leikkaukseen. Prosessihan menee niin, että ensin jokin lääkäri - yleensä terveyskeskuslääkäri tai yksityislääkäri - laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Jossain vaiheessa sieltä sitten ilmoitetaan poliklinikka-aika. Siellä ortopedi arvioi, onko vielä tarvetta tekonivelelle vai ei. Jos on, hän laittaa potilaan leikkausjonoon. Suurimmassa osassa Suomea ne leikkausjonot on noin vuoden.  Noin viikkoa ennen leikkauspäivää on vielä nk preoperatiivinen käynti siellä poliklinikalla ja sinne pitää tuoda mukanaan hammaslääkärin todistus, että hampaiden kunto ei ole esteenä tekonivelleikkaukselle. Jos on, niin hampaat pitää hoidattaa ensin kuntoon. Tämä voi kuullostaa ihan hullulta, mutta tutkimusten mukaan moni tekonivelleikkauksen jälkeinen niveleen syntynyt infektio on peräisin suusta. Kun ollaan alettu vaatia hammashoito ensin, myös näiden tulehdusten määrä on vähentynyt.  Yksityiselle voi ehkä päästä muutamassa kuukaudessa, jos ne hammaslääkärikäynnitkin saa hoidettua yksityisellä, mutta noin yleensä tuo on about vuoden prosessi nykypäivänä. 

Tähän vastaan, ettö äitini on jo erikoisairaanhoidossa. On ollut sen palveluiden piirissä jo pitkän. Ortopedi todennut leikkaus tarpeen. Samoin reumalääkäri myös. Näin on kuitenkin jo selvää tuo leikkaustarve. Tämä asia siis jo selvä ja äidilleni se vaihe käsillä, että hänet on "hyväksytty" leikkaukseen siltä osin, että se on todettu. Ei ole jonossa vielä, mutta täällä jonot melko lyhyet ja jos kiireellinen tarve niin joustetaan. Toki syksyllä voi olla mahdotonta päästä leikkaukseen. Ymmärrän sen ja tämä ajatus nyt vaan tuli meille mieleen. Sinänsä ei ole  sellainen hätä kanssa. Toki kaiken näkee sitten. 

Tuo tosiaan on sitten jo eri tilanne, kun puuttuu enää vain leikkausjonoon asettaminen.  Ja aluekohtaista myös, kuinka lyhyet jonot on. Ja kun on jonossa, voi tullakin peruutuspaikka.

8 vuotta sitten tähän aikaan oli pk-seudulla  lähes 30 asteen helteet ja nyt on vain 13 astetta. Muistan tuon siksi, että olin just ollut ekassa polven tekonivelleikkauksessa ja hiki virtasi. Ja se oli kuin armeija keltiäisiä olisi marssinut siinä leikkaushaavassa harrastaen aitajuoksua hakasten yli. Istuin monta kertaa päivässä vessanpöntön kannella ja käsisuihkulla suihkuttelin leikkaushaavaa. 

Minäkään en oikein enää tykkää isoissa marketeissa haahuilusta. Mulla on aika selkeä mielikuva, mitä kaupasta olen ostamassa. En siis enää mene katsomaan, mitä kaikkea kaupassa on ja tee heräteostoksia, vaan haen vain sen, mitä tarvitsen. Lähikaupastani saan kaikki perustarvikkeet ja noin kerran kuukaudessa tilaan sitten kotiinkuljetuksella marketista. Aikoinaan tilasin kerran viikossa, mutta toi lähikauppa on nykyisin sen verran hyvä, että kerran kuukaudessa tilaus riittää. 

Isä tulee ilmeisesti perjantaina kotiin. Ja kotihoito 3 kertaa päivässä ja yhden kerran yöllä. Osa käynneistä on siltä yhdeltä ja samalta yksityiseltä ja loput hyvinvointialueelta. Näin ne asiat alkaa järjestyä, kun antoi sen kriisipaikan hoitaa. Siellä ovat nähneet, mitä isä pystyy tekemään ja mitä ei, joten isän on ollut ihan turha väittää, että hän pystyy itsekin. Koska siellä sitten hoitajat sanoo, että no näytä :D Täytyy muistaa laittaa isän kotiuduttua sitten sinnekin palautetta ja kiittää asioista. Yleensä kun asiakkaat ja omaiset taitavat vain enemmän valittaa ja kiitosta tulee harvemmin. 

Tälle päivälle ei muita suunnitelmia kuin vielä vähän pyykinpesua. Valkopyykit nyt koneessa. Huomenna lähden ihmisten ilmoille eli menen käymään Helsingissä taidenäyttelyssä. 

Täälläkin pyykki pyörii. Kun saan ne kuivumaan, lähden mustikkaan. Alkaa olla jo talven varalle tarpeeksi. Voi vaikka syödä mustikkamaitoa, lapsuuden herkkua. Mukava sää, ei hiostavaa hellettä.

Isäni lähti jo takaisin kotiinsa päin ajamaan. Itse päätti lähteä, kun ei aikansa enää täällä kulunut. Joskus mietin, että miten sitten eläisi täällä niin kuin minä, kun pitkästyy heti. Ei hänellä toki omassa asuinpaikassaankaan ole mitään erityistä hommaa työden ulkopuolella, mutta se on eri sitten olla joutilaana omassa kodissaan. En tiedä sitten. Toisaalta tänne missä asun on vähän turha noin pitkää matkaa ajaa pariin yön takia. Nytkin olisi saanut olla vielä ainakin huomiseen, kun turhaa ajoa tänne hänenkin melko vanhalla autollaan tänne asti pikkureissun takia jos niin voi sanoa. Siinä mielessä isäni tuskin koskaan muuttuu. Viimeksi oli viikon, kun oli hommia tarpeeksi. Nyt sitten aika ei kulunut. 

Äitini ja isäni nyt ehkä vähän samalla sivulla kuitenkin lopulta sen leikkausasian myötä. Ei kaikki vieläkään ok jne, mutta ehkä hän sitten kuitenkin aittaa jonkin verran. Silti on tapansa mukaan tosi huoleton asioiden suhteen. Mietin vaan miten äitini aika pitäisi kulua kämpillään autottomana leikkauksen jälkeen ja isäni tylsistyy jo päivässä, vaikka on terve ja ei onneksi mitään liikuntavaivoja. Sitä voi miettiä. Näin ehkä itselläni vähän tyhjä olo tämän kaiken jälkeen. Sellainen ajatus, että ensin puhutaan tänne tulosta ja sitten kun hänen reissunsa on tuollainen. 

Vierailija kirjoitti:

Isäni lähti jo takaisin kotiinsa päin ajamaan. Itse päätti lähteä, kun ei aikansa enää täällä kulunut. Joskus mietin, että miten sitten eläisi täällä niin kuin minä, kun pitkästyy heti. Ei hänellä toki omassa asuinpaikassaankaan ole mitään erityistä hommaa työden ulkopuolella, mutta se on eri sitten olla joutilaana omassa kodissaan. En tiedä sitten. Toisaalta tänne missä asun on vähän turha noin pitkää matkaa ajaa pariin yön takia. Nytkin olisi saanut olla vielä ainakin huomiseen, kun turhaa ajoa tänne hänenkin melko vanhalla autollaan tänne asti pikkureissun takia jos niin voi sanoa. Siinä mielessä isäni tuskin koskaan muuttuu. Viimeksi oli viikon, kun oli hommia tarpeeksi. Nyt sitten aika ei kulunut. 

Äitini ja isäni nyt ehkä vähän samalla sivulla kuitenkin lopulta sen leikkausasian myötä. Ei kaikki vieläkään ok jne, mutta ehkä hän sitten kuitenkin aittaa jonkin verran. Silti on tapansa mukaan tosi huoleton asioiden suhteen. Mietin vaan miten äitini aika pitäisi kulua kämpillään autottomana leikkauksen jälkeen ja isäni tylsistyy jo päivässä, vaikka on terve ja ei onneksi mitään liikuntavaivoja. Sitä voi miettiä. Näin ehkä itselläni vähän tyhjä olo tämän kaiken jälkeen. Sellainen ajatus, että ensin puhutaan tänne tulosta ja sitten kun hänen reissunsa on tuollainen. 

Missä asioissa äitisi tulisi tarvitsemaan apua? Muu kuin kaupassa käynti?

Vierailija kirjoitti:

Isäni lähti jo takaisin kotiinsa päin ajamaan. Itse päätti lähteä, kun ei aikansa enää täällä kulunut. Joskus mietin, että miten sitten eläisi täällä niin kuin minä, kun pitkästyy heti. Ei hänellä toki omassa asuinpaikassaankaan ole mitään erityistä hommaa työden ulkopuolella, mutta se on eri sitten olla joutilaana omassa kodissaan. En tiedä sitten. Toisaalta tänne missä asun on vähän turha noin pitkää matkaa ajaa pariin yön takia. Nytkin olisi saanut olla vielä ainakin huomiseen, kun turhaa ajoa tänne hänenkin melko vanhalla autollaan tänne asti pikkureissun takia jos niin voi sanoa. Siinä mielessä isäni tuskin koskaan muuttuu. Viimeksi oli viikon, kun oli hommia tarpeeksi. Nyt sitten aika ei kulunut. 

Äitini ja isäni nyt ehkä vähän samalla sivulla kuitenkin lopulta sen leikkausasian myötä. Ei kaikki vieläkään ok jne, mutta ehkä hän sitten kuitenkin aittaa jonkin verran. Silti on tapansa mukaan tosi huoleton asioiden suhteen. Mietin vaan miten äitini aika pitäisi kulua kämpillään autottomana leikkauksen jälkeen ja isäni tylsistyy jo päivässä, vaikka on terve ja ei onneksi mitään liikuntavaivoja. Sitä voi miettiä. Näin ehkä itselläni vähän tyhjä olo tämän kaiken jälkeen. Sellainen ajatus, että ensin puhutaan tänne tulosta ja sitten kun hänen reissunsa on tuollainen. 

Ottamatta kantaa muuhun kuin siihen, miten leikkauksen jälkeen saa aikansa kulumaan. Noh, ne ekat 2 viikkoa kuluu kyllä ihan vaan lepäillen, toipuen ja jalkaa kuntouttaen. Lueskellen ja telkkaria katsellen. Tai vaikka radiota kuunnellen. Ei siinä oikein edes jaksa tehdä mitään muuta. Varsinkin, jos on öisin kipuja ja joutuu nousemaan ylös vähäksi aikaa kävelemään ja sitten taas päivällä torkkua pätkissä. Jollain konstilla sitten tietysti pitää päästä 2 viikkoa leikkauksesta terveyskeskukseen poistattamaan leikkaushaavasta hakaset. Oletan nimittäin, että äitisi ei itse niitä poistaisi eikä isäsikään. Mä poistin itse, mutta mulla olikin koulutus siihen. 

Mulla ei ekan polven leikkauksen jälkeen aika tullut pitkäksi, koska oli kesä ja pystyin jo hakasten poiston jälkeen kävelemään lyhyitä matkoja ulkonakin. Sen sijaan toisen leikkauksen jälkeen, kun se tehtiin helmikuussa, olin 5 viikkoa nalkissa sisällä. Vain siksi, että oli talvi ja pihani loiva alamäki oli peilikirkasta jäätä. Jos olisi ollut kesä, syksy tai kevät jo niin pitkällä, ettei olisi ollut enää liukasta, hyvin olisi päässyt lähiympäristöön kävelemään. Kotona sisällähän pystyy kävelemään kyynärsauvojen kanssa jo heti sairaalasta päästyä. Niiden kanssahan kävellään jo siellä sairaalassa.  Sen tokan leikkauksen jälkeen aikani kuluksi telkkaria katsellessani neuloin ison määrän villasukkia. Mutta siis onhan kotona kyllä pieniä tarpeellisia hommiakin kuten  vaikka kahvinkeitto, ruuanlaitto tai valmisruokien lämmittäminen, tiskeistä huolehtiminen yms. Leikatulla jalalla saa - ja pitääkin - kävellä. Se ei ole kuten jokin nilkkamurtuma, jolloin jalan päälle ei saa varata. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni lähti jo takaisin kotiinsa päin ajamaan. Itse päätti lähteä, kun ei aikansa enää täällä kulunut. Joskus mietin, että miten sitten eläisi täällä niin kuin minä, kun pitkästyy heti. Ei hänellä toki omassa asuinpaikassaankaan ole mitään erityistä hommaa työden ulkopuolella, mutta se on eri sitten olla joutilaana omassa kodissaan. En tiedä sitten. Toisaalta tänne missä asun on vähän turha noin pitkää matkaa ajaa pariin yön takia. Nytkin olisi saanut olla vielä ainakin huomiseen, kun turhaa ajoa tänne hänenkin melko vanhalla autollaan tänne asti pikkureissun takia jos niin voi sanoa. Siinä mielessä isäni tuskin koskaan muuttuu. Viimeksi oli viikon, kun oli hommia tarpeeksi. Nyt sitten aika ei kulunut. 

Äitini ja isäni nyt ehkä vähän samalla sivulla kuitenkin lopulta sen leikkausasian myötä. Ei kaikki vieläkään ok jne, mutta ehkä hän sitten kuitenkin aittaa jonkin verran. Silti on tapansa mukaan tosi huoleton asioiden suhteen. Mietin vaan miten äitini aika pitäisi kulua kämpillään autottomana leikkauksen jälkeen ja isäni tylsistyy jo päivässä, vaikka on terve ja ei onneksi mitään liikuntavaivoja. Sitä voi miettiä. Näin ehkä itselläni vähän tyhjä olo tämän kaiken jälkeen. Sellainen ajatus, että ensin puhutaan tänne tulosta ja sitten kun hänen reissunsa on tuollainen. 

Missä asioissa äitisi tulisi tarvitsemaan apua? Muu kuin kaupassa käynti?

No, kyllä äidilläni tulee käyntejä joihinkin paikkoihin ja ihan muutenkin hyvä hänelle välillä päässä ns ihmisten ilmoille. En tarkemmin kirjoita enää tästä, mutta totta kai mieltäni rauhoittaa se, ettei äitini jäisi omilleen tänne. Näin itsekin mieluummin haluan asioiden olevan kunnossa tältä osin 

Tein pitkän metsälenkin, kun oli sopivan viileää. Kyllä luonto on kaunis, niin vihreä ja raikas. En vaihtaisi etelänkohteiden karuihin kivikkokasveihin. Palmuthan siellä on istutettuja. Euroopan ainoa luonnonvarainen palmumetsä on Kreetalla Vai-nimisessä paikassa. Vähän rähjäinen alue, hyvä ranta kyllä. Hipit aikoinaan 60-luvulla tuhosivat sitä, tulipalo ym. Nytkin matkailunähtävyys, mikä voi vaikuttaa. 

Päädyin kokeilemaan tänään vähän eri reittiä, niin löytyi iso vatikisto. Ei ollut mitään, mihin poimia, niin jäi maisteluksi. 

Joissain kaupungeissa on perustettu terveysmetsiä ajatuksena, että luonto virkistää (oletan). En ole käynyt yhdessäkään, joten en tiedä, mitä pitää sisällään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni lähti jo takaisin kotiinsa päin ajamaan. Itse päätti lähteä, kun ei aikansa enää täällä kulunut. Joskus mietin, että miten sitten eläisi täällä niin kuin minä, kun pitkästyy heti. Ei hänellä toki omassa asuinpaikassaankaan ole mitään erityistä hommaa työden ulkopuolella, mutta se on eri sitten olla joutilaana omassa kodissaan. En tiedä sitten. Toisaalta tänne missä asun on vähän turha noin pitkää matkaa ajaa pariin yön takia. Nytkin olisi saanut olla vielä ainakin huomiseen, kun turhaa ajoa tänne hänenkin melko vanhalla autollaan tänne asti pikkureissun takia jos niin voi sanoa. Siinä mielessä isäni tuskin koskaan muuttuu. Viimeksi oli viikon, kun oli hommia tarpeeksi. Nyt sitten aika ei kulunut. 

Äitini ja isäni nyt ehkä vähän samalla sivulla kuitenkin lopulta sen leikkausasian myötä. Ei kaikki vieläkään ok jne, mutta ehkä hän sitten kuitenkin aittaa jonkin verran. Silti on tapansa mukaan tosi huoleton asioiden suhteen. Mietin vaan miten äitini aika pitäisi kulua kämpillään autottomana leikkauksen jälkeen ja isäni tylsistyy jo päivässä, vaikka on terve ja ei onneksi mitään liikuntavaivoja. Sitä voi miettiä. Näin ehkä itselläni vähän tyhjä olo tämän kaiken jälkeen. Sellainen ajatus, että ensin puhutaan tänne tulosta ja sitten kun hänen reissunsa on tuollainen. 

Missä asioissa äitisi tulisi tarvitsemaan apua? Muu kuin kaupassa käynti?

No, kyllä äidilläni tulee käyntejä joihinkin paikkoihin ja ihan muutenkin hyvä hänelle välillä päässä ns ihmisten ilmoille. En tarkemmin kirjoita enää tästä, mutta totta kai mieltäni rauhoittaa se, ettei äitini jäisi omilleen tänne. Näin itsekin mieluummin haluan asioiden olevan kunnossa tältä osin 

Mä unohdin aiemmin mainita, että tein vähän kyselyitä ja polven tekonivelleikkauksen jälkeen ihmiset ovat lähteneet taas auton rattiin, kun hakaset on otettu pois eli 2 viikon päästä leikkauksesta.  Jotkut jopa ajaneet itse sinne hakasten poistoon.  Sen kahden viikon ajaksi ei kyllä ole järkevää sopia yhtään mitään menemisiä yhtään kenenkään kanssa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pieni leikkaus ja on suunnilleen kokopäivätyö, kun sitä jalkaansa kuntouttaa. "Ihmisten ilmoille" pääseminen voi kaksi polven tekonivelleikkausta jo läpikäyneenä mielestäni odottaa sen pari viikkoa. 

Hyvä Lammas kun isäsi kotiutus sujuu noin suunnitellusti ja apukin jo hoidettu!

P, kannattanee kysyä srlan sosiaalihoitajalta- vai mikä se nimike on- onko jotakin apua jatkohoitoon saatavilla sitä kautta.

Kolea on päivä. Poimittiin osa punaherukoista. Mies meinaa tehdä hyytelöä, entiset jo kohta loppu. On hyvää broilerin seurana.

Keräilin käpyjä pihalta, iso mänty niitä runsaasti tiputtelee.

Mustaherukat saa kypsyä vielä, niitä tuleekin paljon.

Piti ihan kalenterista katsoa että onko oikeasti jo keskiviikko! Nopsaan menee päivät.

Vierailija kirjoitti:

Tein pitkän metsälenkin, kun oli sopivan viileää. Kyllä luonto on kaunis, niin vihreä ja raikas. En vaihtaisi etelänkohteiden karuihin kivikkokasveihin. Palmuthan siellä on istutettuja. Euroopan ainoa luonnonvarainen palmumetsä on Kreetalla Vai-nimisessä paikassa. Vähän rähjäinen alue, hyvä ranta kyllä. Hipit aikoinaan 60-luvulla tuhosivat sitä, tulipalo ym. Nytkin matkailunähtävyys, mikä voi vaikuttaa. 

Päädyin kokeilemaan tänään vähän eri reittiä, niin löytyi iso vatikisto. Ei ollut mitään, mihin poimia, niin jäi maisteluksi. 

Joissain kaupungeissa on perustettu terveysmetsiä ajatuksena, että luonto virkistää (oletan). En ole käynyt yhdessäkään, joten en tiedä, mitä pitää sisällään.

Sama homma oli itsellä. Ihastelin loistavan vihreitä sammalia, liloja kanervia ja upeita hämähäkinseittejä. Keräsin vadelmia, mustikoita sekaisin. Enpä nähnyt yhtään kantarellia, ehkä sadekuuron loputtua kierrän vielä sienimaisemiin. Pikkiriikkisiä olivat viikko sitten.

Vierailija kirjoitti:

Huomenta vaan, aika kalsakkaa keliä taitaakin olla ympäri Suomen maan. Kävin eilen pitkästä aikaa apteekkireissullani, tuossa ostoskeskuksessa ja isossa kaupassa, mistä olen jo vuosikausia tilannut kotiinkuljetuksella ruuat. Ja huomasinpa taas etten enää oikein löytänyt etsimiäni ja kävelin kärryineni "kilometritolkulla" siellä  pitkillä käytävillä. Tuntui että vartijakin jo seuraili mua, että mitäs tuo muori oikein häslää täällä...Olivat taas mokomat järjestyksiäkin muuttaneet. Ajattelin jo siellä,  että pitääkö mun pyytää se "henkilökohtainen ruokatilauksieni keräilijä" avuksi tavaroita etsimään :) No, liikuntaa ainakin sain ja löytyihän ne tavaratkin kun aikani pyörin siellä. Nuorempana ihan tykkäsin shoppailusta, mutta silloin olikin liikkuminen nohevampaa eikä nivelet natisseet joka askeleella...

 

 Olisikohan kellään mitään päivän keskusteluaiheita mielessä, voipi olla mulla ainakin, etten ulos sateeseen nenääni tänään paljon laita.

Mulle tuli tämmöinen hassunhauska mielikuva tästä, että milloinkahan kuulen kauppareissullani ilmoituksen "pienikokoinen mummo kadonnut ison ostoskärryn kanssa hehtaarihallin syövereihin, löytäjää pyydetään palauttamaan mummo Info-tiskille nro 3"