Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoma-sisar piristy iha silmis. Vatta kasvaa ja iha tietynlaist päättäväisyytt o häne hahmoosa tult. Kerra miul vähä raotti sallaisuutesa verhoo, jottai kostoa suunnittellee kartano luikuril isännäl, nähtäväks jääp, mitä tuleman pittää. Mie kyl meinaan, et hukkaa mennöö siskorukan elämä, läsii lapsivuotees varmaa toistuvast, jonsei piä varojaa. Monestiha on tapan pyöräyttää mukula vuen välei, toista kymmentäki suattaap siunaantua.

Aatust/Väinöst miul ei o pahhaa sannaa sanottavan, lepposa on luonto ja ahkera on miäs. Siltiki, erlaista elämmää kyl kuviteltii Suomal. Sievä ja norja ol varsi, siksipä se luihu mieski hännee kajos. Mie olen vast neljä toisel kymmenel, äitmuori jo kovast pohtii miun tulevaisuut. Mie kyl tykkäjäisin tähä kotpaikkaa emännäks jäähä, mut eihä sekkää käy, velmies suap talon, johonnii täst o pia lähettävä, viimistää sillo, ko nuor emäntä talloo tullee. Hyväst mie pärjään veljein morsion kansa, mutta paremmast pärjättää kaik, jos eross elettää. Kartannoo e piiaks mäne, ei vaikka mikä olis. Jottai muuta pittää fundeerata. Kekriin ast kyl työtä piisouvvaa ja saonkorjuut, kehräämist, matontekkoo. Pestuumarkkinoil käyn kaiketi kahtomas, on se vaa jottai piianpaikkoo löyyttävä. Nii se o.

Suoma on voinu ny paremmin. Vähä häitä ollaan laitettu. Nisukranssia leivotaan ja sahtia tehdään.  Pietään meijä kamarissa. Kirkkohameeni käy tytön päälle. Nyt en jouva enempää kirjottamaan, kiirus naurismaalle viimesiä korjaamaan.

Kävin kattomassa, myyrät on vieneet viimeset nauriit. Se siitä. Kellarissa on perunat, lantut ja nauriit. Porkkanoita tuli huonost, mutta puolukoita on saavissa survottuna ja viinimarjamehua pulloissa. Väinö tuo verkoilt tuoretta kalaa, kyl myö pärjätään. Tupa alkaa olla valmis, pelakuita jo annoin tytölle ja mattoja ollaan vuoroviisiin paukutettu kangaspuissa. Kyl se siint. Onneks tupa on likillä, pääsen ammaksi, niin Suoma joutaa navetalle askareisiin. Kartanoon hää ei mee, Väinö ei päästä eikä Suomakaan tahdo. Olkoon kotona, Väinö tienaa sen verra, että toimeen tulevat. Kumpa tuo nuorempi likka välttyis Suoman kohtalolta. 

Olipa tuulinen ja tunteikas päivä. Pyhäinpäivä edessä ja odotuksessa, meille tulee taas perinteen mukaan vieraita sukulaisia ja ystäviä. Se on ollut perinteenä jo omassa lapsuudessa kotons vsnhempien ja suvun kanssa. Joskus ärsytti kun ei päässyt ystävien kanssa mihinkään, meillä oli totuttu rauhoittamaan pyhäinpäivä omalle perheelle. Toivoisi että muutkin ihmiset vielä nykyään viettäisivät pyhäinpäivää yhtä juhlavasti.

Kukkia pitäisi laittaa talveksi haudoille, perinteisesti ollut kanervat ja havuja. Apea mieli kun joutuu taas huomaamaan miten eri elämän tilanteessa on muihin saman ikäisiin verrattuna. Ystävillä on vanhemmat elossa mutta minulla ei, he kuolivat jo kauan sitten kun olin nuori. Syksyllä näihin aikoihin suru ja ikävä nostaa tunteet pintaan kun on perhejuhlia mm. pyhäinpäivä ja isänpäivä. Myönnän olevani kateellinen heille jotka saavat elää aikuisenakin vanhempiensa kanssa mutta toisaalta uskon että nämä kokemukset myös vahvistaa.

Vierailija kirjoitti:

Olipa tuulinen ja tunteikas päivä. Pyhäinpäivä edessä ja odotuksessa, meille tulee taas perinteen mukaan vieraita sukulaisia ja ystäviä. Se on ollut perinteenä jo omassa lapsuudessa kotons vsnhempien ja suvun kanssa. Joskus ärsytti kun ei päässyt ystävien kanssa mihinkään, meillä oli totuttu rauhoittamaan pyhäinpäivä omalle perheelle. Toivoisi että muutkin ihmiset vielä nykyään viettäisivät pyhäinpäivää yhtä juhlavasti.

Kukkia pitäisi laittaa talveksi haudoille, perinteisesti ollut kanervat ja havuja. Apea mieli kun joutuu taas huomaamaan miten eri elämän tilanteessa on muihin saman ikäisiin verrattuna. Ystävillä on vanhemmat elossa mutta minulla ei, he kuolivat jo kauan sitten kun olin nuori. Syksyllä näihin aikoihin suru ja ikävä nostaa tunteet pintaan kun on perhejuhlia mm. pyhäinpäivä ja isänpäivä. Myönnän olevani kateellinen heille jotka saavat elää aikuisenakin vanhempiensa kanssa mutta toisaalta uskon että nämä kokemukset myös vahvistaa.

Minullakin on syksy surun aikaa. Äiti ja kaksi läheistä on kuollut syksyllä, vuosia sitten. Muistelen heitä muuten, en käy haudalla. Nämä pimeät illat kuvastaa murhetta, luopumisen aikaa, tammikuulla herään taas eloon, iloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suoma-sisar piristy iha silmis. Vatta kasvaa ja iha tietynlaist päättäväisyytt o häne hahmoosa tult. Kerra miul vähä raotti sallaisuutesa verhoo, jottai kostoa suunnittellee kartano luikuril isännäl, nähtäväks jääp, mitä tuleman pittää. Mie kyl meinaan, et hukkaa mennöö siskorukan elämä, läsii lapsivuotees varmaa toistuvast, jonsei piä varojaa. Monestiha on tapan pyöräyttää mukula vuen välei, toista kymmentäki suattaap siunaantua.

Aatust/Väinöst miul ei o pahhaa sannaa sanottavan, lepposa on luonto ja ahkera on miäs. Siltiki, erlaista elämmää kyl kuviteltii Suomal. Sievä ja norja ol varsi, siksipä se luihu mieski hännee kajos. Mie olen vast neljä toisel kymmenel, äitmuori jo kovast pohtii miun tulevaisuut. Mie kyl tykkäjäisin tähä kotpaikkaa emännäks jäähä, mut eihä sekkää käy, velmies suap talon, johonnii täst o pia lähettävä, viimistää sillo, ko nuor emäntä talloo tullee. Hyväst mie pärjään veljein morsion kansa, mutta paremmast pärjättää kaik, jos eross elettää. Kartannoo e piiaks mäne, ei vaikka mikä olis. Jottai muuta pittää fundeerata. Kekriin ast kyl työtä piisouvvaa ja saonkorjuut, kehräämist, matontekkoo. Pestuumarkkinoil käyn kaiketi kahtomas, on se vaa jottai piianpaikkoo löyyttävä. Nii se o.

Suoma on voinu ny paremmin. Vähä häitä ollaan laitettu. Nisukranssia leivotaan ja sahtia tehdään.  Pietään meijä kamarissa. Kirkkohameeni käy tytön päälle. Nyt en jouva enempää kirjottamaan, kiirus naurismaalle viimesiä korjaamaan.

Kävin kattomassa, myyrät on vieneet viimeset nauriit. Se siitä. Kellarissa on perunat, lantut ja nauriit. Porkkanoita tuli huonost, mutta puolukoita on saavissa survottuna ja viinimarjamehua pulloissa. Väinö tuo verkoilt tuoretta kalaa, kyl myö pärjätään. Tupa alkaa olla valmis, pelakuita jo annoin tytölle ja mattoja ollaan vuoroviisiin paukutettu kangaspuissa. Kyl se siint. Onneks tupa on likillä, pääsen ammaksi, niin Suoma joutaa navetalle askareisiin. Kartanoon hää ei mee, Väinö ei päästä eikä Suomakaan tahdo. Olkoon kotona, Väinö tienaa sen verra, että toimeen tulevat. Kumpa tuo nuorempi likka välttyis Suoman kohtalolta. 

Saima on nuorempi likka, 14 suvee elänyt, Suoma 16. Ohan meillä poikakin, Toivo, nuoremmat pojat, Aarne, Mauno ja Martti kuoliit pieninä. Ja useampi on  mennyt kesken. Lapslykkyy on, muttei elossaololykkyy. Toivotaan Suomaressulle sitäkii.