Hymistelyketju, tavallisia juttuja

Hyvä uutinen Lammas! Milloin on suunniteltu koiran hakua? Toivon onnea matkaan! Joskin sodassa olevaan maahan pelottaisi mennä.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Mä olen vähän skeptinen viralisten ruokasuositusten suhteen. Mun lapsuudessani 1960-luvulla syötiin tosi paljon puuroja. Aamulla kotona, kansakoulussa lounaaksi, kotona päivälliseksi jotain muuta ja sitten taas iltapalaksi puuroa. Mun puurokiintiöni tuli täyteen jo lapsuudessani. Sitten joskus 1970-luvun alussa tuli ruotsalainen tutkimus, jonka mukaan kaurapuuro aiheuttaakin syöpää. Ja siihen loppui mun lapsuudenkodissa puuronsyönti. Äiti eri missään tapauksessa halunnut aiheuttaa  mulle ja siskolleni syöpää. 

Muistan ajan, kun telkkarissakin oli mainoksia "Mene munalla töihin". Ja meni jonkin aikaa, niin kananmunien syöntihän muuttuikin hengenvaaralliseksi. Sitten ne taas vuosien myötä olikin taas ihan hyvä ja terveellinen proteiininlähde. 

Leikkeleet! Nythän ne vissiin tappaa nopeammin kuin Raid kärpäset.  Mun vanhemmillani oli ensimmäisen kerran varaa leikkeleisiin vuonna 1952, kun muuttivat Helsinkiin. Lauantaimakkaraa, sipuliteemakkaraa, gottleria jne. Kun valikoimat paranivat eli tuli kaikenlaisia muitakin lihaleikkeleitä, niin ostivat aina. Isä edelleenkin - kohta 97-vuotiaana - rakastaa leivän päällä rosvopaistia. Siis sitä, minkä pitäisi nykykäsitysten mukaisesti tappaa.  Miksi se sitten on vielä elossa?

Aikoinaan arkkiatri Arvo Ylppö sanoi, että kaikkea kohtuudella. Ja eli 104-vuotiaaksi. Mä olen perehtynyt monenlaisiin terveydenhuoltoon liittyviin tutkimuksiin. Siis nyt ja jo kymmeniä vuosia sitten. Ikävä kyllä lähes jokaisella tutkimukselle on ulkopuolinen rahoittaja ja se tutkimus sitten tehdän niin, että tulos on rahoittajan agendan mukainen. Mikä sitten se agenda milloinkin kenelläkin rahoittajalla on. 

Pari päivää sitten luin, että Valio alkaa siirtyä kasviperäisiin tuotteisiin maitoperäisten sijasta. Ja Valion mukaan kuulemma maanviljelijätkin ovat samaa mieltä. Hetkinen.....ketkä? Maitotilalliset vai ne, jotka kasvattaa kauraa? Mä käytän aamukahvissani kaurakermaa, mutta ei tulisi mieleenkään käyttää sitä yhtään mihinkään muuhun. Varsinkaan juoda suoraan juomalasista. Tai ostaa oikean juuston sijasta jotain juustonkorviketta. Joten mulla meni nyt Valion tuotteet boikottiin. Onneksi on muitakin vaihtoehtoja. Mä olen aika kaikkiruokainen, mutta en halua syödä kalan makuista porkkanaa enkä porkkanan makuista kalaa. Kala kalanana ja porkkana porkkanana. Jos kuolen ennenkuin täytän 80v, niin se on mulle ihan ok.

Arvo Ylppö ei ihan aina ollut kuitenkaan oikeassa hänkään. Kun Raimo Lintuniemi, tuo tupakkatehtaitten edesmennyt asiamies, syntyi, hän oli todella pienikokoinen. Ylppö tutki hänet ja sanoi, että jos hän yleensä jää henkiin, niin ainakin hänestä tulee hyvin kitukasvuinen. Lintuniemestä tuli parimetrinen korsto. Lintuniemi vähätteli tupakoinnin vaaroja, mutta taisi lopulta itse menehtyä syöpään. Harrasti myös klassista musiikkoa ja juonsi konsertteja. Tunnettiin herrasmiehenä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä uutinen Lammas! Milloin on suunniteltu koiran hakua? Toivon onnea matkaan! Joskin sodassa olevaan maahan pelottaisi mennä.

Vielä ei tiedetä, selviääkö se ressukka edes hengissä :(  Mutta jos selviää, niin todennäköisesti  haku olisi joskus syyskuun alussa. Eilen aamulla näin kuvia siitä verisestä koirasta ja tänään näin kuvia, kun se on jo eläinlääkärin hoidossa. Ja joo, joku voisi toki sanoa, että noi tollaset on vaan huijausta, mutta mun suomalainen ystäväni käy siellä tarhalla muutaman kuukauden välein ja luotan 150%:sti tähän ystävääni.

Mua ei oikeasti edes pelota mennä Ukrainaan. Olen jo kerran kätellyt Kuolemaa. Joko selviän tai sitten en.  

Tänään ehdin kävelyt ennen kuin tuli ukkosade tännekin. Tosi kiva fiilis saada silti pitkä kävely tehtyä. Söin metsämansikkaa matkan varrella ja löysin myös vadelmapensaan. Niitä ei täälläpäin liikaa ole ja jo valmiiksi katson niitä, että saisi mustikalle sitten vaihtelua. Näin myös ison kyyn. Ei suojaan hätistely auttanut vaan jäi tielle. En voinut mitään. 

Pyöräillyt olen myös. Tänään isäni myös tuli tänne. Hommia haittaa sää ja tietyt vastoinkäymiset. Ehkä kaikki etenee tästä vähitellen silti. Ruusut vielä istuttamatta. 

Huomenta, mukavaa päivää! 

Sateista sunnuntaita! Viestittelin eilen illalla ukrainalaisen eläinsuojan omistajan kanssa. Se koira todennäköisesti selviää, mutta sillä on todella voimakas saalistusvietti ja yrittää saalistaa kissojakin. Kyylän mielipide sitten oli, että ei meille. Ja tietysti se on myös mun mielipide. 

Vierailija kirjoitti:

Huomenta, mukavaa päivää! 

Kiitos samoin!

Aamukahvia ryystäen mietiskelen mitähän sitä tänään tekisin vai tekisinkö mitään. Mikään eikä kukaan pakota mihinkään, oi tätä auvoista elämää!

Tämä ei ole kommentti muitten koirahaaveisiin tai kokemuksiin. Onnea sopivan lemmikin löytymiseen. Koira on monelle tärkeä seuralainen. Itse en ota enää koskaan koiraa enkä kissaakaan. Lemmikki sitoo liikaa. Liikaa huolehdittavaa ja aikatauluttaa arkea niin, että oma vapaus mennä ja reissata vaatii aina järjestelyjä. Koira varsinkin tarvii omistajalta paljon. Kissa on itsenäisempi. En halua olla tarpeellinen kenellekään. Samasta syystä pyydän harvoin ketään kylään. Oma rauha rikkoutuu ja vieraat pesiytyy tuntikausiksi. Erakko en silti ole, pidän yhteyttä pariin ystävään ja sukulaisiin, joiden kanssa on jotain yhteistä sukulaisuuden lisäksi.

Kävimme ystävien tilalta poimimassa mansikoita.  Ystävä tarjosi mansikkakakkukahvit, samalla vaihdettiin kuulumiset.

Yhdessä mieheni kanssa poimittiin, yhdessä puhdistettiin. Nyt on mansikat talveksi pakastettu!

Lammas, hyvä kun koiran luonne ilmeni jo tässä vaiheessa!

Minusta on kyllä riskaabelia ottaa traumatisoituneita koiria, voi käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti stressitilanteissa. 
Armeliaampaa olisi lopettaa kuin rahdata vieraaseen ympäristöön.

Naapurissa oli tuollainen rescuekoira joka rähisi ohikulkijoille ja taluttaja sai kaikin voimin pitää remmistä kiinni.

Kovin epävakainen ilma, onneksi ehdittiin pyörälenkki tehdä ennen sadetta.

Poika lähti kotiin tänään, oli ihan kiva viikko hänellä täällä, näki kavereitaan, söimme hyvin.

Jokin aika sitten puhuttiin kyyläämisestä taloyhtiöissä vähän läpällä. Totuus on tarua ihmeellisempää. Nyt oli uutinen turkulaisesta taloyhtiöstä, jota iäkäs nainen terrorisoi.  Valvoo, mm. ettei talossa vierailevat lapset kytä taloyhtiön leikkipaikan keinuja. On saanut ajettua läpi erikoisia sääntöjä.  Sunnuntaisin ei saa käyttää astianpesukonetta eikä imuroida. Pyykkiäkään ei saa pestä edes taloyhtiön pesutuvan koneilla. Vaatimusta, ettei näitä juttuja saisi tehdä lauantaisinkaan, oli aiemmin käsitelty. Joku asukas kommentoi tyyliin tämä rouva on back to sixties. 

Vierailija kirjoitti:

Lammas, hyvä kun koiran luonne ilmeni jo tässä vaiheessa!

Minusta on kyllä riskaabelia ottaa traumatisoituneita koiria, voi käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti stressitilanteissa. 
Armeliaampaa olisi lopettaa kuin rahdata vieraaseen ympäristöön.

Naapurissa oli tuollainen rescuekoira joka rähisi ohikulkijoille ja taluttaja sai kaikin voimin pitää remmistä kiinni.

Kovin epävakainen ilma, onneksi ehdittiin pyörälenkki tehdä ennen sadetta.

Olet aivan oikeassa. Mun edellinen koirani oli Pietarin kaduilta löytynyt sekarotuinen kulkukoira. Sillä oli jo Suomessa loppuelämän koti, mutta omistaja ei "pitovaikeuksien vuoksi" voinutkaan pitää koiraa. Eläinsuojeluyhdistys etsi koiralle kiireellisesti tilapäistä hoitopaikkaa. Elettiin alkukesää 2013 ja mä tein jo silloin 100%:sti etätöitä. Sovittiin silloin mun pojan kanssa, että hän asuu kissojen kanssa yläkerrassa ja mä koiran kanssa alakerrassa sen muutaman kuukauden, mitä ehkä menee uuden kodin löytämiseen koiralle. Kun kävin hakemassa eläisuojeluhdistyksen työntekijältä koiran, se ei edes katsonut, kuka ihminen tällä kertaa sen hihnan päähän vaihtui. Koska mun oli tarkoitus pitää koira vain tilapäisesti, en sen enempää kysellyt sen taustasta enkä niistä "pitovaikeuksista". Mutta mietin, että millaisenkohan ongelmatapauksen mä olin ottanut itselleni.  Ajattelin kuitenkin pärjääväni sen kanssa muutaman kuukauden. 

Kun tulin koiran kanssa kotiin, kissat istuivat yläkertaan menevillä rappusilla. Kumpikin katsoi ensin koiraa, sitten ne katsoivat toisiaan ja sen jälkeen olivat välittömästi kavereita kaikki kolme. Ulkoillessa ei ollut koiran kanssa mitään ongelmia.  Se osasi vastaantulevien koirien kanssa toimia siten, että mitään rähinöitä ei syntynyt. Kai se oli sellaista oppinut Pietarin kaduilla tai viimeistään koiratarhalla Venäjällä. Mitään pahojaan se ei täällä kotona tehnyt. Mutta ei päästänyt mua näköpiiristään tai kun mä lähdin kauppaan tms, niin ei päästänyt mun poikaa näköpiiristään. Kun se oli ollut mulla 5 päivää, ilmoitin eläinsuojeluyhdistykseen, että tämä koira taisi jo löytää itselleen loppuelämän kodin. Ensimmäiseen vuoteen sitä ei jätetty kertaakaan kotiin ilman ihmistä. Vihdoin se oppi luottamaan siihen, että sitä ei enää hylätä. Mä kävin myös kesällä 2013 sellaisen koirien käyttäytymiskurssin, jonka ansiosta opin tunnistamaan koirani ilmeistä ja eleistä, mikä sen mielentila milloinkin on. Opin tunnistamaan myös vastaantulevista koirista ja huomasin, miten väärin moni koiranomistaja omaa koiraansa tulkitsee. Jotkut omistajat jopa sanoivat, etä tämä on ihan kiltti eikä tee mitään, mutta mä näin koiran ilmeistä ja eleistä, että jos mennään yhtään lähemmäksi, se koira hyökkää. Joten mä aina väistin oman koirani kanssa sellaiset koirat kauempaa. Noin muuten ajan mittaan mun koirallani oli paljonkin koirakavereita tässä lähiössä. Narttu- ja uroskavereita. Isoja ja pieniä. Se osasi leikkiä pienten koirien kanssa niin, ettei pieneen satu. Noh, osasihan se leikkiä kissojenkin kanssa, vaikka itse oli melkoinen möhkäle.

Kun koira oli ollut mulla vuoden, sain selvitettyä "pitovaikeudet" sen edellisessä kodissa. Kyseessä oli ollut eroahdistus eli omistajansa työpäivän aikana koira oli ollut tosi stressaantunut, rikkonut paikkoja ja ripuloinut sisälle. Meillä olisi voinut olla ihan sama tilanne, jos mulla ei olisi ollut etätyö. Pietarin aikaisesta koiran historiasta en tiedä, mutta loppuun asti se pelkäsi kuollakseen jäteautoja. Ei pakettiautoja, kuorma-autoja, busseja, paloautoja tms vaan ainoastaan jäteautoja. 

Uskalsin silloin aikoinaan ottaa riskin, koska kyse oli vain muutamasta kuukaudesta. Tämä ukrainalainen koira olisi tullut mulle loppuelämän kotiin ja se ei olisi ollut mulle vaihtoehto, etä mä asuisin Kyylän kanssa yläkerrassa ja koira yksin alakerrassa. 

Vierailija kirjoitti:

Jokin aika sitten puhuttiin kyyläämisestä taloyhtiöissä vähän läpällä. Totuus on tarua ihmeellisempää. Nyt oli uutinen turkulaisesta taloyhtiöstä, jota iäkäs nainen terrorisoi.  Valvoo, mm. ettei talossa vierailevat lapset kytä taloyhtiön leikkipaikan keinuja. On saanut ajettua läpi erikoisia sääntöjä.  Sunnuntaisin ei saa käyttää astianpesukonetta eikä imuroida. Pyykkiäkään ei saa pestä edes taloyhtiön pesutuvan koneilla. Vaatimusta, ettei näitä juttuja saisi tehdä lauantaisinkaan, oli aiemmin käsitelty. Joku asukas kommentoi tyyliin tämä rouva on back to sixties. 

Mä luin tänään saman jutun. Kaikenlaisia ihmisiä sitten onkin. En mäkään sunnuntaisin tee sellaisia asioita, joista kuuluu meteliä naapuriin (esim poraa seiniin reikiä tms),  mutta nyt kyllä ihan normaaleja kotihommia voi tehdä.  Meidän taloyhtiössä on ollut näiden vuosikymmenten aikana muutama tuollainen tyyppi, jotka haluavat määrätä ja sanella säännöt. Jokainen heistä on ollut ennen eläkkeelle jäämistään sellaisessa työssä, jossa ovat saaneet pomottaa muita. Sanella sääntöjä ja määrätä. Tuli mieleen, että ehkä - joillekin - on iso juttu, kun se työelämän auktoriteetin rooli katoaa taivaan tuuliin eläkkeelle jäädessä ja sitten pitää yrittää saada auktoriteettinsa takaisin vaikka taloyhtiössä. Meillä on onneksi niin iso taloyhtiö ja suurin osa asukkaista ihan tervepäisiä, että ne "taloyhtiön johtajat" on hiljennetty aika nopeasti. 

Koirakuumeeseen saa buustia, kun karsoo Neloselta Koti koiralle, klo 10.00 tänään. Kotimainen sarja, en tiedä, onko hyvä. Joitain ulkomaisia vastaavia ollut aiemmin. Tai jos pelkää, että into kasvaa liiaksi, vilkaisee vaan vähän toisella silmällä, ja selittelee itselleen, että harmia siitä vaan tulee, mutta sitä ei telkassa näytetä. 

Vierailija kirjoitti:

Jokin aika sitten puhuttiin kyyläämisestä taloyhtiöissä vähän läpällä. Totuus on tarua ihmeellisempää. Nyt oli uutinen turkulaisesta taloyhtiöstä, jota iäkäs nainen terrorisoi.  Valvoo, mm. ettei talossa vierailevat lapset kytä taloyhtiön leikkipaikan keinuja. On saanut ajettua läpi erikoisia sääntöjä.  Sunnuntaisin ei saa käyttää astianpesukonetta eikä imuroida. Pyykkiäkään ei saa pestä edes taloyhtiön pesutuvan koneilla. Vaatimusta, ettei näitä juttuja saisi tehdä lauantaisinkaan, oli aiemmin käsitelty. Joku asukas kommentoi tyyliin tämä rouva on back to sixties. 

OHO, mistä tuon jutun löytää? "Muista pyhittää lepopäivä"-meininkiä Aika ihmeellistä jos yksi ihminen saa järjestyssääntöjä muutettua ja muut asukkaat tyytyvät mumisemaan partoihinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Koirakuumeeseen saa buustia, kun karsoo Neloselta Koti koiralle, klo 10.00 tänään. Kotimainen sarja, en tiedä, onko hyvä. Joitain ulkomaisia vastaavia ollut aiemmin. Tai jos pelkää, että into kasvaa liiaksi, vilkaisee vaan vähän toisella silmällä, ja selittelee itselleen, että harmia siitä vaan tulee, mutta sitä ei telkassa näytetä. 

Tuo Suomi-versio on kökkö kopio alkuperäisestä, oisko brittiläinen sarja? Ne juontajat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokin aika sitten puhuttiin kyyläämisestä taloyhtiöissä vähän läpällä. Totuus on tarua ihmeellisempää. Nyt oli uutinen turkulaisesta taloyhtiöstä, jota iäkäs nainen terrorisoi.  Valvoo, mm. ettei talossa vierailevat lapset kytä taloyhtiön leikkipaikan keinuja. On saanut ajettua läpi erikoisia sääntöjä.  Sunnuntaisin ei saa käyttää astianpesukonetta eikä imuroida. Pyykkiäkään ei saa pestä edes taloyhtiön pesutuvan koneilla. Vaatimusta, ettei näitä juttuja saisi tehdä lauantaisinkaan, oli aiemmin käsitelty. Joku asukas kommentoi tyyliin tämä rouva on back to sixties. 

OHO, mistä tuon jutun löytää? "Muista pyhittää lepopäivä"-meininkiä Aika ihmeellistä jos yksi ihminen saa järjestyssääntöjä muutettua ja muut asukkaat tyytyvät mumisemaan partoihinsa. 

Kyllähän yksi tarmokas saa vaikka puoli maailmaa sekaisin, kuten parin suurvaltion esimerkki osoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koirakuumeeseen saa buustia, kun karsoo Neloselta Koti koiralle, klo 10.00 tänään. Kotimainen sarja, en tiedä, onko hyvä. Joitain ulkomaisia vastaavia ollut aiemmin. Tai jos pelkää, että into kasvaa liiaksi, vilkaisee vaan vähän toisella silmällä, ja selittelee itselleen, että harmia siitä vaan tulee, mutta sitä ei telkassa näytetä. 

Tuo Suomi-versio on kökkö kopio alkuperäisestä, oisko brittiläinen sarja? Ne juontajat!

Miksiköhän käytetään niin paljon ulkomaisia formaatteja? Eikö meiltä löydy luovuutta ja tekijöitä tehdä omaa? Taitaa olla rahakysymys. Aitosuomalaisen Elämäni biisin formaatti taidettiin myydä ulkomaille. En ole katsonut aikoihin. Kaikilla ohjelmilla on elinkaari, jonka jälkeen ne alkaa olla vaan entisen toistoa.

Nuorempana en voinut sietää Suomalaisia vanhoja elokuvia teennäisyyksineen, mutta nyt eläkeläisenä katselen niitä mielelläni ja varsinkin vanhoja Niskavuori-tyyppisiä elokuvia. Mukava katsella miten ennen asuttiin ja elettiin. Ja juonetkin näissä niin yksinkertaisia että kyllä pysyy (maito)kärryillä...