Lue keskustelun säännöt.
Hymistelyketju, tavallisia juttuja
04.02.2026 |
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (9400)
Vierailija kirjoitti:
Oli mielenkiintoinen Arto Nybergin ohjelma Teemalla. Haastatteli Ritva ja Kalle Holmbergin tytärtä. Pitkä avioliitto oli heillä, Kalle eli vain kaksi vuotta Ritvan kuoleman jälkeen.
Harvoin taiteilijapari pysyy yhdessä niin kauan.
Keskimäärin kai avioliitoista noin puolet kestää. Mutta tuo Holmbergien avioliitto kesti pitkään. Voisko olla niin, että jos on pitkä ja hyvä avioliitto, ei puolison kuoleman jälkeen enää jaksakaan elää? En tarkoita mitään itsetuhoisuutta tai vastaavaa vaan että jotenkin sitten leski alkaa luovuttamaan? Mun äidin kuoleman jälkeen isällä oli vielä vuoden verran elämänhalua. Hänellä oli asioita, joita tykkäsi tehdä ja joista tunsi iloa. Varsinkin musiikki. Viime syyskuussa vaihdettiin isän hoitovastuu multa siskolleni ja silloin syyskuussa isä vielä köpötteli rollaattorin kanssa taloyhtiön pihatalkoiden illanistujaisiin. mutta en tiedä, mitä sitten tapahtui, kun puoli vuotta myöhemmin ei pystynyt ottamaan edes viittä askelta. Että luovuttiko isä sitten ja halusikin jo päästä äidin luokse? Paljon mahdollista sekin. Maaliskuun alussa sain kasattua kaikki isäni jälkeläiset puolisoineen viettämään isän nimipäivää hyvään ravintolaan. Ajattelin - tyhmä kun olen - että tämä olisi ilahduttanut isää. Ei koko aikana katsonut edes muhun päin. Taas kerran tyhmä Lammas kuvitteli tekevänsä jotain hyvää. No oli se meille kaikille muille ihan kiva tapahtuma, mutta ei isälle. Sitten järjestettiin vappulounas. Noin 60 vuotta meillä oli vappulounasperinne, mutta nyt isä ei halunnut enää edes osallistua. Oltaisiin vaikka kannettu se sinne kultatuolilla, mutta ei. Isä ei halua lapsistaan eikä lapsenlapsistaankaan mitään muuta kuin erilaisiin asioihin handymaneja. Ja tosiaan mun yli 70v siskoni alkaa olla jo aika kypsä tähän handyman-hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli mielenkiintoinen Arto Nybergin ohjelma Teemalla. Haastatteli Ritva ja Kalle Holmbergin tytärtä. Pitkä avioliitto oli heillä, Kalle eli vain kaksi vuotta Ritvan kuoleman jälkeen.
Harvoin taiteilijapari pysyy yhdessä niin kauan.
Keskimäärin kai avioliitoista noin puolet kestää. Mutta tuo Holmbergien avioliitto kesti pitkään. Voisko olla niin, että jos on pitkä ja hyvä avioliitto, ei puolison kuoleman jälkeen enää jaksakaan elää? En tarkoita mitään itsetuhoisuutta tai vastaavaa vaan että jotenkin sitten leski alkaa luovuttamaan? Mun äidin kuoleman jälkeen isällä oli vielä vuoden verran elämänhalua. Hänellä oli asioita, joita tykkäsi tehdä ja joista tunsi iloa. Varsinkin musiikki. Viime syyskuussa vaihdettiin isän hoitovastuu multa siskolleni ja silloin syyskuussa isä vielä köpötteli rollaattorin kanssa taloyhtiön pihatalkoiden illanistujaisiin. mutta en tiedä, mitä sitten tapahtui, kun puoli vuotta myöhemmin ei pystynyt ottamaan edes viittä askelta. Että luovuttiko isä sitten ja halusikin jo päästä äidin luokse? Paljon mahdollista sekin. Maaliskuun alussa sain kasattua kaikki isäni jälkeläiset puolisoineen viettämään isän nimipäivää hyvään ravintolaan. Ajattelin - tyhmä kun olen - että tämä olisi ilahduttanut isää. Ei koko aikana katsonut edes muhun päin. Taas kerran tyhmä Lammas kuvitteli tekevänsä jotain hyvää. No oli se meille kaikille muille ihan kiva tapahtuma, mutta ei isälle. Sitten järjestettiin vappulounas. Noin 60 vuotta meillä oli vappulounasperinne, mutta nyt isä ei halunnut enää edes osallistua. Oltaisiin vaikka kannettu se sinne kultatuolilla, mutta ei. Isä ei halua lapsistaan eikä lapsenlapsistaankaan mitään muuta kuin erilaisiin asioihin handymaneja. Ja tosiaan mun yli 70v siskoni alkaa olla jo aika kypsä tähän handyman-hommaan.
Ymmärrän isääsi. Te eikä kukaan korvaa rakastettua, jonka kanssa on elänyt yli 70 vuotta. Me ollaa oltu vasta 50 vuotta naimisissa, mutta tiedän, että toisen kuoltua haluaa toinenkin kuolla. Hartain toiveemme on kuolla yhdessä. Meillä on hyvin läheiset välit lapsiin ja lapsenlapsiin, mutta kukaan ei korvaa puolison rakkautta ja läsnäoloa.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli mielenkiintoinen Arto Nybergin ohjelma Teemalla. Haastatteli Ritva ja Kalle Holmbergin tytärtä. Pitkä avioliitto oli heillä, Kalle eli vain kaksi vuotta Ritvan kuoleman jälkeen.
Harvoin taiteilijapari pysyy yhdessä niin kauan.
Keskimäärin kai avioliitoista noin puolet kestää. Mutta tuo Holmbergien avioliitto kesti pitkään. Voisko olla niin, että jos on pitkä ja hyvä avioliitto, ei puolison kuoleman jälkeen enää jaksakaan elää? En tarkoita mitään itsetuhoisuutta tai vastaavaa vaan että jotenkin sitten leski alkaa luovuttamaan? Mun äidin kuoleman jälkeen isällä oli vielä vuoden verran elämänhalua. Hänellä oli asioita, joita tykkäsi tehdä ja joista tunsi iloa. Varsinkin musiikki. Viime syyskuussa vaihdettiin isän hoitovastuu multa siskolleni ja silloin syyskuussa isä vielä köpötteli rollaattorin kanssa taloyhtiön pihatalkoiden illanistujaisiin. mutta en tiedä, mitä sitten tapahtui, kun puoli vuotta myöhemmin ei pystynyt ottamaan edes viittä askelta. Että luovuttiko isä sitten ja halusikin jo päästä äidin luokse? Paljon mahdollista sekin. Maaliskuun alussa sain kasattua kaikki isäni jälkeläiset puolisoineen viettämään isän nimipäivää hyvään ravintolaan. Ajattelin - tyhmä kun olen - että tämä olisi ilahduttanut isää. Ei koko aikana katsonut edes muhun päin. Taas kerran tyhmä Lammas kuvitteli tekevänsä jotain hyvää. No oli se meille kaikille muille ihan kiva tapahtuma, mutta ei isälle. Sitten järjestettiin vappulounas. Noin 60 vuotta meillä oli vappulounasperinne, mutta nyt isä ei halunnut enää edes osallistua. Oltaisiin vaikka kannettu se sinne kultatuolilla, mutta ei. Isä ei halua lapsistaan eikä lapsenlapsistaankaan mitään muuta kuin erilaisiin asioihin handymaneja. Ja tosiaan mun yli 70v siskoni alkaa olla jo aika kypsä tähän handyman-hommaan.
Ymmärrän isääsi. Te eikä kukaan korvaa rakastettua, jonka kanssa on elänyt yli 70 vuotta. Me ollaa oltu vasta 50 vuotta naimisissa, mutta tiedän, että toisen kuoltua haluaa toinenkin kuolla. Hartain toiveemme on kuolla yhdessä. Meillä on hyvin läheiset välit lapsiin ja lapsenlapsiin, mutta kukaan ei korvaa puolison rakkautta ja läsnäoloa.
Juuri näin. Ei kukaan muu voi korvata sitä, joka on ollut koko elämänsä ajan kaikista tärkein ihminen elämässä . Se menetys pitää kuitenkin vaan kestää. Tai sitten olisi pitänyt jo muutama vuosikymmen sitten älytä vaihtaa nuorempaan.
Bää bää bää. Ja KÄÄK! En oikeasti enää tiedä, miten saisin ton sairaanhoitajan lakin pois päästäni. Tuntuu, että se on kiinnitetty pikaliimalla tai polttamalla päälakeeni. Kaikki muut isäni jälkeläiset viettävät juhannusta kuka missäkin ja mä nyt sitten lupasin isälle mennä keittämään sille huomenna uusia perunoita ja syömään sen kanssa yhdessä juhannuslounaan. Siis oikeesti? Taidan olla jo edunvalvonnan tarpeessa. No eipä tässä nyt sitten muuta kuin kauppaan ostamaan perunoita.
Ei oo helppo kieltäytyä Lammas!
No toivottavasti on kertaluonteinen potunhaku- vaikka eiköhän pyynnöt lisäänny kun löysäät liekaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Bää bää bää. Ja KÄÄK! En oikeasti enää tiedä, miten saisin ton sairaanhoitajan lakin pois päästäni. Tuntuu, että se on kiinnitetty pikaliimalla tai polttamalla päälakeeni. Kaikki muut isäni jälkeläiset viettävät juhannusta kuka missäkin ja mä nyt sitten lupasin isälle mennä keittämään sille huomenna uusia perunoita ja syömään sen kanssa yhdessä juhannuslounaan. Siis oikeesti? Taidan olla jo edunvalvonnan tarpeessa. No eipä tässä nyt sitten muuta kuin kauppaan ostamaan perunoita.
Hei. Mä luulen, että kaduttais ehkä myöhemmin, jos potunkeitosta laistaisit. Yms. Ei kauaa tarvi kestää enää joustavuus, luulen. Ymmärrän myös, jos potuttaa:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli mielenkiintoinen Arto Nybergin ohjelma Teemalla. Haastatteli Ritva ja Kalle Holmbergin tytärtä. Pitkä avioliitto oli heillä, Kalle eli vain kaksi vuotta Ritvan kuoleman jälkeen.
Harvoin taiteilijapari pysyy yhdessä niin kauan.
Keskimäärin kai avioliitoista noin puolet kestää. Mutta tuo Holmbergien avioliitto kesti pitkään. Voisko olla niin, että jos on pitkä ja hyvä avioliitto, ei puolison kuoleman jälkeen enää jaksakaan elää? En tarkoita mitään itsetuhoisuutta tai vastaavaa vaan että jotenkin sitten leski alkaa luovuttamaan? Mun äidin kuoleman jälkeen isällä oli vielä vuoden verran elämänhalua. Hänellä oli asioita, joita tykkäsi tehdä ja joista tunsi iloa. Varsinkin musiikki. Viime syyskuussa vaihdettiin isän hoitovastuu multa siskolleni ja silloin syyskuussa isä vielä köpötteli rollaattorin kanssa taloyhtiön pihatalkoiden illanistujaisiin. mutta en tiedä, mitä sitten tapahtui, kun puoli vuotta myöhemmin ei pystynyt ottamaan edes viittä askelta. Että luovuttiko isä sitten ja halusikin jo päästä äidin luokse? Paljon mahdollista sekin. Maaliskuun alussa sain kasattua kaikki isäni jälkeläiset puolisoineen viettämään isän nimipäivää hyvään ravintolaan. Ajattelin - tyhmä kun olen - että tämä olisi ilahduttanut isää. Ei koko aikana katsonut edes muhun päin. Taas kerran tyhmä Lammas kuvitteli tekevänsä jotain hyvää. No oli se meille kaikille muille ihan kiva tapahtuma, mutta ei isälle. Sitten järjestettiin vappulounas. Noin 60 vuotta meillä oli vappulounasperinne, mutta nyt isä ei halunnut enää edes osallistua. Oltaisiin vaikka kannettu se sinne kultatuolilla, mutta ei. Isä ei halua lapsistaan eikä lapsenlapsistaankaan mitään muuta kuin erilaisiin asioihin handymaneja. Ja tosiaan mun yli 70v siskoni alkaa olla jo aika kypsä tähän handyman-hommaan.
Ymmärrän isääsi. Te eikä kukaan korvaa rakastettua, jonka kanssa on elänyt yli 70 vuotta. Me ollaa oltu vasta 50 vuotta naimisissa, mutta tiedän, että toisen kuoltua haluaa toinenkin kuolla. Hartain toiveemme on kuolla yhdessä. Meillä on hyvin läheiset välit lapsiin ja lapsenlapsiin, mutta kukaan ei korvaa puolison rakkautta ja läsnäoloa.
Elän parhaillaan tätä rankkaa vaihetta. Olemme ollut yhdessä kohta 50 vuotta ja nyt kun puoliso on parantumattoman sairas ja elin ajan odote ehkä muutama vuosi, tuntuu hullulta ajatella näin 60 vuotiaana että minun elämä olisi tässä vaikka haluaisinkin kuolla puolisoni kanssa yhdessä mutta jostain minun täytyy positiivisuus löytää ja yrittää jatkaa joskus mahdollisesti yksin matkaa. En voi mitenkään kuvitella että samanlaista rakkautta ja parisuhdetta enää löytäisin kun meillä on pitkä ja tapahtumarikas yhteinen elämä ollut.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Bää bää bää. Ja KÄÄK! En oikeasti enää tiedä, miten saisin ton sairaanhoitajan lakin pois päästäni. Tuntuu, että se on kiinnitetty pikaliimalla tai polttamalla päälakeeni. Kaikki muut isäni jälkeläiset viettävät juhannusta kuka missäkin ja mä nyt sitten lupasin isälle mennä keittämään sille huomenna uusia perunoita ja syömään sen kanssa yhdessä juhannuslounaan. Siis oikeesti? Taidan olla jo edunvalvonnan tarpeessa. No eipä tässä nyt sitten muuta kuin kauppaan ostamaan perunoita.
Lammas, eikö sun puhelimen pitänyt olla äänettömällä kaksi kuukautta eli tuonne elokuun puoleen väliin? Annoit "pirulle" pikkusormen ja kohta hypit taas Kääkän (nimi luvallasi) pillin mukaan,. Voi sinua, en kadehdi tilannettasi lakin ja kääkän välissä.
Lapsonen tuli eilen myöhään illalla ja lähti tunti sitten isällensä, nyt nautin yksinolosta ja harmittelen liian täyttä jääkaappia, tuli taas ostettua liikaa ruokaa (myös uusia pottuja) kun en koskaan muista kuinka vähäruokainen tuo lapsoseni on. Nyt on rehujakin voileivän päälle, muutakin kuin kurkkua ripauksella suolaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
ToivotuksUssa on sallittua käyttää Isoa Kirjainta, tämä ei ole Suomen Kielen Kirjeopisto ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
ToivotuksUssa on sallittua käyttää Isoa Kirjainta, tämä ei ole Suomen Kielen Kirjeopisto ;)
Tyhmä jankkaja ei opi. Loppuvälimerkki vaaditaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
ToivotuksUssa on sallittua käyttää Isoa Kirjainta, tämä ei ole Suomen Kielen Kirjeopisto ;)
Tyhmä jankkaja ei opi. Loppuvälimerkki vaaditaan aina.
Deen juhannusriita tulilla. Miksei viihdy savusaunassa ja sukutapaamisessa. Muut käskeneet poistumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
Sillä on muissakin parannettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuksun tuksun... :)
Tuksun puutarhanhoitoako kysele? Matkitko Ileä? Naisiin päin säkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
ToivotuksUssa on sallittua käyttää Isoa Kirjainta, tämä ei ole Suomen Kielen Kirjeopisto ;)
Tyhmä jankkaja ei opi. Loppuvälimerkki vaaditaan aina.
Deen juhannusriita tulilla. Miksei viihdy savusaunassa ja sukutapaamisessa. Muut käskeneet poistumaan?
Tai se on jo niin kännissä ettei pysty saunomaan.
Hyvää yötä - tehkäähän juhannustaikoja, kurkkikaa kaivoon, piehtaroikaa ruishalmeessa, seitsemän kedonkukkaa tyynyn alle ja sitä tehen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielummin lauluja kuin tyhjän jankkausta.
Ei hänelle tapahdu mitään, on pakko keksimällä keksiä kirjoitettavaa.
Kerrohan omat hienot kuulumiset.
Miten ehdit olla täällä ikäänkuin aina tyhjistä viesteistäsi päätellen?
Sivusta ihmettelen
Olen jo kertonut. Pitkä ajomatka mökille, mies ajaa ja mä oon puhelimella. Yritän malttaa olla nätisti, vielä on matkaa, mutta kuumana käydään jo. Mökki jotenkin laittaa hormonit hyrräämään. Täällä olo kyllä latistaa ne ja siksi täällä olen kunnes ollaan mökillä. Mites sun miesasiat? Kerro omasi, onko tietoa humpasta?
En usko sanaakaan. Sinullehan ei koskaan tapahdu mitään, mikä ihme mielikuvitusmies? Sulla mitään miestä ole, saati lapsia. Keksit täällä tarinoita, etkä huomaa, ettei kukaan usko. Voi ei. Kannattais kirjoittaa siniseen ruutuvihkoon tarinat, ettet kirjoittaisi itseäsi pussiin.
Sulla mitään mökkiä ole.
Sulla mitään autoa ole.
Sulla mitään puhelinta ole.
Sulla mitään hormoneja ole.
Jne. Sinäminäsinäminä... ja Sinä.
Olet niin täynnä itseäsi, että halkeat.
Kuulumisia ei ole, siksipä torppaat toisten. Musiikkia et kuuntele, et tykkää lauluista. Kas: toiset tykkää.
Yhdistelin eri viestejä. Ja takaan: tämä vitsikäs satiiri poistuu heti. Kuha raapustin. Otin oppia toisten kirjoituksista. Että tämmöinen hymistelyketju tämä.
Tämä on satiiria.
Satiiri on vaikea laji, tämä onnistui. Täysin.
Apua. Muistui mieleen se "katastrofipeli", jonka joku kirjoitti aiemmin johonkin ketjuun.
Poistuu poistuu
Osuiko ja upposi?
Mihin olisi pitänyt osua? Oliko "satiirisi" tarkoitettu johonkin kohteeseen? Kirjoitus oli niin epämääräinen, epäjohdonmukainen ja sekava, eikä laisinkaan satiiria.
No johonkinhan se tehosi, kun piti heti poistaa.
Lehdokintuoksuiset Juhannuksen toivotukset koivunvitsasille ja tähtitalvikeille
Pienellä kirjoitetaan juhannus myös toivotuksussa. Loppuun välimerkki. Voi Dee sun kielioppiasi.
ToivotuksUssa on sallittua käyttää Isoa Kirjainta, tämä ei ole Suomen Kielen Kirjeopisto ;)
Jep. Ei karttakepistä sormille. Tää on elämää.
Onpas kolakka ilma!
Hanskat olis saanu olla kauppaan pyöräillessä.
Vähän vettäkin nakkasi paluumatkalla. Vähän aikaa seisoskeltiin grillipaikalla ja itikoita pyöri ihan kiitettävästi ympärillä. Saa nähdä viitsitäänkö makkaroittemme kanssa mennä siihen, saa ne sisälläkin syötyä.
Vanhempiani minäkin olen ajatellut. Jos olisivat saaneet erilaiset lähtökohdat olisivat voineet saavuttaa vaikka mitä elämässään. Isä oli yritteliäs ja ahkera, äiti taiteellinen kaunosielu.
Pientilalla meni uurastaessa elämä ja terveys kun ei sieltä syrjäkyliltä niin vain opintielle lähdetty.