Hymistelyketju, tavallisia juttuja
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (9400)
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Tuolla ruokavaliolla myös verisuonet tukossa.
Lisäsuola on myrkkyä, juustossa ja kinkussa ja leivässä on jo niissäkin liikaa suolaa. Mahtaa verenpaine olla kova ja aivoinfarkti odotettavissa.
Toisaalta kuka haluaa elää ikuisesti? Ehkä nuorena ajatteleekin, että ei halua koskaan kuolla, mutta kun ikää tulee lisää, - ainakin jotkut meistä - alkaa ajatella, että elämästä voisi nauttiakin eikä vaan kaikin tavoin koittaa pitkittää sitä. Mun äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja jos isä elää jouluun asti, niin hänkin on sitten jo 97- vuotias. Ja kyllä, molemmat söivät niin kinkkua, juustoa kuin muitakin leikkeleitä. Ripauksen suolaa laittavat puuroonkin.
Ne, joilla on lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia, he haluavat elää mahdollisimman pitkään nähdäkseen jälkeläistensä elämää ja yhteiskunnan muutoksia. Lapsenlapseni itki katkerasti, kun viikon loman jälkeen piti palata kotiin, kun " tulee niin ikävä. Ette saa koskaan kuolla!" Luvattiin.😊
No tuon tavallaan ymmärrän. Mä en ole edes omille lapsilleni luvannut elää ikuisesti. Omat isovanhempani kuolivat yhtä lukuunottamatta jo ennenkuin olin edes 10 v, yksi jo ennen syntymääni. Mulla ei ole lapsenlapsia, siskollani on. Mutta eipä mun siskoni lapsenlapsetkaan kovin usein isoisoisäänsä tapaa. Ei välttämättä edes kerran vuodessa, vaikka välimatkaakaan ei ole kuin about 8 km. En tiedä, kuinka tyytyväinen isä itsekään on enää omaan elämäänsä, kun pääasiassa yksin siellä kotonaan kökkii eikä pääse kävelemään enää edes viittä askelta. Mutta ainakin syö ihan mitä haluaa :D
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta tulee sama saarnaus herkuttelusta.
Ollaan aikuisia kaikki, syödään miten tykätään. Turha moralisoida. Ryynirieskaankin laitan reilummin suolaa. Ja munavoihin.
Syödään kaksi kertaa vuodessa tuota herkkua. Ei meinaa loppupeleissä yhtään mitään.
Ja joka kerta sinä lähdet vänkkäämään tunti kausiksi jokaisesta asiasta. Etkö ymmärrä että nuo on tahallaan kirjoitettu? Me muut ei jakseta lukea koko juhannusta tuota teidän vänkäystä samoista aiheista.
Juhannuksesta tulee rauhallinen kaupunki juhannus tällä kertaa. Sairastuin ja nyt lepo tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman herkuttelua silloin tällöin, on aika kuivaa - en keksi parempaa sanaa. Kieltäytyminen niin hyvästä, maistuvasta ruuasta kuin muistakin asioista mistä nauttii sopii luostariin. Emme ole nunnia tai munkkeja. Joku nauttii suklaasta (tai hyvästä voileivästä), toinen hieronnasta tai kampaajalla käymisestä, kolmas musiikista tai kirjoista, joku jopa maratonin juoksemisesta!
Annetaan jokaisen elää ja nauttia tavallaan.
Juuri nyt minä nautin hiljaisuudesta, syreenin tuoksusta, suklaasta ja pähkinöistä.
Loistavasti sanoitettu. Ei päiviä lisää pitkään elämään, vaan elämää lisää päiviin.
Arvelen eläväni ehkä 15-20v enintään. Ei voi tietää. Sen tiedän että nautin! Joka päivä. Monesta eri jutusta, tarkemmin erittelemättä. Intiimit asiat on meidän kahdenkeskisiä.
Samaa mieltä. Mä olen ihan tyytyväinen, jos edes 5 vuotta ehtisin nauttia eläkepäivistäni. Jos 10 tai 15 vuotta, niin sekin olisi ihan kiva. Mutta paino sanalla "nauttia". Jos elämäni on jonain päivänä vieläkin pahempaa kipua ja kärsimystä kuin mitä se nyt vuosi vuodelta on yhä enemmän, niin mieluummin lähden tästä elämästä vatsa täynnä pekoniin käärittyjä herkkusieniä ja puoli pulloa punaviiniä vatsassani suyädninfarktiin tai muuhun vastaavaan kuin kärvistelen lähes satavuotiaaksi syömällä jotain suolatonta itusoppaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman herkuttelua silloin tällöin, on aika kuivaa - en keksi parempaa sanaa. Kieltäytyminen niin hyvästä, maistuvasta ruuasta kuin muistakin asioista mistä nauttii sopii luostariin. Emme ole nunnia tai munkkeja. Joku nauttii suklaasta (tai hyvästä voileivästä), toinen hieronnasta tai kampaajalla käymisestä, kolmas musiikista tai kirjoista, joku jopa maratonin juoksemisesta!
Annetaan jokaisen elää ja nauttia tavallaan.
Juuri nyt minä nautin hiljaisuudesta, syreenin tuoksusta, suklaasta ja pähkinöistä.
Minne uhohdit tärkeimmän nautinnon lähteen: rakkauden ja seksin? Se korvaa ruuan ja juoman nautinnot moninkertaisesti. Ehkä näillä mässääjillä ei ole seksiä, he syövät nautintoa saadakseen. Hyvän rakastelun jälkeen ei ole nälkä koko päivänä.
Itsestäänselvyyttä en maininnut, koska se on... itsestäänselvyys, ainakin useimmille.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Tuolla ruokavaliolla myös verisuonet tukossa.
Lisäsuola on myrkkyä, juustossa ja kinkussa ja leivässä on jo niissäkin liikaa suolaa. Mahtaa verenpaine olla kova ja aivoinfarkti odotettavissa.
Toisaalta kuka haluaa elää ikuisesti? Ehkä nuorena ajatteleekin, että ei halua koskaan kuolla, mutta kun ikää tulee lisää, - ainakin jotkut meistä - alkaa ajatella, että elämästä voisi nauttiakin eikä vaan kaikin tavoin koittaa pitkittää sitä. Mun äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja jos isä elää jouluun asti, niin hänkin on sitten jo 97- vuotias. Ja kyllä, molemmat söivät niin kinkkua, juustoa kuin muitakin leikkeleitä. Ripauksen suolaa laittavat puuroonkin.
Ne, joilla on lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia, he haluavat elää mahdollisimman pitkään nähdäkseen jälkeläistensä elämää ja yhteiskunnan muutoksia. Lapsenlapseni itki katkerasti, kun viikon loman jälkeen piti palata kotiin, kun " tulee niin ikävä. Ette saa koskaan kuolla!" Luvattiin.😊
Ei lapselle saa valehdella, kuolette kaikki kuitenkin.
Raadolliset tosiasiat selviävät aikanaan: kuolevaisuus ja taruolentojen olemassa olemattomuus. Jos valkoinen valhe lohduttaa, sallitaan se pienelle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Tuolla ruokavaliolla myös verisuonet tukossa.
Lisäsuola on myrkkyä, juustossa ja kinkussa ja leivässä on jo niissäkin liikaa suolaa. Mahtaa verenpaine olla kova ja aivoinfarkti odotettavissa.
Toisaalta kuka haluaa elää ikuisesti? Ehkä nuorena ajatteleekin, että ei halua koskaan kuolla, mutta kun ikää tulee lisää, - ainakin jotkut meistä - alkaa ajatella, että elämästä voisi nauttiakin eikä vaan kaikin tavoin koittaa pitkittää sitä. Mun äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja jos isä elää jouluun asti, niin hänkin on sitten jo 97- vuotias. Ja kyllä, molemmat söivät niin kinkkua, juustoa kuin muitakin leikkeleitä. Ripauksen suolaa laittavat puuroonkin.
Ne, joilla on lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia, he haluavat elää mahdollisimman pitkään nähdäkseen jälkeläistensä elämää ja yhteiskunnan muutoksia. Lapsenlapseni itki katkerasti, kun viikon loman jälkeen piti palata kotiin, kun " tulee niin ikävä. Ette saa koskaan kuolla!" Luvattiin.😊
Ei lapselle saa valehdella, kuolette kaikki kuitenkin.
Olisitko itkettänyt pientä lisää ja sanonut kuolevasi ihan kohta? Sydämetön ja tunnetaidoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä ilman herkuttelua silloin tällöin, on aika kuivaa - en keksi parempaa sanaa. Kieltäytyminen niin hyvästä, maistuvasta ruuasta kuin muistakin asioista mistä nauttii sopii luostariin. Emme ole nunnia tai munkkeja. Joku nauttii suklaasta (tai hyvästä voileivästä), toinen hieronnasta tai kampaajalla käymisestä, kolmas musiikista tai kirjoista, joku jopa maratonin juoksemisesta!
Annetaan jokaisen elää ja nauttia tavallaan.
Juuri nyt minä nautin hiljaisuudesta, syreenin tuoksusta, suklaasta ja pähkinöistä.
Minne uhohdit tärkeimmän nautinnon lähteen: rakkauden ja seksin? Se korvaa ruuan ja juoman nautinnot moninkertaisesti. Ehkä näillä mässääjillä ei ole seksiä, he syövät nautintoa saadakseen. Hyvän rakastelun jälkeen ei ole nälkä koko päivänä.
Itsestäänselvyyttä en maininnut, koska se on... itsestäänselvyys, ainakin useimmille.
No ei ole tässä ketjussa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Tuolla ruokavaliolla myös verisuonet tukossa.
Lisäsuola on myrkkyä, juustossa ja kinkussa ja leivässä on jo niissäkin liikaa suolaa. Mahtaa verenpaine olla kova ja aivoinfarkti odotettavissa.
Toisaalta kuka haluaa elää ikuisesti? Ehkä nuorena ajatteleekin, että ei halua koskaan kuolla, mutta kun ikää tulee lisää, - ainakin jotkut meistä - alkaa ajatella, että elämästä voisi nauttiakin eikä vaan kaikin tavoin koittaa pitkittää sitä. Mun äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja jos isä elää jouluun asti, niin hänkin on sitten jo 97- vuotias. Ja kyllä, molemmat söivät niin kinkkua, juustoa kuin muitakin leikkeleitä. Ripauksen suolaa laittavat puuroonkin.
Ne, joilla on lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia, he haluavat elää mahdollisimman pitkään nähdäkseen jälkeläistensä elämää ja yhteiskunnan muutoksia. Lapsenlapseni itki katkerasti, kun viikon loman jälkeen piti palata kotiin, kun " tulee niin ikävä. Ette saa koskaan kuolla!" Luvattiin.😊
Ei lapselle saa valehdella, kuolette kaikki kuitenkin.
Sitten myöhemmin voimme käsitellä kuoleman problematiikkaa ja eri uskomuksia, ei vielä 6-vuotiaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Tuolla ruokavaliolla myös verisuonet tukossa.
Lisäsuola on myrkkyä, juustossa ja kinkussa ja leivässä on jo niissäkin liikaa suolaa. Mahtaa verenpaine olla kova ja aivoinfarkti odotettavissa.
Toisaalta kuka haluaa elää ikuisesti? Ehkä nuorena ajatteleekin, että ei halua koskaan kuolla, mutta kun ikää tulee lisää, - ainakin jotkut meistä - alkaa ajatella, että elämästä voisi nauttiakin eikä vaan kaikin tavoin koittaa pitkittää sitä. Mun äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi ja jos isä elää jouluun asti, niin hänkin on sitten jo 97- vuotias. Ja kyllä, molemmat söivät niin kinkkua, juustoa kuin muitakin leikkeleitä. Ripauksen suolaa laittavat puuroonkin.
Ne, joilla on lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia, he haluavat elää mahdollisimman pitkään nähdäkseen jälkeläistensä elämää ja yhteiskunnan muutoksia. Lapsenlapseni itki katkerasti, kun viikon loman jälkeen piti palata kotiin, kun " tulee niin ikävä. Ette saa koskaan kuolla!" Luvattiin.😊
Ei lapselle saa valehdella, kuolette kaikki kuitenkin.
Sitten myöhemmin voimme käsitellä kuoleman problematiikkaa ja eri uskomuksia, ei vielä 6-vuotiaan kanssa.
Itse olen pienemmillekin kertonut kuolemasta, jos ovat kyselleet. Läheisten kuolemat on pitänyt lapselle selittää, hänen tasollaan. En voi luvata, etten kuole. Voin sanoa, etten varmaankaan pitkään aikaan kuole. Se ei ole valhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Et taida tietää sanontaa: Hyvät pyhät, hyvät viikonloput, hyvät Juhannukset..
Tiedän, mutta siinäkin juhannus kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Hyvät Jussit! isolla kirjoitettaessa tarkoittaa miehiä, Jusseja. Oletko oikeasti noin puupää?
Viikonpäivät, kaikki kuut,
joulun sekä juhlat muut,
asukkaat ja kieletkin,
pienellä me kirjoitamme
lauseen keskellä jos on ne.
Opettele tuo 3.luokan oppimäärä ulkoa, ettet nolaa itseäsi enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Et taida tietää sanontaa: Hyvät pyhät, hyvät viikonloput, hyvät Juhannukset..
Tiedän, mutta siinäkin juhannus kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Hyvät Jussit! isolla kirjoitettaessa tarkoittaa miehiä, Jusseja. Oletko oikeasti noin puupää?
Viikonpäivät, kaikki kuut,
joulun sekä juhlat muut,
asukkaat ja kieletkin,
pienellä me kirjoitamme
lauseen keskellä jos on ne.
Opettele tuo 3.luokan oppimäärä ulkoa, ettet nolaa itseäsi enää.
Taasko on näitä taulapäitä liikkeellä. Ihme, ettei oppi mene perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Yksi per nainen, ei saa ahnehtia, että kaikille riittää juhannus-Jussi (kankea tai edes kankeahko).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Yksi per nainen, ei saa ahnehtia, että kaikille riittää juhannus-Jussi (kankea tai edes kankeahko).
Kankeahkosta saa hyvällä työllä kelpo vehkeen. Ahkerat tytöt ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Et taida tietää sanontaa: Hyvät pyhät, hyvät viikonloput, hyvät Juhannukset..
Tiedän, mutta siinäkin juhannus kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Hyvät Jussit! isolla kirjoitettaessa tarkoittaa miehiä, Jusseja. Oletko oikeasti noin puupää?
Viikonpäivät, kaikki kuut,
joulun sekä juhlat muut,
asukkaat ja kieletkin,
pienellä me kirjoitamme
lauseen keskellä jos on ne.
Opettele tuo 3.luokan oppimäärä ulkoa, ettet nolaa itseäsi enää.
Voi olla, että koulupolku loppui jo toisella luokalla. Uuno Turhapurokin suoritti siihen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Yksi per nainen, ei saa ahnehtia, että kaikille riittää juhannus-Jussi (kankea tai edes kankeahko).
Kankeahkosta saa hyvällä työllä kelpo vehkeen. Ahkerat tytöt ainakin.
Kukkakeppi vehkeen viereen ja jesarilla kiinni. Hyvin pysyy pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Yksi per nainen, ei saa ahnehtia, että kaikille riittää juhannus-Jussi (kankea tai edes kankeahko).
Kankeahkosta saa hyvällä työllä kelpo vehkeen. Ahkerat tytöt ainakin.
Kukkakeppi vehkeen viereen ja jesarilla kiinni. Hyvin pysyy pystyssä.
Ja kumi kaiken päälle, hyvin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun voileipäjärjestys: leipä, margariini, kinkku, juusto ja joskus harvoin päälimmäisenä kurkkusiivuja ripauksella suolaa. Lapsuudessa sääntönä oli vain yksi leivänpäällinen, jos laittoi leikkelettä (tankomakkarasta) ei saanut laittaa juustoa (tarjouksesta ostetusta edampallosta, viimeiset palaset jo kuivahtaneita) ja päinvastoin. Nyt laitan molempia ja reilulla kädellä ;)
Eipä tuolla järjestyksellä ole niin väliä, mahassa ne kaikki menee kuitenkin sekaisin, kai se on tottumiskysymys.
Hyvää Jussia töyhtökiurut ja koskikiharat, polskikaa varovasti!
Oot varmaan lihava! Syöttöpossukka.
Hyvää Juhannusta ja iloa elämääsi toivotan sulle.
Kirjoitusvirhe sulla. Sana juhannus tulee pienellä. 🤣 Ei ole erisnimi kuten ei viikonpäivätkään. Milloin opit puupää?
aivan, sehän se pointti olikin, kiitos ja hyvät Jussit myös sulle...
Yksi Jussi riittää.
Yksi per nainen, ei saa ahnehtia, että kaikille riittää juhannus-Jussi (kankea tai edes kankeahko).
Kankeahkosta saa hyvällä työllä kelpo vehkeen. Ahkerat tytöt ainakin.
Kukkakeppi vehkeen viereen ja jesarilla kiinni. Hyvin pysyy pystyssä.
Onneksi tässäkin ketjussa on noita kukista innostuneita, jospa heillä olisi kukkakeppejäkin tarpeen tullen. Puutarhan hoitoa sekin on. Narsissit ja postikortit -ketjussa on vielä intohimoisempaa väkeä.
Minne uhohdit tärkeimmän nautinnon lähteen: rakkauden ja seksin? Se korvaa ruuan ja juoman nautinnot moninkertaisesti. Ehkä näillä mässääjillä ei ole seksiä, he syövät nautintoa saadakseen. Hyvän rakastelun jälkeen ei ole nälkä koko päivänä.