Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Symbioottinen parisuhde, jossa kahdesta tulee ikäänkuin yksi ja mitään ei tehdä yksin ja kaikki mitä tehdään, tehdään yhdessä
Tiedättekö tällaisia pareja?
Mikä tähän ajaa?
Esim. yksin ei voi seurata mitään sarjaa, vaan sarja valitaan siten, että se miellyttää molempia ja sitä katsotaan aina yhtä aikaa.
Oman unirytmin mukaan ei toimita, vaan etsitään kompromissi, jonka mukaan mennään yhtä aikaa sänkyyn, aletaan nukkumaan samaan aikaan käsi kädessä ja herätään samaan aikaan. Syödään samaa ruokaa aina.
Nämä ihmiset eivät ikäänkuin ole itsenäisiä ja omia itsejään, vaan muokkaavat itsensä täydelliseen symbioosiin toisen kanssa. Miksi?
Kommentit (847)
Vierailija kirjoitti:
Muutin aikoinaan parisuhteen perässä kauaskotiseudultani. Puolisosta tuli paras ystäväni ja kuljimme aina yhdessä. En oikein osannut luontevasti lähteä itsekseni mihinkään vaikka satunnaisesti kävimmekin molemmat omissakin menoissa. Jotenkin sitä baan hitsauduttiin yhteen ja kuljettiin aina yhdessä.
Myöhemmin selvisi puolison petturuus ja tuli lapset, aikuistuminen yms. Nykyään en enää lähtisi tuollaiseen symbioosisuhteeseen enää. Jälkikäteen mietin, että vaikka puoliso vaikutti tuolloin luotettavalta ja ihanalta, tuo sumbioosi oli myös tapa kontrolloida minua hienovaraisesti.
Teillä noin. Mutta kaikissa tällaisissa suhteissa ei mitään kontrollointia ole. Olen minäkin täysin vapaa lähtemään vaikka ulkomaan lomalle ilman miestä, ei hän estelisi, mutta en todellakaan halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka hyvin sitä lopulta ulkopuoliset tietävät toisen parisuhteen koko dynamiikan? Jossain tilanteessa minä ja puolisoni saatamme näyttää erittäin vahvasti yhteen hioutuneelta parivaljakolta, toisaalta joltain kantilta olemme aika erillisiä. Esim kummallakin on ihan omat erilliset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, ja teemme kumpikin säännöllisesti omia pikkureissuja yksin/kaverin kanssa. Että jos joltain satunnaisilta tuttavilta kysyisi, niin voisi tulla ihan erilaiset näkemykset meistä.
Vierailija kirjoitti:
Muutin aikoinaan parisuhteen perässä kauaskotiseudultani. Puolisosta tuli paras ystäväni ja kuljimme aina yhdessä. En oikein osannut luontevasti lähteä itsekseni mihinkään vaikka satunnaisesti kävimmekin molemmat omissakin menoissa. Jotenkin sitä baan hitsauduttiin yhteen ja kuljettiin aina yhdessä.
Myöhemmin selvisi puolison petturuus ja tuli lapset, aikuistuminen yms. Nykyään en enää lähtisi tuollaiseen symbioosisuhteeseen enää. Jälkikäteen mietin, että vaikka puoliso vaikutti tuolloin luotettavalta ja ihanalta, tuo sumbioosi oli myös tapa kontrolloida minua hienovaraisesti.
Jos ollaan aina yhdessä, miten se petturuus selviää vasta myöhemmin?
Minusta avioliitossa on parasta juuri se, että molemmat viihtyvät parhaiten puolisonsa kanssa. Se, että asettaa puolisonsa etusijalle, on sitä suurta rakkautta.
Työ lohkaisee aika ison osan päivästä. Minusta on luonnollista, että vapaa-aikana halutaan olla puolison kanssa yhdessä. Minulle ehdottomasti mieluisin reissukaveri on oma mies. Mutta olen kyllä matkustellut myös omien ystävien ja työkavereiden kanssa. Olemme aina viihtyneet hyvin kahdestaan. Lasten ollessa pieniä teimme lyhyitä, ensin yhden yön piipahduksia jossain lähellä. Lapset olivat isovanhemmillaan. Emme koskaan ole olleet pelkästään äiti ja isä, parisuhde ei ole hautautunut ruuhkavuosina lapsiperhearjen alle. Seksielämä on pidetty vireänä vaikka sitten kalenterista aikaa raivaten. Monet parit tuntuvat vain ajautuvat kauemmas toisistaan eivätkä enää jaksa välittää parisuhteen ja läheisyyden vaalimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin aikoinaan parisuhteen perässä kauaskotiseudultani. Puolisosta tuli paras ystäväni ja kuljimme aina yhdessä. En oikein osannut luontevasti lähteä itsekseni mihinkään vaikka satunnaisesti kävimmekin molemmat omissakin menoissa. Jotenkin sitä baan hitsauduttiin yhteen ja kuljettiin aina yhdessä.
Myöhemmin selvisi puolison petturuus ja tuli lapset, aikuistuminen yms. Nykyään en enää lähtisi tuollaiseen symbioosisuhteeseen enää. Jälkikäteen mietin, että vaikka puoliso vaikutti tuolloin luotettavalta ja ihanalta, tuo sumbioosi oli myös tapa kontrolloida minua hienovaraisesti.
Jos ollaan aina yhdessä, miten se petturuus selviää vasta myöhemmin?
"Satunnaisesti kävimme omissakin menoissa"- se luetun ymmärtäminen.
Lisäksi on työt joita ei voi symbioosissa hoitaa.
Aika moni tuntuu pitävän omaa suhdettaan symbioosina, vaikka on omat (kodin ulkopuoliset) harrastukset ja ystävät.
Omien vanhempieni tapauksessa symbioosi tarkoitti aika kirjaimellisesti sitä, että mitään ei tehty yksin. Miellän symbioosin juuri sellaiseksi, eli yhtään mitään ei tehdä yksin, ja lenkille ei voi yksin lähteä jos toinen ei halua.
Olen myös katkaissut välit ystävään, joka raahasi minulle ventovieraan miehensä mukaan aivan jokaiseen tapaamiseen. Se ei ole tervettä eikä normaalia. Enhän minä voi puhua asioistani ventovieraalle, enkä myöskään saa tietää mitä ystävälle kuuluu, jos joku minulle vieras ukko on hänessä koko ajan kiinni. Ja olen siis ystävystynyt ystävieni puolisoiden kanssa, mutta näemme aina myös ystävien kanssa erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä pakosti mennään joskus yksin lenkille koska on koira, ja nytkin olin pitkään sairaana niin enpä lähtenyt mukaan. Mutta muuten mennään yleensä molemmat. Eikä meillä lähdetä esimerkiksi sinne leffaan yksin, tai shoppailemaan naapurikuntaan, tai kesällä uimaan. Pihahommatkin yleensä tehdään yhdessä, poikkeuksena jos toinen tekee töitä, silloin toinen tietysti tekee omia juttujaan.
Nyt olisi tunnin matkan päässä hyvä bändi keikalla, mutta toisella silloin työvuoro. Joten odotellaan seuraavaa keikkaa. Ei ongelmaa.
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin aikoinaan parisuhteen perässä kauaskotiseudultani. Puolisosta tuli paras ystäväni ja kuljimme aina yhdessä. En oikein osannut luontevasti lähteä itsekseni mihinkään vaikka satunnaisesti kävimmekin molemmat omissakin menoissa. Jotenkin sitä baan hitsauduttiin yhteen ja kuljettiin aina yhdessä.
Myöhemmin selvisi puolison petturuus ja tuli lapset, aikuistuminen yms. Nykyään en enää lähtisi tuollaiseen symbioosisuhteeseen enää. Jälkikäteen mietin, että vaikka puoliso vaikutti tuolloin luotettavalta ja ihanalta, tuo sumbioosi oli myös tapa kontrolloida minua hienovaraisesti.
Jos ollaan aina yhdessä, miten se petturuus selviää vasta myöhemmin?
"Satunnaisesti kävimme omissakin menoissa"- se luetun ymmärtäminen.
Lisäksi on työt
No höpö höpö. Ei normityöajan ja satunnaisten poissaolojen avulla mitään kummoista petturuuskuviota pysty rakentamaan ja muutenkin, jos ollaan symbioosissa, ei se toisen luonne tule vuosien jälkeen yllätyksenä.
Eiköhän tässäkin ole ollut kyseessä suhde, missä toinen on luopunut omasta elämästään ja sulkenut silmänsä toiselta ja toinen hutventanut miten haluaa. Ei siis edes kyse minkäänlaisesta symbioosisuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä pakosti mennään joskus yksin lenkille koska on koira, ja nytkin olin pitkään sairaana niin enpä lähtenyt mukaan. Mutta muuten mennään yleensä molemmat. Eikä meillä lähdetä esimerkiksi sinne leffaan yksin, tai shoppailemaan naapurikuntaan, tai kesällä uimaan. Pihahommatkin yleensä tehdään yhdessä, poikkeuksena jos toinen tekee töitä, silloin toinen tietysti tekee omia juttujaan.
Nyt olisi tunnin matkan päässä hyvä bändi keikalla, mutta toisella silloin työvuoro. Joten odotellaan seuraavaa keikkaa. Ei ongelmaa.
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pakosti mennään joskus yksin lenkille koska on koira, ja nytkin olin pitkään sairaana niin enpä lähtenyt mukaan. Mutta muuten mennään yleensä molemmat. Eikä meillä lähdetä esimerkiksi sinne leffaan yksin, tai shoppailemaan naapurikuntaan, tai kesällä uimaan. Pihahommatkin yleensä tehdään yhdessä, poikkeuksena jos toinen tekee töitä, silloin toinen tietysti tekee omia juttujaan.
Nyt olisi tunnin matkan päässä hyvä bändi keikalla, mutta toisella silloin työvuoro. Joten odotellaan seuraavaa keikkaa. Ei ongelmaa.
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
No ei mene, kun ei ole halujakaan tuollaisiin lähteä. Meillä juuri oli työpaikan kehittämispäivä, pomot innoissaan järkkäsivät yön yli reissun. Alaisia ei montaa paikalle tullut 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pakosti mennään joskus yksin lenkille koska on koira, ja nytkin olin pitkään sairaana niin enpä lähtenyt mukaan. Mutta muuten mennään yleensä molemmat. Eikä meillä lähdetä esimerkiksi sinne leffaan yksin, tai shoppailemaan naapurikuntaan, tai kesällä uimaan. Pihahommatkin yleensä tehdään yhdessä, poikkeuksena jos toinen tekee töitä, silloin toinen tietysti tekee omia juttujaan.
Nyt olisi tunnin matkan päässä hyvä bändi keikalla, mutta toisella silloin työvuoro. Joten odotellaan seuraavaa keikkaa. Ei ongelmaa.
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
Sopii vaan toivoa että ovat aidosti molemmat samanlaisia haluttomia nyhveröitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pakosti mennään joskus yksin lenkille koska on koira, ja nytkin olin pitkään sairaana niin enpä lähtenyt mukaan. Mutta muuten mennään yleensä molemmat. Eikä meillä lähdetä esimerkiksi sinne leffaan yksin, tai shoppailemaan naapurikuntaan, tai kesällä uimaan. Pihahommatkin yleensä tehdään yhdessä, poikkeuksena jos toinen tekee töitä, silloin toinen tietysti tekee omia juttujaan.
Nyt olisi tunnin matkan päässä hyvä bändi keikalla, mutta toisella silloin työvuoro. Joten odotellaan seuraavaa keikkaa. Ei ongelmaa.
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
Sopii vaan toivoa että ovat aidosti molemmat samanlaisia haluttomia nyhveröitä.
Ei me haluttomia nyhveröitä olla kumpikaan, me vaan halutaan jotain aivan muuta kuin reissuja yksinään. Yhdessä reissataan 5-8 viikkoa vuodessa, välillä on aikuiset lapsetkin mukana. Elämästä kun voi nauttia yhdessäkin 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
No ei mene, kun ei ole halujakaan tuollaisiin lähteä. Meillä juuri oli työpaikan kehittämispäivä, pomot innoissaan järkkäsivät yön yli reissun. Alaisia ei montaa paikalle tullut 😂
Meillä noihin liittyy aina palaverit tai koulutusta joten poisjäänti on mahdotonta. Työmatkoillakin olisi kummallista jäädä virallisilta illallisilta pois varsinkin jos asiakkaita mukana ja itse isäntänä/emäntänä.
En ymmärrä mikä niissä pelottaa? Yli 30v järjestänyt ja käynyt yrityksen tapahtumissa kuten miehenikin ja ihan ilman ongelmia. Ei ole ollut pakko pettää eikä ryypätä perseitä koskaan. Ei edes Lapin reissuilla.
Reissuilta soitetaan tai laitetaan heippaviesti päivittäin että ollaan kunnossa. Luottamus pelaa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
No ei mene, kun ei ole halujakaan tuollaisiin lähteä. Meillä juuri oli työpaikan kehittämispäivä, pomot innoissaan järkkäsivät yön yli reissun. Alaisia ei montaa paikalle tullut 😂
Meillä noihin liittyy aina palaverit tai koulutusta joten poisjäänti on mahdotonta. Työmatkoillakin olisi kummallista jäädä virallisilta illallisilta pois varsinkin jos asiakkaita mukana ja itse isäntänä/emäntänä.
En ymmärrä mikä niissä pelottaa? Yli 30v järjestänyt ja käynyt yrityksen tapahtumissa kuten miehenikin ja ihan ilman ongelmia. Ei ole ollut pakko pettää eikä ryypätä perseitä koskaan. Ei edes Lapin reissuilla.
Reissuilta soitetaan tai laitetaan heippaviesti päivittäin että ollaan kunnossa. Luottamus pelaa.
Sehän siinä just on kun se luottamus ei pelaa. Hyvä jos siellä päivätöissä saa toinen käydä, ilta- tai herravarjele yövuorot ihan poissuljettuja, tietäähän sen mitä pimeässä tapahtuu.
Meilläkin tulossa kevään mittaan viikon reissut, toisella pohjoiseen, toisella etelään eikä tule mieleenkään mitään rajoituksia sanella. Soitto tai viesti aamuin illoin että hengiss ollaan, se riittää ellei ole jotain oikeata asiaa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
No ei mene, kun ei ole halujakaan tuollaisiin lähteä. Meillä juuri oli työpaikan kehittämispäivä, pomot innoissaan järkkäsivät yön yli reissun. Alaisia ei montaa paikalle tullut 😂
Meillä noihin liittyy aina palaverit tai koulutusta joten poisjäänti on mahdotonta. Työmatkoillakin olisi kummallista jäädä virallisilta illallisilta pois varsinkin jos asiakkaita mukana ja itse isäntänä/emäntänä.
En ymmärrä mikä niissä pelottaa? Yli 30v järjestänyt ja käynyt yrityksen tapahtumissa kuten miehenikin ja ihan ilman ongelmia. Ei ole ollut pakko pettää eikä ryypätä perseitä koskaan. Ei edes Lapin reissuilla.
Reissuilta soitetaan tai laitetaan heippaviesti päivittäin että ollaan kunnossa. Luottamus pelaa.
Miksi ajattelet, että niissä joku PELOTTAISI? Hyvin kummallinen ajatusmalli. Jos kaverisi ei pidä kuntosalilla käymisestä ja sinä pidät, ajatteletko että kaveri pelkää kuntosalia? Jos sinä et pidä maksalaatikosta, pelkäätkö sinä sitä? 😀 Ehkä nyt pääsit kärryille?
Mikään ei pelota, mutta ei huvita. Luottamuksesta ei ole kyse, vaan ei pätkääkään kiinnosta lähteä jonnekin yön yli -systeemiin pitkän matkan taa. Kotona on paljon mukavampaa ja pääsee omaan sänkyyn nukkumaan. Ei huvita antaa työnantajalle yhtään enempää aikaa omasta elämästä, kuin sitä pakosti joutuu antamaan.
Meillä, tai sen kummemmin miehenkään työpaikalla, ei yön yli reissut ole pakollisia, eikä niihin tietenkään velvoiteta. Sille ajalle voi ottaa lomia, saldovapaita, tai tehdä ihan normitöitä. Omalla työpaikalla moni jää noista pois, ja osallistuvat ovat vastaavasti tyytyväisiä kun saavat siirtää puhelut työssä oleville 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt menee jo ykdilönvapauden rajoittamiseen pahasti erityisesti tuo viimeinen kappale!
No ei mene, kun ei ole halujakaan tuollaisiin lähteä. Meillä juuri oli työpaikan kehittämispäivä, pomot innoissaan järkkäsivät yön yli reissun. Alaisia ei montaa paikalle tullut 😂
Meillä noihin liittyy aina palaverit tai koulutusta joten poisjäänti on mahdotonta. Työmatkoillakin olisi kummallista jäädä virallisilta illallisilta pois varsinkin jos asiakkaita mukana ja itse isäntänä/emäntänä.
En ymmärrä mikä niissä pelottaa? Yli 30v järjestänyt ja käynyt yrityksen tapahtumissa kuten miehenikin ja ihan ilman ongelmia. Ei ole ollut pakko pettää eikä ryypätä perseitä koskaan. Ei edes Lapin reissuilla.
Reissuilta soitetaan tai laitetaan heippaviesti päivittäin että ollaan kunnossa. Luottamus pelaa.
Sehän siinä just on kun se luottamus ei pelaa. Hyvä jos siellä päivätöissä saa toinen käydä, ilta- tai herravarjele yövuorot ihan poissuljettuja, tietäähän sen mitä pimeässä tapahtuu.
Meilläkin tulossa kevään mittaan viikon reissut, toisella pohjoiseen, toisella etelään eikä tule mieleenkään mitään rajoituksia sanella. Soitto tai viesti aamuin illoin että hengiss ollaan, se riittää ellei ole jotain oikeata asiaa.
Tässä taas yksi joka luulee tuntevansa ventovieraiden parisuhteet 😀
Jos sinä et pidä jostain asiasta, johtuuko se siitä että joku rajoittaa sinua? Ei.
Ei meillä kumpikaan rajoita toisen menemisiä. Mies harkitsi jossain kohtaa 8 kk ulkomaankeikan ottamista. Hakikin sinne, ja minä kannustin, koska olisihan se ollut mielenkiintoista. Harmillisesti ei sinne kuitenkaan päässyt.
Meillä saa ihan itse päättää mihin osallistuu, mihin ei. Mutta ei meillä myöskään toista pakoteta menemään, jos ei hän halua 😀
Tässä taas yksi joka luulee tuntevansa ventovieraiden parisuhteet 😀
Jos sinä et pidä jostain asiasta, johtuuko se siitä että joku rajoittaa sinua? Ei.
Ei meillä kumpikaan rajoita toisen menemisiä. Mies harkitsi jossain kohtaa 8 kk ulkomaankeikan ottamista. Hakikin sinne, ja minä kannustin, koska olisihan se ollut mielenkiintoista. Harmillisesti ei sinne kuitenkaan päässyt.
Meillä saa ihan itse päättää mihin osallistuu, mihin ei. Mutta ei meillä myöskään toista pakoteta menemään, jos ei hän halua 😀
***
En ole edellinen kommentoija mutta tämä lainaus vilautti kyllä punaista lippua pahasti:
Ja ihan selvää on ettei vaikka työpaikan porukkareissuja tehdä. Kaiken maailman kehittämispäiviä yön yli, tai virkistysristeilyjä työpaikoilla keksivät, niin ehei.
Tuossa ei ole ollenkaan kyse siitä ettei halua mennä työpaikan tilaisuuksiin vaan selkeä kielto! Ei saa itse päättää vaan "ihan selvää ettei mene!"
Hän joka kirjoitti, ettei edes työpaikan virkistyspäiviin saa osallistua. Miksi? Ajatteletko että siellä automaattisesti hypätään petiin/komeroon/keittiönpöydälle rietastelemaan? Ainakin omat ja puolison duunien virkistyspäivät on olleet ihan jees ja tavallisia illanistujaisia, eikä olla koskaan ängetty mukaan vahtimaan, vaikka sekaporukoita onkin ja joskus ne on myös yön yli.
Jos sitä pettämistä niin paljon pelkää, niin miksi sen pitäisi tapahtua just virkistysilloissa?
Alue: Aihe vapaa
Muutin aikoinaan parisuhteen perässä kauaskotiseudultani. Puolisosta tuli paras ystäväni ja kuljimme aina yhdessä. En oikein osannut luontevasti lähteä itsekseni mihinkään vaikka satunnaisesti kävimmekin molemmat omissakin menoissa. Jotenkin sitä baan hitsauduttiin yhteen ja kuljettiin aina yhdessä.
Myöhemmin selvisi puolison petturuus ja tuli lapset, aikuistuminen yms. Nykyään en enää lähtisi tuollaiseen symbioosisuhteeseen enää. Jälkikäteen mietin, että vaikka puoliso vaikutti tuolloin luotettavalta ja ihanalta, tuo sumbioosi oli myös tapa kontrolloida minua hienovaraisesti.