Symbioottinen parisuhde, jossa kahdesta tulee ikäänkuin yksi ja mitään ei tehdä yksin ja kaikki mitä tehdään, tehdään yhdessä

Kuulostaa täysin painajaiselta.

T. Omaa aikaa valtavasti tarvitseva introvertti, koka ei halua edes asua toisen ihmisen kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentää näissä ketjuissa se, että miksi tuo niin kovasti joitain ulkopuolisia häiritsee? Jos joku viihtyy yhdessä ja ovat löytäneet itselleen sopivan suhteen, miksi se häiritsee?

Ihmiset ei muutenkaan ole samanlaisia, toiset viihtyy kotona, toiset ovat koko ajan menossa jne, joten miksi erilaiset parisuhteet olisi sen kummempi asia?

 

Jos aloituksen kuvailun kaltainen suhde kauhistuttaa niin eikö ole selvää, ettei sellaiseen suhteeseen kannata itse ryhtyä. Muiden suhteethan ei sitten taas itselle kuulu, eikä pidä itseä haitata.

Se haittaa, jos oman läheisen mukana tulee aina symbioosin toinen osapuoli. 

 

Mihin tarvitsisit vain tätä yhtä läheistä, kerro joku käytännön haittaesimerkki?

Jos toinen on vaikka pitkäaikainen ystäväni, en välttämättä halua, että hänen kanssaan jakamani asiat menevät aina hänen puolisolleen. 

Itse tiedän erittäin hyvin, että ihmisen elämä voi loppua minä hetkenä hyvänsä. Olen sen työssänikin nähnyt - asiakas laittoi aamukahvin itselleen, 2 kupillista, ja napsautti kahvinkeittimen päälle. Kun kahvi oli valmis, häntä ei enää ollut.

Tai, mieheni kaverin vaimo lähti kuntosalille ja kuoli sinne. Tai minun työkaverini mies nousi kotonaan sohvalta ylös, romahti lattialle eikä elvytys enää auttanut. Missään näistä ei mitään ennakkoaavistuksia.

Joten, tee elämässäsi asioita jotka tekee sinut onnelliseksi. Jos se on sen rakkaan puolison kanssa mahdollisimman oleminen, niin hyvä. Jos se on itsenäisempi elämä, erillisempi suhde, niin hyvä. Toiveena olisi että sinulla ja puolisollasi on samanlaiset ajatukset asiasta 😀

Itse tiedän, että pärjään ilman miestäkin. Jos mies yhtäkkiä kuolisi, osaan talon hommat ja loput opettelen. Osaan maksaa itse puhelinlaskuni, ystävät ja suku on ja pysyy ja varmasti tapaisin yhtä lailla myös miehen sukua, koska he tuntuvat "omilta". Pääsisin teatteriin yksinkin, vaikka nyt en sinne yksin haluakaan. Mutta en halua elää peläten että jotain kamalaa tapahtuu koska vaan. Eikä mun tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mäkin aika hyvin tiedän mitä mun naapurit tekee, ihan ilman mitään salakuunteluvehkeitä. He on aina yhdessä tuossa pihahommissa, he lähtee aina yhdessä kauppaan, kävelylle, pyöräilemään. Väkisinkin näen kun tässä vierekkäin asutaan. Jos kylällä törmätään pizzeriassa tai torilla, niin satavarmasti ovat molemmat liikenteessä, en oikeesti ole ikinä 15v aikana nähnyt heitä erikseen missään. 

On se kamala kun asuvat yhdessä ja kehtaavat pihatyötkin jakaa. Hyi että.

Tämä 😀 Joku varmaan oksentaisi jos näkisi mieheni kantavan kaupasta ostoskasseja, ja minun avaavan hänelle auton takaluukun valmiiksi 😂

"Jos toinen on vaikka pitkäaikainen ystäväni, en välttämättä halua, että hänen kanssaan jakamani asiat menevät aina hänen puolisolleen." 

No eihän tämä siitä ole kiinni, tapaatko häntä yksin vai onko puolisot mukana.

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

Tämä. Vaikka mut joskus yllätti, kun työkaveri kertoi ettei koskaan vietä lomiaan samaan aikaan miehensä kanssa, vaan lomailevat ja reissaavat aina erikseen, en minä sillä sen enempää päätäni vaivannut. Eikä hänkään sillä, että me pidetään miehen kanssa lomat aina 100% samaan aikaan tai ei lainkaan, ja lomalla ollaan 24/7 yhdessä. Kun ihmiset nyt vaan on erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuollainen suhde ja ollaan oikein onnellisia. Se oli meille juuri avioliiton tarkoitus, että meistä tulee ME. Itse en ymmärrä, mitä pointtia olisi olla parisuhteessa, jos edelleen haluaisi elää täysin itsellistä ja erillistä elämää. Eikö silloin kannata olla sinkkuna?

 

No toki joskus syödään eri ruokaa, jos toinen haluaa syödä jotain  mistä toinen ei tykkää, mutta enimmäkseen kyllä on yhteiset ruoat. Ja joskus saatan jäädä valvomaan vaikka mies menee nukkumaan, jos on joku erityinen syy tai tekemistä. Mutta enimmäkseen kyllä pidetään samaa rytmiä, haluan päästä nukahtamaan oman rakkaani kainaloon. Minusta on ihanaa että olemme pari ja teemme asioita yhdessä,  jaamme arjen pienetkin jutut. Edellisessä suhteessa eksäni oli juuri sellainen, että ei halunnut jakaa mitään ja halusi tehdä omat ruoat, olla omissa oloissaan, välillä jopa nukkua yksin ym. Minusta se tuntui siltä kuin oltaisiin oltu kämppik

Miksi ei voi tehdä yhdessä asioita ja myös yksikseen? Miksi kaikki pitäisi tehdä yhdessä?

Tuollainen mustavalkoinen ajattelu on haitallista suhteelle, mikään suhde ei pidemmän päälle tule kestämään.

^ Miksi sulle ei käy että ihmiset tekee asioita yhdessä, kun he HALUAVAT tehdä asiat yhdessä?? Miksi se sua haittaa?? Kyllä oma suhteeni on kestänyt jo todella pitkään, vaikka ollaankin kaikki mahdollinen aika yhdessä. Ei se siitä kiinni ole.

Vierailija kirjoitti:

^ Miksi sulle ei käy että ihmiset tekee asioita yhdessä, kun he HALUAVAT tehdä asiat yhdessä?? Miksi se sua haittaa?? Kyllä oma suhteeni on kestänyt jo todella pitkään, vaikka ollaankin kaikki mahdollinen aika yhdessä. Ei se siitä kiinni ole.

Lisään vielä että jos olisinkin tavannut sellaisen miehen joka tarvitsee paljon omaa aikaa, kalastelua kavereiden kanssa, omia hiihtoretkiä Lapissa ja aikaa vieviä harrastuksia, niin silloin suhde ei olisi kestänyt. Ei se exien kanssa kestänytkään. Mutta nyt molemmat haluaa olla yhdessä, tehdä asioita yhdessä, jopa syödä ja nukkua yhdessä, niin on mennyt hyvin jo vuosikymmeniä 🙂

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tehdään niin kuin narsku haluaa ja toinen alistuu. Ehkä se päättävä osapuoli on tyytyväinen ja toinen kuvittelee olevansa.

 

Hyvin sanottu ;)

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

Jos näet lähisukulaisesi tai kaverisi muuttuvan kovasti suhteessa tai olevan selvästi toisen määräysvallan alla, kyllä se vähän häiritsee. Onnelliset parisuhteet ei tietenkään häiritse. 

Vierailija kirjoitti:

^ Miksi sulle ei käy että ihmiset tekee asioita yhdessä, kun he HALUAVAT tehdä asiat yhdessä?? Miksi se sua haittaa?? Kyllä oma suhteeni on kestänyt jo todella pitkään, vaikka ollaankin kaikki mahdollinen aika yhdessä. Ei se siitä kiinni ole.

Miten niin ei käy? Tässä vaan ihmetellään tuollaista, kun itse ei sellaista haluta. Mietitään, että miksi jotkut haluavat. Voit ehkä tuota valaistakin. 

Vierailija kirjoitti:

Onko nykyään joku juttu, että syötäisiin eri ruokia? Ainakin ennen oli normi, että kaikki ruokailuun osallistuvat söivät samaa ruokaa keskenään. 

Ihanaa olla sinkku, kun saa syödä juuri sitä mitä haluaa ja milloin haluaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

 

Jos näet lähisukulaisesi tai kaverisi muuttuvan kovasti suhteessa tai olevan selvästi toisen määräysvallan alla, kyllä se vähän häiritsee. Onnelliset parisuhteet ei tietenkään häiritse. 

Mistä ulkopuolinen voi tietää, kuka on parisuhteessa määräysvallan alla ja kuka ei? Ihmiset muuttuvat ja kasvavat, ei se tarkoita automaattisesti että asiat ovat huonosti. Oma kumppanini oli tossu omille sukulaisilleen. Pompoteltavana ja otti kaikenlaista lokaa niskaansa. Asetti rajat ja nyt hän on "muuttunut". Mielestäni ainoastaan positiiviseen suuntaan.

"Se haittaa, jos oman läheisen mukana tulee aina symbioosin toinen osapuoli. "

:D
 

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

Minä ihmettelin aikanaan, miksi jonkin lapsiperheen piti aina mennä kauppaan yhdessä, kun minusta oli näppärämpää, että toinen aikuisista kävi kaupassa yksin koko perheelle kun toinen vietti aikaa lasten kanssa.

Jenkkiohjelmissa ihmiset haluavat kylpyhuoneeseen kaksi käsienpesuallasta kai siksi että pariskunnat voivat harjata hampaansa yhtä aikaa. Se varmaan säästää aikaa aamulla, jos pitää nousta ja lähteä samaan aikaan. Useampi vessa on käytännöllinen, jos tulee hätä samaan aikaan.

Mutta usein ihmisten luontainen rytmi on vähän eritahtinen, toinen herää aiemmin, toinen haluaa nukkua enemmän jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko nykyään joku juttu, että syötäisiin eri ruokia? Ainakin ennen oli normi, että kaikki ruokailuun osallistuvat söivät samaa ruokaa keskenään. 

 

Ihanaa olla sinkku, kun saa syödä juuri sitä mitä haluaa ja milloin haluaa. 

Milloin haluaa? No minä haluan vain aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Aika tarkkaan samaan aikaan aina. Tuon on määritellyt ensin vanhemmat, sitten opiskelut, sitten työt ja loput on muotoutunut perheen mukana. Söisin samoin yksinäisenäkin. Onneksi nälkä on sopivasti oikeaan aikaan eikä tarvitse syödä milloin sattuu.

Meillä syödään myös juuri sitä mitä halutaan, aikuisena ihmisenä osaan sovittaa esim maksapihvihaluni siihen päivään kun mieheni on reissussa. Ei meillä ole mitään "pakko-saada-heti-nyt" tilanteita 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Miksi sulle ei käy että ihmiset tekee asioita yhdessä, kun he HALUAVAT tehdä asiat yhdessä?? Miksi se sua haittaa?? Kyllä oma suhteeni on kestänyt jo todella pitkään, vaikka ollaankin kaikki mahdollinen aika yhdessä. Ei se siitä kiinni ole.

 

Miten niin ei käy? Tässä vaan ihmetellään tuollaista, kun itse ei sellaista haluta. Mietitään, että miksi jotkut haluavat. Voit ehkä tuota valaistakin. 

Ketjussa on 258 kommenttia. Ei muuta kuin lukemaan, niin ei tarvitse miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmänkin mietin sitä, että miksi jotain selvästi häiritsee niin paljon jonkun parisuhde. Eikö se ole heidän asiansa? Etkö pysty olemaan onnellinen heidän puolestaan? Oletko kateellinen?

 

Jos näet lähisukulaisesi tai kaverisi muuttuvan kovasti suhteessa tai olevan selvästi toisen määräysvallan alla, kyllä se vähän häiritsee. Onnelliset parisuhteet ei tietenkään häiritse. 

Mistä ulkopuolinen voi tietää, kuka on parisuhteessa määräysvallan alla ja kuka ei? Ihmiset muuttuvat ja kasvavat, ei se tarkoita automaattisesti että asiat ovat huonosti. Oma kumppanini oli tossu omille sukulaisilleen. Pompoteltavana ja otti kaikenlaista lokaa niskaansa. Asetti rajat ja nyt hän on "muuttunut". Mielestäni ainoastaan positiiviseen suuntaan.

Meillä sama. Mies ei enää halunnut lähteä reissuille veljensä kanssa, vihdoin oli hyvä syy eli perhe. No, veljen mielestä minä en päästä miestä lähtemään ja välit on menneet kokonaan poikki. Miestäni ei haittaa yhtään, päinvastoin.