"Helppoa sun sanoa kun sulla ei ole lapsia." 🤨

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän kun neuvoisit toisen alan asiantuntijaa hänen työtehtävien hoidossa. Miksi ap teet niin?

 

 

Moni vaka-opettaja on lapseton (syystä). He ovat silti erittäin päteviä lapsiasioissa, ja jopa pätevämpiä kuin monet vanhemmat. Vaka-opettaja on sentään opiskellut vuosia alaa ja tekee työtä päivittäin.

 

Vanhemmuus ei ole mikään asiantuntijatehtävä.

 

Jokainen vanhempi on oman lapsensa "asiantuntija" 

Niinkö? Mihinköhän sitten lastensuojelua tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte mölistä tästä aiheesta aina? Ei lapseton TIEDÄ samoja asioita, kuin sellainen jolla on lapsia. Ja sama toisinpäin. 

Vanhemmuus on aivan erilainen itse elettynä, kuin ulkoapäin nähtynä. Esim. lasten kasvattamisen perusasiat voi tietää kuka tahansa, mutta sen toteuttaminen ilman että on nukkunut kahteen viikkoon on aivan eri asia. Jokainen voi kuvitella minkälaista vanhemmuus on, mutta ei se ole sama asia kuin elää sitä.9

Lapsellisen ja velan elämät ovat erilaisia. Ihan yhtä arvokkaita, mutta erilaisia. 

Mitä jos lopetetaan toisten elämän arvostelu? 

Kaikki ovat joskus olleet lapsettomia.

Niin joskus kaksikymppisinä. Mä toivon, että kolmekymppinen vela on fiksumpi, kuin kaksikymppiset sinkut. 

Toki voin olla väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen lapsi on yksilö, joka syntyy ilman ".

"käyttöohjeita". Jokainen äiti tietää, että kaksi sisarusta voivat olla luonteeltaan täysin erilaiset alkaen luonteesta, sukupuolesta, kiinnostuksenkohteista ja koulumenestyksestä.

 

Sama kasvatus ei aina johda samaan lopputulokseen

 

Ja varhaiskasvatuksessa olisi kyllä hienoa, jps olisi kokemusta myös omista lapsista. Lisäisi ns. asiakasymmärrystä. Mutta voi olla toki erinomainen työssään myös lapsettomana. 

Kerropa tuo mielipiteesi vaka-opettajille, että et arvosta heidän panostaan yhtä paljon kuin lisääntyneen ihmisen työpanosta.

Huoh... 😫🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte mölistä tästä aiheesta aina? Ei lapseton TIEDÄ samoja asioita, kuin sellainen jolla on lapsia. Ja sama toisinpäin. 

Vanhemmuus on aivan erilainen itse elettynä, kuin ulkoapäin nähtynä. Esim. lasten kasvattamisen perusasiat voi tietää kuka tahansa, mutta sen toteuttaminen ilman että on nukkunut kahteen viikkoon on aivan eri asia. Jokainen voi kuvitella minkälaista vanhemmuus on, mutta ei se ole sama asia kuin elää sitä.9

Lapsellisen ja velan elämät ovat erilaisia. Ihan yhtä arvokkaita, mutta erilaisia. 

Mitä jos lopetetaan toisten elämän arvostelu? 

Kaikki ovat joskus olleet lapsettomia.

On eri asia olla lapseton 20v ja 50v. Ekassa iässä kuulut ikäluokkasi enemmistöön, jälkimmäisessä vähemmistöön..Se vaikuttaa aika merkittävästi sosiaaliseen ympäristöön.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen lapsi on yksilö, joka syntyy ilman ".

"käyttöohjeita". Jokainen äiti tietää, että kaksi sisarusta voivat olla luonteeltaan täysin erilaiset alkaen luonteesta, sukupuolesta, kiinnostuksenkohteista ja koulumenestyksestä.

 

Sama kasvatus ei aina johda samaan lopputulokseen

 

Ja varhaiskasvatuksessa olisi kyllä hienoa, jps olisi kokemusta myös omista lapsista. Lisäisi ns. asiakasymmärrystä. Mutta voi olla toki erinomainen työssään myös lapsettomana. 

No itse asiassa ei ymmärrä. Maailmassa on paljon äitejä jotka yrittävät runnoa lapsiaan samaan muottiin keskenään ja jopa olettavat lastensa olevan pieniä kopioita itsestään. Aiheesta on kirjoitettu paljon kirjoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän kun neuvoisit toisen alan asiantuntijaa hänen työtehtävien hoidossa. Miksi ap teet niin?

 

 

Moni vaka-opettaja on lapseton (syystä). He ovat silti erittäin päteviä lapsiasioissa, ja jopa pätevämpiä kuin monet vanhemmat. Vaka-opettaja on sentään opiskellut vuosia alaa ja tekee työtä päivittäin.

 

Vanhemmuus ei ole mikään asiantuntijatehtävä.

 

Jokainen vanhempi on oman lapsensa "asiantuntija" 

 

Niinkö? Mihinköhän sitten lastensuojelua tarvitaan?

Niinpä. Mieti vaikka Joensuun Milo pojan ja ViljaEerikan tapauksia. Tai koskela. Näihin kaikkiin liitoksissa LS ja ei mitenkään maineekkaalla tavalla

Pakko sanoa että aika harva lapseton on kärryillä vähääkään siitä mitä perheellisen elämä on. On suuntaa ja toiseen ylilyöntejä ja pahoja sellaisia. 

Vaikka olen lapseton niin en mielestäni ole epäempaattinen vanhempia kohtaan - joskus on kuitenkin sattunut huvittavia tilanteita joissa täysin samoihin kommentteihin on suhtauduttu eri tavalla minun ja sitten jonkun vanhemman suusta tulevana. Vanhemmillakin voi olla vähätteleviä asenteita lapsettomia kohtaan koska eiväthän lapsettomat mistään mitään tiedä, heillä ei voi olla elämänkokemusta tai tietoa muuta kautta. Joskus minulle pyöriteltiin silmiä ja naureskeltiin kahvipöytäkeskustelussa kun julteltiin lasten temperamenteista ja niiden eroista ja osallistuin kertomalla kummilapsistani joita on viisi kappaletta ikähaarukalla 2 v - 15 v - heistä kolmen kanssa olen ollut tosi tiiviisti tekemisissä, hoitanut heitä yksinkin paljon ja vanhemmat ovat kertoneet lasten luonteista paljon kuten myös kahden muunkin kummilapsen kohdalla ovat kertoneet vaikka heitä en niin paljoa näe. Jotenkin tähän osallistumisyritykseeni suhtauduttiin tosi nihkeästi ja ivallisesti sanomalla että no se on nyt vähän eri asia kun eivät ole omia. No en varmaan kykene analysoimaan heitä täydellisesti ja tiedä mitä se eläminen on mutta tuntui että osasin silti kuvailla paremmin kuin jotkut niistä vanhemmista omiaan tai kertomalla havainnollistavampia esimerkkejä asioista. 

Tämä on mielestäni enemmänkin luonne-ero ihmisten välillä kuin välttämättä lapsellinen - lapseton ero.

Jotkut ihmiset vaan pätevät ja päsmäröivät kaikessa luonteensa mukaisesti. Tai ovat marttyyrejä, lapsia tai ei.

Ja toisekseen riippuu myös siitä omasta parisuhteesta, onko se toinen tukena. Esim. tuo että ei muka pääse harrastuksiin vai matkoille kun on lapsia?? Miksi ei pääse jos on se puoliso kotona? Kyllä me ollaan matskusteltu koko perheen kanssa riittävästi. Rahahuolet toki ymmärrän, mutta niitäkin on monilla lapsitilanteesta riippumatta.

Itse en perheellisenä möläyttele lapsettomille, en vertaile itseäni heihin, en huokaile miten en muka pääse mihinkään tai kysele miksi heillä ei ole lapsia.... Se mitä olen tehnyt, olen näpäyttänyt takaisin entiselle (vaihtanut alaa) sote-alan lapsettomalle "ammattilaiselle" joka on laukonut lastenkasvatusneuvojaan kaikille lapsellisille kaveripiirissämme. 

Hän on hyvin ehdoton mielipiteissään, joten voitte uskoa että olemme saaneet erittäin suoran palautteen, miten lapsemme ovat liian löperösti kasvatettuja, saavat liian paljon rahaa käyttöön liian nuorina, lapsia kuskataan aivan liian paljon harrastuksiin - koska kyllähän hän 80-luvulla käveli tai meni bussilla joka paikkaan jne jne. Nykyistä kouluelämää ei tietenkään ymmärrä ollenkaan, vaan senkin kaiken neuvoo niiden omien 80-lukulaisten kokemusten perusteella.... Mitään ymmärrystä ei ole sille, miten maailma on muuttunut, vaan kaikki peilataan siihen miten hänellä on lapsuus, koulu, lukio jne menneet.

Ja kyse ei tosiaan ole pelkästään siitä, että hänellä ei olisi lapsia, vaan siitä että hän mielestään vaan tietää kaiken paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa että aika harva lapseton on kärryillä vähääkään siitä mitä perheellisen elämä on. On suuntaa ja toiseen ylilyöntejä ja pahoja sellaisia. 

Samaa voi sanoa myös toisinpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä helvetin vela? Suomea kiitos kun vielä on mahdollista hetken aikaa. Hiton kurja maa.

Velat on niitä jotka tulee maksettaviksi.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka olen lapseton niin en mielestäni ole epäempaattinen vanhempia kohtaan - joskus on kuitenkin sattunut huvittavia tilanteita joissa täysin samoihin kommentteihin on suhtauduttu eri tavalla minun ja sitten jonkun vanhemman suusta tulevana. Vanhemmillakin voi olla vähätteleviä asenteita lapsettomia kohtaan koska eiväthän lapsettomat mistään mitään tiedä, heillä ei voi olla elämänkokemusta tai tietoa muuta kautta. Joskus minulle pyöriteltiin silmiä ja naureskeltiin kahvipöytäkeskustelussa kun julteltiin lasten temperamenteista ja niiden eroista ja osallistuin kertomalla kummilapsistani joita on viisi kappaletta ikähaarukalla 2 v - 15 v - heistä kolmen kanssa olen ollut tosi tiiviisti tekemisissä, hoitanut heitä yksinkin paljon ja vanhemmat ovat kertoneet lasten luonteista paljon kuten myös kahden muunkin kummilapsen kohdalla ovat kertoneet vaikka heitä en niin paljoa näe. Jotenkin tähän osallistumisyritykseeni suhtauduttiin tosi nihkeästi ja ivallises

Joo ja tuossa tulee myös mieleen, mitä he odottaa lapsettomien tuossa tekevän? Nyökkäilevän, kuuntelevan ja hymyilevän? Voin sanoa, että noihin keskusteluihin , joissa ei saisi sanoa mitään, joutuu loputtomasti.

Olen lapseton ja ystävä on sanonut saaneensa parasta tukea vanhemmuuteen minulta. Olen ammatin kautta lukenut lasten kehityksestä ja psykologiasta paljon mutta omia ei tosiaan ole. Ulkopuolisena kun katsoo ja kuuntelee tekee erilaisia havaintoja joita vanhempi ei ylivirittyneenä ehkä edes pysty itse tekemään tai huomaamaan ja niistä juttelu on sitten antanut ystävän mukaan perspektiiviä asioihin. Vanhemmat ovat ihan tunteella mukana, voi olla vaikea hillitä omia huolestumisreaktioita tai ylitulkintoja tai katastrofiajatuksia. En koskaan kuitenkaan vähättele näitä ystävän tunteita tai ajatuksia.

Tarvitseeko jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun osallistua? Tai loukkaantua siitä, jos ei puhuta niistä itselle sopivista aiheista?

Meidän työpaikalla esim. puhutaan todella paljon koirista, koska niin monella sellainen on, tai useita. Meillä ei ole koiraa, mutta kyllä minä mielelläni vain kuuntelen, joskus saatan kysyä rotua tai minkä näköinen joku koira on, kun en tiedä. En minä pahoita mieltäni siitä, jos kahvitauko menee lähinnä kuunnellessa, tai kiukustu siitä että ei keskustellakaan meidän lapsista. Aiheet vaihtelee, joskus lapset, joskus koirat, joskus poliitikkojen idioottimaisuudet, joskus julkkisjuorut.

Senkin olen kuullut, että velat kiukuttelevat perheellisten some-kuvista missä perhearkea, että sellaisia ei laittaa koska perheettömiä ärsyttää, mutta samaan aikaan heidän omia kuvia esim. lemmikeistä pitäisi ihailla joka ikinen kerta.

Oon joskus perheellisille sanonut, jos on oikein lapsettomia halveksineet että helppohan sinun on kun ei ole lapsia, että se on ollutkin tavoite ja olen oikein tyytyväinen tilanteeseen. Sanoin myös kerran että se on ollut sun valinta niitä lapsia tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun osallistua? Tai loukkaantua siitä, jos ei puhuta niistä itselle sopivista aiheista?

Meidän työpaikalla esim. puhutaan todella paljon koirista, koska niin monella sellainen on, tai useita. Meillä ei ole koiraa, mutta kyllä minä mielelläni vain kuuntelen, joskus saatan kysyä rotua tai minkä näköinen joku koira on, kun en tiedä. En minä pahoita mieltäni siitä, jos kahvitauko menee lähinnä kuunnellessa, tai kiukustu siitä että ei keskustellakaan meidän lapsista. Aiheet vaihtelee, joskus lapset, joskus koirat, joskus poliitikkojen idioottimaisuudet, joskus julkkisjuorut.

Senkin olen kuullut, että velat kiukuttelevat perheellisten some-kuvista missä perhearkea, että sellaisia ei laittaa koska perheettömiä ärsyttää, mutta samaan aikaan heidän omia kuvia esim. lemmikeistä pitäisi ihailla joka ikinen kerta.

Se on ok, jos lapsista puhutaan joskus, mutta oon ollut työpaikalla, jossa puheenaiheita oli tasan kaksi 1) työ ja 2) lapset. Ja loukkaannuttiin ja supistiin siitä, kun en halunnut osallistua yhteisiin " tyhypäiviin".,

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko jokaiseen kahvipöytäkeskusteluun osallistua? Tai loukkaantua siitä, jos ei puhuta niistä itselle sopivista aiheista?

Meidän työpaikalla esim. puhutaan todella paljon koirista, koska niin monella sellainen on, tai useita. Meillä ei ole koiraa, mutta kyllä minä mielelläni vain kuuntelen, joskus saatan kysyä rotua tai minkä näköinen joku koira on, kun en tiedä. En minä pahoita mieltäni siitä, jos kahvitauko menee lähinnä kuunnellessa, tai kiukustu siitä että ei keskustellakaan meidän lapsista. Aiheet vaihtelee, joskus lapset, joskus koirat, joskus poliitikkojen idioottimaisuudet, joskus julkkisjuorut.

Senkin olen kuullut, että velat kiukuttelevat perheellisten some-kuvista missä perhearkea, että sellaisia ei laittaa koska perheettömiä ärsyttää, mutta samaan aikaan heidän omia kuvia esim. lemmikeistä pitäisi ihailla joka ikinen kerta.

Se nyt on ihan eri asia laittaa lapsesta kuvia nettiin kuin koirasta. Lapsella on oikeus yksityisyyteen (jota monille ei valitettavasti suoda), lapsilta ei voi saada suostumusta koska alaikäisyys ja vanhempien auktoriteettiasema, ja lasta voidaan kuvien takia kiusata koulussa, ja kuvat voi päätyä hämäräsivuille ja AI:n opiskelumateriaaliksi., yms yms yms

Lemmikkikuvista ei kärsi kukaan.

Vähän voisi järkeä käyttää...

Vierailija kirjoitti:

Pakko sanoa että aika harva lapseton on kärryillä vähääkään siitä mitä perheellisen elämä on. On suuntaa ja toiseen ylilyöntejä ja pahoja sellaisia. 

Todella moni vela tietää. Siksi he eivät halua vanhemmiksi kun he tietävät sen!

Tää on varmaan luonne- ja kontekstikysymys. Jos joku kysyy tai kommentoi ystävällisesti ihmettelevässä mielessä niin se on varmaan eri kuin sellainen "minä olen aina oikeassa ja tiedän kaiken"- henkinen jyrkkä kommentti. Jälkimmäisestä tietää heti että sellaisen henkilön kanssa ei saa keskustelua aikaan. Olen koiraihminen enkä minä tykkää huonoa jos joku ei-koiraihminen sanoo jotain tai kommentoi että miksi teet niin tai noin jos se siis on sellainen avoin, ei -tuomiseva lähestyminen. Joo vaikka on ollut sata vuotta elukoita niin en tiedä ja osaa kaikkea. Fakta, ei tunneasia 

Vierailija kirjoitti:

Oon joskus perheellisille sanonut, jos on oikein lapsettomia halveksineet että helppohan sinun on kun ei ole lapsia, että se on ollutkin tavoite ja olen oikein tyytyväinen tilanteeseen. Sanoin myös kerran että se on ollut sun valinta niitä lapsia tehdä.

Nimenomaan!

"Mikäs tässä unelmaelämää eläessä, keho timmissä kunnossa alakertaa myöten, rahaa on, seuraavaksi kalliiseen  kampaamoon, paluu hiljaiseen ja siistiin kotiin jossa ei haise, myöhemmin adults-only lomareissulle, jne jne 👑💎😍"