Miksi 40-50-luvulla syntyneet naiset katsoivat läpi sormien miesten ahdistelua?

Ainakin oma isoisäni oli sen luokan sovinisti, että en ihmettele jos silloin tytärkin oppii siihen, että miehet vain ovat tuollaisia, sille ei voi mitään ja pitää vain kestää. 

Itse ainakin olen huomannut vanhemmilla naisilla yleisen tavan puhua miehistä kuin miehet nyt vain ovat jotenkin tyhmempiä ja vajaampia kuin naiset, mutta että se on ikään kuin luonnonlaki, eli sen takia heiltä ei oikein voi vaatiakkaan hyvää ja kunnioittavaa käytöstä. 

Kyselet 40- ja 50-luvuilla syntyneistä naisista, mutta mitäpä sanoisit 1800-luvun naisista tai sitäkin varhaisimmista ajoista?

Heidän sitä sormien läpi katsomista vasta pitikin harjoittaa.

Aika kulkee eteenpäin ja kehitys kehittyy, niin kuin sanotaan.  

Kun 1600-luvulla nainen ei suostunut kiltisti kuuntelemaan miesten herjauksia ym. eli poikkesi normeista, niin hänet saatettiin polttaa roviolla noitana.

Kaikki vaiheet pitää käydä läpi, ennen kuin päästään täydelliseen sopusointuun tässäkin asiassa.  Ja aina on naisia, jotka on uhmanneet normeja ja aina on ja on ollut niitä naisia, jotka jopa nauttivat miesten kakkapuheista.  Meitä on niin saakelin moneen junaan.  Tänä päivänäkin.

Ja aina on niitä imeliä setämiehiä, jotka höpöttää typeryyksiään nuorille tytöille.  Itse ainakin nuorena inhosin sellaisia yli kaiken.

Vielä 60-luvullakin päättäjät on olleet enimmäkseen miehiä.  Se ehkä kertoo jotain sekin.  Siitäkö johtuen raiskauksistakin on niin monet uhrit vaienneet, kun tietävät etteivät saa oikeudenmukaista tuomiota ja vielä nykyäänkin miehet kehtaavat väittää, että uhri itse oli asiaan halukas eli itse syyllinen.

Onneksi ajat on jo edes jonkin verran muuttuneet.  Ajan ja kehityksen pyörä vaan kulkee joissakin asioissa hyvin hitaasti.  Naiset ei ole pystyneet aina puolustamaan itseään ja tuo asenne, että miehet nyt vaan on sellaisia, on kyllä alun perin miesten itsensä lanseeraama.  He kun nimenomaan ovat olleet sellaisia.  Ja koska heidän seksuaaliviettinsä on tuhat kertaa suurempi kuin naisten, he ovat yksinkertaisesti vain ottaneet oikeudet omiin käsiinsä.  Heillä on mielestään täysi oikeus olla sellaisia kuin ovat eikä naisilla ole ollut mahdollisuuksia puolustautua.

Olkaa nyt vain onnellisia, että elätte tätä päivää, jolloin asenteet on jo ihan erilaiset kuin vuosikymmeniä sitten.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät kaikki miehet ahdistelleet, sisareni kertoi että jos sellaista joskus harvoin tapahtui että joku uusi tulokas sortui asiattomuuteen niin vanhemmat miehet puuttuivat siihen. Niitä oli herrasmiehiäkin. Äitini kertoi että hän työskenteli mieluummin miesten kanssa. Ei kuulunut juoruilua eikä ilkeilyä. ( Ei ollut kyseessä mikään kurtiseeraus). Edellinen lause siksi että jos joku sen sellaiseksi haluaisi ymmärtää.

Olen ollut sekä mies-että naisvaltaisilla työpaikoilla ja nykyään ainakaan miehet juoruaa yhtä pahasti mitä naisetkin, ei eroja juurikaan. Tuohan on pelkkä myytti että miehet ei muka juorua eikä ilkeile

N43

 

 

 

Tämä.

Mun mies on aina työskennellyt miesvaltaisilla aloilla  ja voi sitä vi**uilua ja nälvimistä mitä siellä pidetiin. Ukot ne vasta kamalia puhuu toisilleen ja ovat kateellisia. Jos tulet paremmalla autolla työpaikan pihaan alkaa nälviminen.  Kyllähän nää on tietenkin kiinni myös työpaikasta, mies oli vaan normi duunari ja varmaan kateutta tuollaista kohtaan enemmän.

Olen vaan huulipyöreänä kuunnellut miehen kertomuksia, en ikinä itse ole moiseen törmännyt ja naisvaltaisilla työpaikoilla olen ikäni töitä tehnyt. 

Tuokin on sitä sisäistettyä naisvihaa, että naiset on typeriä ja eivät muuta osaa, kuin juoruilla ja miehet on fiksuja  ja puhuvat AINA asiaa.

Muistan hyvin omasta lapsuudestani 70-luvulta kun ihan yleisesti puhuttiin että naapurin miehellä oli tapana kaupunkireissuillaan aina mennä "naurattamaan kampaamon tyttöjä". Kyse oli siis viisikymppisestä viiden lapsen naimisissa olevasta isästä. Silloin lapsena pidin sitä vain asiana jota en oikein ymmärtänyt mutta nyt jälkikäteen ajatellen se on kyllä todella ällöttävää. Mietin että mikä on se mikä on aikanaan saanut ne "kampaamon tytöt" sietämään sitä. Mutta eikähän sa ollut vain se sen ajan ilmapiiri. Sitä piti vain sietää koska sellainen se maailma vain oli.

"Itse ainakin olen huomannut vanhemmilla naisilla yleisen tavan puhua miehistä kuin miehet nyt vain ovat jotenkin tyhmempiä ja vajaampia kuin naiset, mutta että se on ikään kuin luonnonlaki, eli sen takia heiltä ei oikein voi vaatiakkaan hyvää ja kunnioittavaa käytöstä. "

Kyllä. Ja tämä myös näkyy käänteisesti niin että kun onneksi aika iso osa nykymiehistä on jo toisenlaisia niin nämä vanhemmat naiset saatavat idealisoida nykymiehiä. Muistan kun aikanaan aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa niin äitini jaksoi hehkuttaa minulle miten uskomattoman hyvä ja kunnollinen mieheni oli kun kohteli minua niin hyvin ja kohteliaasti ja ihan "auttoi" minua kotitöissä. Minulle nuo olivat kyllä ihan peruskiriteereja parinvalinnassa eikä mikään valtavan suitsutuksen aihe. 

Vierailija kirjoitti:

Kyselet 40- ja 50-luvuilla syntyneistä naisista, mutta mitäpä sanoisit 1800-luvun naisista tai sitäkin varhaisimmista ajoista?

Heidän sitä sormien läpi katsomista vasta pitikin harjoittaa.

Aika kulkee eteenpäin ja kehitys kehittyy, niin kuin sanotaan.  

Kun 1600-luvulla nainen ei suostunut kiltisti kuuntelemaan miesten herjauksia ym. eli poikkesi normeista, niin hänet saatettiin polttaa roviolla noitana.

Kaikki vaiheet pitää käydä läpi, ennen kuin päästään täydelliseen sopusointuun tässäkin asiassa.  Ja aina on naisia, jotka on uhmanneet normeja ja aina on ja on ollut niitä naisia, jotka jopa nauttivat miesten kakkapuheista.  Meitä on niin saakelin moneen junaan.  Tänä päivänäkin.

Ja aina on niitä imeliä setämiehiä, jotka höpöttää typeryyksiään nuorille tytöille.  Itse ainakin nuorena inhosin sellaisia yli kaiken.

 

Vielä 60-luvullakin päättäjät on olleet enimmäkseen

 

 

Kyllähän sitä voi tuostakin olla onnellinen, mutta sitten vasta meetoo on tehnyt tehtävänsä, kun ei enää edes trolli kirjoittele vauvalla miten naisen kuuluukin pelätä miestään, jos haluaa orkkuja sängyssä tai, että "kyllä minä naisena mieluummin teen töitä miesten kanssa, ne kun ei ilkeile ja juoruile", kun asia ei oikeasti noin ole. Mies on ihminen siinä, kuin nainenkin ja molemmat on suunnilleen samanlaisia. Ei mies ole mikään yli-ihminen joka on kaikessa naisen yläpuolella, jopa luontensa puolesta. Kun me kaikki tiedetään, että mies oikein hyvin pystyy juoruiluun ja ilkeilyyn ja piruiluun, se ei ole sulkupuolesta kiinni. 

Ssmalla tavoin taisteltiin sovinismia vastaan. Silloin vai. Ei ollut somea. Naistenlehdissä käytiin koko ajan debattia. 

Olisi aika palauttaa periaate,että pojat ovat poikia. Kuten ennen. Se oli hienoa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Muistan hyvin omasta lapsuudestani 70-luvulta kun ihan yleisesti puhuttiin että naapurin miehellä oli tapana kaupunkireissuillaan aina mennä "naurattamaan kampaamon tyttöjä". Kyse oli siis viisikymppisestä viiden lapsen naimisissa olevasta isästä. Silloin lapsena pidin sitä vain asiana jota en oikein ymmärtänyt mutta nyt jälkikäteen ajatellen se on kyllä todella ällöttävää. Mietin että mikä on se mikä on aikanaan saanut ne "kampaamon tytöt" sietämään sitä. Mutta eikähän sa ollut vain se sen ajan ilmapiiri. Sitä piti vain sietää koska sellainen se maailma vain oli.

Tarkoitti että äijä kävi maksullisissa.

Miehet määräsi aina kaikesta, myös naisten tunteista ja ajatuksista. Oli turha rypistellä vastaan. Jotkut voimanaiset ja empaattiset miehet sai pikkuhiljaa asenteita muuttumaan mutta ei se helppoa ole ollut. 

Mä luulen, että syy oli seksi. Naisia harmitti joutua osoittamaan, että eivät aina pidä seksikkäiksi olettamisista tms. Kun se saattoi tarkoittaa jossain kohtaa ilman jäämistä.

Vierailija kirjoitti:

"Itse ainakin olen huomannut vanhemmilla naisilla yleisen tavan puhua miehistä kuin miehet nyt vain ovat jotenkin tyhmempiä ja vajaampia kuin naiset, mutta että se on ikään kuin luonnonlaki, eli sen takia heiltä ei oikein voi vaatiakkaan hyvää ja kunnioittavaa käytöstä. "

 

Kyllä. Ja tämä myös näkyy käänteisesti niin että kun onneksi aika iso osa nykymiehistä on jo toisenlaisia niin nämä vanhemmat naiset saatavat idealisoida nykymiehiä. Muistan kun aikanaan aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa niin äitini jaksoi hehkuttaa minulle miten uskomattoman hyvä ja kunnollinen mieheni oli kun kohteli minua niin hyvin ja kohteliaasti ja ihan "auttoi" minua kotitöissä. Minulle nuo olivat kyllä ihan peruskiriteereja parinvalinnassa eikä mikään valtavan suitsutuksen aihe. 

Omasta äidistäni huomaan että rima on ollut todella matalalla miesten suhteen. Hänen isänsä oli väkivaltainen juoppo (sotatraumoja jne). Sen jälkeen suunnilleen riittää että jos mies ei lyö niin mitään muuta ei sitten tarvitsekaan pyytää, saa olla muilta osin millainen vätys tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Miehet määräsi aina kaikesta, myös naisten tunteista ja ajatuksista. Oli turha rypistellä vastaan. Jotkut voimanaiset ja empaattiset miehet sai pikkuhiljaa asenteita muuttumaan mutta ei se helppoa ole ollut. 

 

Vammaiset, heikot naiset. Naiset halusivat kelvata miehille :D Saada seksiä. 

Vai miten niin nainen ei muka aiemmin voinut mennä töihin ja elättää itseään??????

Äitini on syntynyt 1945

Lapsena en vielä tajunnut asioita, mutta äiti itki usein. Kun ensimmäisen kerran näin äidin silmän mustana, tajusin että isä lyö häntä. Myös me lapset saatiin vyöhihnasta säännöllisesti.

Äiti selitti klassisia kaapin oveen törmäämisiä yms.

Silloin se oli "normaalia". Lasten ja vaimon lyöminen siis. Varsinkin lapsiin kohdistettu fyysinen väkivalta oli vain "kurittamista" ja "ken vitsaa säästää, se lastaan vihaa".

Vit*u, miten epäterveessä ympäristössä sitä onkaan tullut kasvettua ja silti se oli olevinaan ihan ok

Vierailija kirjoitti:

Sodan jälkeen syntyneet naiset kasvoivat naisvihaan ja oman sukupuolen vähättelyyn. Äitini, sodan jälkeen syntynyt, meni nuorena isäni kanssa naimisiin ja jäi kotiäidiksi. Äidillä ei ole koskaan ollut omaa tiliä eikä omia rahoja. Joutui isältäni aina pyytämään rahaa, kuin alaikäinen vanhemmaltaan. 

 

Meille tytöille opetettiin jo varhain että pojat on poikia. Jos poika kiusaa niin rakkaudesta se hevonenkin potkii jne. Eikä naisen pidä koskaan nalkuttaa tai saa mieheltä turpaan ja se on ihan ansaittua.

 

 Isäni piti avoimesti naisia vähempiarvoisina ja vihasi feministejä ym. Äitini oli alistettu eikä isää saanut suututtaa. Tuon kaiken nähtyäni minusta tuli feministi ja sain tottakai isäni vihat niskaan. Olen syntynyt kasarilla. 

 

 

 

Tuo naisviha on monesti niin sisäistettyä, ettei nainen sitä itsekään tajua. Se on imetty jo äidinmaidossa.

Omat vanhempani olivat syntyneet jo ennen sotia ja äitini oli ilmeisesti jo lapsuudenkodissaan saanut ymmärtää, että pojat/miehet on arvokkaampia ja parempia ihmisiä kuin tytöt ja naiset. 

Meitä lapsia oli paljon, mutta pojat lellikkejä, joiden ei tarvinnut tehdä mitään, koska "talo on akkoja täynnä". Siis me tytöt tehtiin kaikki talon työt sekä sisällä, että ulkona (peltohommat/kasvimaat ym) ja poikien ei tarvinnut tehdä mitään. 

Isällä ei taas koskaan ollut pienintäkään sovinismin merkkiä, vaan kohteli meitä tyttöjä aina hyvin ja arvostavasti.  Isä vaan oli paljon pois, kun joutui tekemään maatalontöiden lisäksi toistakin työtä, että sai perheen elätettyä. Navettahommat hoiteli äiti taas yksin, sinne ei meitä lapsiakaan huolittu. Olen aikuisena ajatellut, että äiti on halunnut olla siellä yksin ja rauhassa ja tavallaan äiti kyllä yritti päästää meidät lapset helpommalla, mitä itse oli omassa lapsuudessaan päässyt. 

Mutta pojat oli hänen arvoasteikossaan huomattavasti korkeammalla kuin tytöt ja tytöissä oli sekin paha puoli, että ne saattoi tulla raskaaksi, vaikka eivät olisi olleet naimisissa ja se olisi ollut pahinta, mitä äiti olisi tiennyt. se häpeä, kun oli vain naisen .

Jokainen me ollaan oman aikamme kasvatteja.  Onneksi asenteet on nykyään ihan toiset, kuin mitä ne on olleet silloin, kun oma äitini on ollut lapsi ja nuori. 

Helppo meidän on tuomita tuon ajan naiset, mutta se on ollut ajan henki silloin erilainen.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet määräsi aina kaikesta, myös naisten tunteista ja ajatuksista. Oli turha rypistellä vastaan. Jotkut voimanaiset ja empaattiset miehet sai pikkuhiljaa asenteita muuttumaan mutta ei se helppoa ole ollut. 

 

Vammaiset, heikot naiset. Naiset halusivat kelvata miehille :D Saada seksiä. 

Vai miten niin nainen ei muka aiemmin voinut mennä töihin ja elättää itseään??????

 

Sinkkunaiset olivatkin töissä, mutta nainen, jolla oli lapsia ei enää oikein voinut olla töissä. Kannattaa myös muistaa, että meillä oli vielä 50 -luvulla voimassa lainsäädäntö, jonka mukaan avioliiton ulkopuolella olleet lapset voitiin huostaanottaa ja näiden äidit pakkosteriloidan irtolaisina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse ainakin olen huomannut vanhemmilla naisilla yleisen tavan puhua miehistä kuin miehet nyt vain ovat jotenkin tyhmempiä ja vajaampia kuin naiset, mutta että se on ikään kuin luonnonlaki, eli sen takia heiltä ei oikein voi vaatiakkaan hyvää ja kunnioittavaa käytöstä. "

 

Kyllä. Ja tämä myös näkyy käänteisesti niin että kun onneksi aika iso osa nykymiehistä on jo toisenlaisia niin nämä vanhemmat naiset saatavat idealisoida nykymiehiä. Muistan kun aikanaan aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa niin äitini jaksoi hehkuttaa minulle miten uskomattoman hyvä ja kunnollinen mieheni oli kun kohteli minua niin hyvin ja kohteliaasti ja ihan "auttoi" minua kotitöissä. Minulle nuo olivat kyllä ihan peruskiriteereja parinvalinnassa eikä mikään valtavan suitsutuksen aihe. 

 

 

Omasta äidistäni huomaan että rima on ollut todella mat

Minä tiedän 60-luvulla syntyneitä äijiä, jotka ihastelevat itseään tyyliin * edes humalassa en ole väkivaltainen!*  

Mikä saavutus kerrassaan! Noin muutoin onkin sitten kaikin puolin paska ihminen ja pettävä aviopuoliso. 

Vierailija kirjoitti:

Äitini on syntynyt 1945

Lapsena en vielä tajunnut asioita, mutta äiti itki usein. Kun ensimmäisen kerran näin äidin silmän mustana, tajusin että isä lyö häntä. Myös me lapset saatiin vyöhihnasta säännöllisesti.

Äiti selitti klassisia kaapin oveen törmäämisiä yms.

 

Silloin se oli "normaalia". Lasten ja vaimon lyöminen siis. Varsinkin lapsiin kohdistettu fyysinen väkivalta oli vain "kurittamista" ja "ken vitsaa säästää, se lastaan vihaa".

 

Vit*u, miten epäterveessä ympäristössä sitä onkaan tullut kasvettua ja silti se oli olevinaan ihan ok

Tää on ihan outoa minulle. Meillä äiti otti isästäni asumuseron kun isä ei valmistunut tarpeeksi nopeasti korkeakoulusta ja alkanut vahvemmin elättää perhettään. Eikä lopettanut tissuttelua. Isä eli vain äitinsä rahoilla, joita riitti ja äitini vaati asumuseron jälkeenkin, että hänen pitää ainakin saada viettää isän suvun mökillä kesiä minun (lapsen) takiani ja tähän suostuttiin. Isäni vietti sitten kesää muualla, koska höänelle ei ollut tilaa mökillä. 

Äitini sai myös asua isäni äidin omistamassa asunnossa maksaen vain vastikkeen, ei vuokraa. Myöhemmin mä perin isän, 1,5 miljoonaa, ja siis meidän välit pysyivät aina hyvinä. Äitini ei koskaan pahemmin rahaa liitostaan netonnut, ainoastaan noita käyttöoikeuksia. Äiti sanoi, ettei ollut rahan perään isäni suhteen. Mutta varmaan se mukavamman elintason saaminen ois kiinnostellut. 

Sit se laihduttaminen. Voi luoja kun sitä painoa piti naisen kytätä. Ihana nähdä miten nykyiset parikymppiset eivät osaa edes ajatella että ihmisarvo olisi jotenkin pyllyn koosta kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vielä 70-luvulla ihmiset sieti enemmän fyysistä kosketusta kuin mitä nykyään, riippumatta siitä millaisissa aikeissa. 

Onneksi nykyään ei enää tarvitse sietää kus ipäitä.