Miksi 40-50-luvulla syntyneet naiset katsoivat läpi sormien miesten ahdistelua?

Opetettu vähättelemään omaa sukupuoltaan, liekö sota-ajan traumat vaikuttaneet siihenkin? Pojista kasvaa sotilaita, nainen on toisarvoinen. 

Naisten asema yhteiskunnassa oli silloin paljon huonompi ja miehistä riippuvaisempi. Tähän pätee tavallaan sanonta "älä pure ruokkivaa kättä".

E-pillerit yleistyivät nimenomaan heillä. Taisivat itsekin hypätä siellä ja täällä.

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema yhteiskunnassa oli silloin paljon huonompi ja miehistä riippuvaisempi. Tähän pätee tavallaan sanonta "älä pure ruokkivaa kättä".

Palkkaero oli tosiaan iso. Ehkä se teki alisteiseksi. 

Sitä oli vaan sellainen näkemys että miehet nyt on miehiä, ja puhe on vain puhetta, ei siitä loukkaantua pidä eikä pelästyä.

Itse olen 1970-luvulla syntynyt, ja kyllähän sitä joutui, varsinkin miesvaltaisella alalla olevana, sietämään vaan kaikenlaista setämiesjuttua, kaksimielisyyksiä yms. Sen verran kapinoin sitä vastaan, etten noudattanut äitini neuvoa kevyen flirttaavasti reagoida sellaiseen, hänen mielestä pääsee helpoimmalla kun on viehättävä ja antaa miehen ymmärtää, että hän on kiinnostava silloinkin kun sanoo ei. Itse kyllä reagoin avoimesti vähän tympeällä ilmeellä, tai huokailulla tms. Kyllä minua sitten tiukkapipoksi ja ikivanhaksipiiaksi naurettiin. Kun suuri osa muista naisista harjoitti sitä viehättävävyyttä eli teeskentelyä, että kaksimielisyydet on hauskoja.

Joka ajassa on näitä "asiat nyt vain ovat näin" ajateluita. Eli aika harva nainen varmaan edes ajatteli että asialle voisi tehdä mitään. Se oli asia jota piti vain sietää. Se kuului vain elämään.

Itseasiassa varsin eläväistä, eikä suinkaan kaikkia kähmitty, siinä oli tietty sopivaisuus milloin saattoi lähestyä, ja paremmin miespuoliset tiesivät rajansa kuin nykyään koska pääsivät koettamaan lähituntumaa. 

Ne osasivat omaksua sen,mikä on naisen tehtävä..nykyään on mennyt aivan mahdottomaksi kun on MEETOO-vouhotukset yms tasa-arvolässytykset kaikkine lieveilmiöineen..eivätkä osaa pitää mölinöitä mahassaan vaan tuovat mielipiteitään julki,vaikka niitä ei kysytä..

Vierailija kirjoitti:

Sitä oli vaan sellainen näkemys että miehet nyt on miehiä, ja puhe on vain puhetta, ei siitä loukkaantua pidä eikä pelästyä.

Itse olen 1970-luvulla syntynyt, ja kyllähän sitä joutui, varsinkin miesvaltaisella alalla olevana, sietämään vaan kaikenlaista setämiesjuttua, kaksimielisyyksiä yms. Sen verran kapinoin sitä vastaan, etten noudattanut äitini neuvoa kevyen flirttaavasti reagoida sellaiseen, hänen mielestä pääsee helpoimmalla kun on viehättävä ja antaa miehen ymmärtää, että hän on kiinnostava silloinkin kun sanoo ei. Itse kyllä reagoin avoimesti vähän tympeällä ilmeellä, tai huokailulla tms. Kyllä minua sitten tiukkapipoksi ja ikivanhaksipiiaksi naurettiin. Kun suuri osa muista naisista harjoitti sitä viehättävävyyttä eli teeskentelyä, että kaksimielisyydet on hauskoja.

Juuri tällaista se oli! Opetettiin siihen että miehiä pitää mielistellä ja heidän tunteitaan ei saa missään nimessä loukata vaikka jutut olisivat kuinka typeriä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Ne osasivat omaksua sen,mikä on naisen tehtävä..nykyään on mennyt aivan mahdottomaksi kun on MEETOO-vouhotukset yms tasa-arvolässytykset kaikkine lieveilmiöineen..eivätkä osaa pitää mölinöitä mahassaan vaan tuovat mielipiteitään julki,vaikka niitä ei kysytä..

Naisen tehtävä?? 

Vierailija kirjoitti:

E-pillerit yleistyivät nimenomaan heillä. Taisivat itsekin hypätä siellä ja täällä.

 

 

Voi luoja! kannatta hieman tarkistella faktoja ennen kuin ryntää kirjoittelemaan ja haukkumaan ihmisiä.

Ei ole 40-50-luvun naiset e-pillereitä käyttäneet ja vielä 70-luvullakin niitä sai vain naimisissa olevat naiset.

Mutta jos nyt puhutaan yli 70-80 vuotiaista naisista, niin heidän aikanaan on ollut normaalia, että kaikki on ollut naisen syytä, jos esim avioliiton ulkopuolinen lapsi syntyi. Naisen olisi pitänyt pit'ää jalkansa ristissä ja tämä heinin on iskostettu jo äidinmaidossa.  Häpeä on ollut vain naisen, ei miestä kukaan ole tuominnut, ehkä hyväntahtoisesti on taputeltu selkään, että sattuuhan sitä ja onneksi pääsit siitä huonosta naisesta eroon. 

Vielä 70-luvulla miestä uskotiin ja nainen oli se paha ja turmeltunut. Jos kasvat tuollaisessa ilmapiirissä, tietenkin luulet, että noinhan se asia on.  Miehet on aina oikeassa ja mies saa tehdä mitä haluaa.

 

Yhteiskunta oli siihen aikaan maatalousvaltainen. Monet naiset olivat vain kotona eivätkä töissä. Heillä ei ollut paljon muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä.

Vielä 70-luvulla ihmiset sieti enemmän fyysistä kosketusta kuin mitä nykyään, riippumatta siitä millaisissa aikeissa. 

Jotkut vanhemmat miehet ovat kovin hämmentyneitä kun nuoret naiset ei hymyile ja tirskukaan kun setä laukoo vajaaälyisiä kaksimielisyyksiä. "Nykynaiset on pilalla", sanovat 😅

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa varsin eläväistä, eikä suinkaan kaikkia kähmitty, siinä oli tietty sopivaisuus milloin saattoi lähestyä, ja paremmin miespuoliset tiesivät rajansa kuin nykyään koska pääsivät koettamaan lähituntumaa. 

Ei kähmintä tosiaan ollut kovin yleistä, paitsi jos meni jonnekin missä on humalaisia. Mutta näin naisena ahdistavinta olikin se kaikenlainen puheessa naisten seksualisointi ja älynlahjojen vähättely. Kuva naisista oli, että nättejä ja kuumia, mutta avuttomia ja tyhmiä, joten heidän pitää pysyä lestissään. 

Itse kun halusin isäni tavoin diplomi-insinööriksi naisena, niin kyllä oli kova vastustus, jopa oma isä varoitti, ettei ikinä palkkaisi naista, koska naisista vaan ei ole niihin hommiin, eikä "pojat" kuulemma pystyisi keskittymään jos siellä olisi nainen seassa. Naisen logiikka -vitsit pyöri telkkarissa, Hymy-perhelehdissä oli piirroskuvia joissa nainen istui sihteerikkönä tissit töröllään minihameessa johtajan pöydän kulmalla jne. 

Jossain kodeissa jopa vanhemmat haukkui omia tyttäriään huo riksi tms, ja olettivat että ellei pidä kovassa kurissa, heti ollaan menossa petiin poikien kanssa ja vahinkoraskauskin varaan hankitaan. Mun kaveri oli tällainen, hän oli oikeasti tosi ujo ja harkitsevainen, eikä ollut yläaste- ja lukioiässä pojista edes kiinnostnut ihmeemmin, mutta äitinsä ja isänsä puhuivat hänestä viekkaana pikkuhu o rana jne.

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema yhteiskunnassa oli silloin paljon huonompi ja miehistä riippuvaisempi. Tähän pätee tavallaan sanonta "älä pure ruokkivaa kättä".

Tätä samaa riippuvuutta oikeistohallitus tuo nyt takaisin. Naiset hellan ja nyrkin väliin.

 Sen verran vanhoja ihmisiä jo ovat, että tuskin silloin aamupäivästä kun ovat sitä maitopurkkia ostamassa juuri mitään ahdisteluja näkevät. 

Heidän nuoruudessaan naisen on vaan pitänyt kärsiä miesten ahdistelut hiljaa.

"Yhteiskunta oli siihen aikaan maatalousvaltainen. Monet naiset olivat vain kotona eivätkä töissä. Heillä ei ollut paljon muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä."

Maataloudessa naiset eivät olleet "vain kotona". He hoisivat koko sen talouden ja sen lisäksi usein monia tilan töitä kuten lypsyjä, veden hakua jne.

Vierailija kirjoitti:

Joka ajassa on näitä "asiat nyt vain ovat näin" ajateluita. Eli aika harva nainen varmaan edes ajatteli että asialle voisi tehdä mitään. Se oli asia jota piti vain sietää. Se kuului vain elämään.

 

Minä olen syntynyt -73. Vasta metoon kautta havahduin, että eihän se mikään pakko ole hyväksyä, että miehet katsovat tai jopa yrittävät kouria jopa ala-asteikäisiä tyttöjä ja aikuiset naiset ovat jatkuvan ahdistelun kohteita. Aikaisemmin sitä vaan ajatteli, että tyttöjä on suojeltava siltä ja itseään pitää suojella. Meidät opetettiin, että vain idiootti lähtee miehen kanssa baarista, jos ei aio harrastaa seksiä. Nykyisin taas nuoret naiset taitavat ajatella, että on ihan normaalia olettaa, että vaikka lähtisikin, ei miehellä ole oikeutta tai asiaa alkaa ehdottelemaan edes saati yrittää ottaa väkisin. 

Vierailija kirjoitti:

Ne osasivat omaksua sen,mikä on naisen tehtävä..nykyään on mennyt aivan mahdottomaksi kun on MEETOO-vouhotukset yms tasa-arvolässytykset kaikkine lieveilmiöineen..eivätkä osaa pitää mölinöitä mahassaan vaan tuovat mielipiteitään julki,vaikka niitä ei kysytä..

Kyllähän miehetkin tuo mielipiteitään julki vaikkei kysytä. Mikä ero?