Miksi 40-50-luvulla syntyneet naiset katsoivat läpi sormien miesten ahdistelua?

Vierailija kirjoitti:

Keksitte tarinoita tukemaan omaa narratiivianne. Luotte kaikukammion jossa toistelette samoja valheita ja keksitte uusia omasta päästä tukemaan niitä.

Tarinoita? Onko esimerkiksi miehiä suosinut Suomen laki "tarinoita"? 

Vierailija kirjoitti:

Väistelet sanomalla että "niin oli määrätty" miettimällä miksi niin oli määrätty. Miehethän olivat vallassa ja päättäneet ne säännöt joiden mukaan niin toimittiin.

Yksi mies =kapteeni. Se ei kerro muiden miesten asenteesta mitään. 

Se oli yleinen tapa toimia, ei mikään yksittäisen kapteenin päähänpisto.

Olen syntynyt myöhemmin mutta huomauttaisin, ettei mainitulla tavalla käyttäytyneillä miehillä ollut ns. hyvä maine. Eikä lapsia silloin seksualisoitu, mutta käsitys aikuisuudesta oli erilainen ja alkoi rippikouluiästä. Moni oli jo töissäkin silloin. 

Eli huonoa käytöstä pidettiin silloinkin huonona mutta henkilön itsensä omana häpeänä ja heidän seuraansa tiedettiin vältellä. Niistä asioista juoruiltiin ja varoiteltiin muita. Sitten oli erikseen ne samanhenkiset, jotka pyörivät samoissa porukoissa huonosti käyttäytyen. 

Tiedättehän mitä tarkoitettiin "herrasmiehellä". Silloin tehtiin ero hyvin, eli herrasmiesmäisesti käyttäytyvien ja huonosti käyttäytyvien välillä.   

"Jos naisia ei arvostettu, miksi miehet uhrasivat henkensä naiset pelastaakseen?"

Koska sellainen oli sen ajan käytöskulttuurin mukaista. Ei asiat ole mustavalkoisia vaan niissä on aina ristiriitaisuuksia. Naisia sekä asetettiin jalustalle (eli korostettiin heidän hyveellisyyttään) ja toisissa asioissa painettiin alas (äly ei riitä vaikkapa yliopistoon). Yhteiskunnallisesti naisia ei arvostettu niin paljon että heillä olisi ollut samat mahdolilsuudet kuin miehillä. Toisaalta heitä arvostettiin silloin kun he käyttäytyivät kuten miehet halusivat eli olivat niitä hoivaavia kotona lapsista huolehtivia ja siveellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin ei oltu yleensä intiimissä kanssakäymisissä ennen kuin avioliitossa. Jotkut olivat, ja kun ehkäsyvälineitä ei ollut, syntyi aviottomia lapsia, joiden saamista paheksuttiin jyrkästi. Flirttailu eli kosiskelu oli yleinen tapa koettaa päästä edes tuttavuuteen, sitä ei paheksuttu - paitsi niiden osalta, jotka flirttailivat kaikille. 

Tytöt olivat yleensä koskemattomia ja niin viattomia, että eivät osanneet reagoida karkeisiinkaan ylilyönteihin miesten taholta. Tytöt olivat tavallisesti suojeltuja, hämmentyneitä ja ymmärtämättömiä huonon käytöksen edessä. Ne tytöt menivät sitten aikanaan naimisiin ja suurin osa heistä oli koko ikänsä yhden miehen naisia, yhtä viattomia kuin tyttönä olivat olleet. 

Suurin osa sen ajan miehistä myös noudatti näitä käyttäytymissääntöjä. Elämä tuntui niissä sfääreissä ruusunhohtoiselta, vastakkainen sukupuoli salaperäiseltä ja ihanalta. Vapaan seksuaalisuuden aikana tuo kaikk

Jaa että oikein ruusunhohteista, salaperäistä ja ihanaa. Ehkä jollain rikkailla, joilla oli edessä turvattu elämä, avioituipa tai ei. 

Meille köyhien torppien tytöille asia ei ollut niin. Toki seksuaalivietti oli olemassa silloinkin, tapahtui ihastumisia jne. Mutta monia meistä tulevaisuus miehen kanssa lähinnä pelotti. Se, että tuleekohan niitä lapsia kovinkin paljon, ja miten sen jaksaa. Riittääkö kaikille ruokaa, onko kovin köyhää. Entä jos mies osoittautuukin väkivaltaiseksi tai muuten huonoksi? Itsestäni ajatus avioliitosta tuntui siltä, että en haluaisi, mutta on pakko. Se tuntui elämän lopulta melkein, ja niin monet kerrat toivoin että olisinpa mies. Voisin lähteä opiskelemaan, tai vaikka onneani kokeilemaan maailmalle. Mutta tyttönä minua odottaisi vain avioliitto ja miehen mielivallan alla eläminen, ja piti vaan toivoa hyvää tuuria ettei kovin kamalaa miestä saisi. No, onneksi ajat sitten omana elinaikana jo muuttuivat, ehkäisy tuli saataville jne, joten elämä ei ole ollut ollenkaan niin kurjaa kuin esim. äidilläni. Mutta niiden vanhojen aikojen ihannointia en ymmärrä. 

Eikä se kyllä ainakaan 1950-luvulla noin viatonta se elämä muutenkaan ollut kuin kuvaat. Ei oltu ymmärtämättömiä huonon käytöksen edessä, vaan hyvinkin tiedettiin, että miehet ja pojat voivat olla vaarallisia ja täytyy olla tarkkana. Esim. itse olen nuorena joutunut väkisin humalaisten nuorten miesten autoon otetuksi, kun kävelin 5 km koulumatkaani. Vain hyvä onni pelasti raiskaukselta, kun auto pysäytettiin ja pääsin ulos.

Vierailija kirjoitti:

Keksitte tarinoita tukemaan omaa narratiivianne. Luotte kaikukammion jossa toistelette samoja valheita ja keksitte uusia omasta päästä tukemaan niitä.

 

 

Sinähän täällä tarinoita keksit. Esim, että miehet oli muka naisten takia sotimassa. Kyllä ne oli miehet jotka sen sodan aloitti NL:n puolelta) ja miehet meni sotimaan sen takia, että käskettiin.  Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. 

Siihen aikaan ei edes lotilla annettu pyssyjä, koska ase ja nainen ei kulunut yhteen.

Vielä vuonna 1995 miehet oli kuolla nauruun, kun Elisabeth Rehn alkoi vaatia , että naistenkin pitää päästä armeijaan. Ukot naureskeli ihan avoimesti ja selittelivät suut vaahdossa miksi se ei ikinä onnistu. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt myöhemmin mutta huomauttaisin, ettei mainitulla tavalla käyttäytyneillä miehillä ollut ns. hyvä maine. Eikä lapsia silloin seksualisoitu, mutta käsitys aikuisuudesta oli erilainen ja alkoi rippikouluiästä. Moni oli jo töissäkin silloin. 

 

Eli huonoa käytöstä pidettiin silloinkin huonona mutta henkilön itsensä omana häpeänä ja heidän seuraansa tiedettiin vältellä. Niistä asioista juoruiltiin ja varoiteltiin muita. Sitten oli erikseen ne samanhenkiset, jotka pyörivät samoissa porukoissa huonosti käyttäytyen. 

 

Tiedättehän mitä tarkoitettiin "herrasmiehellä". Silloin tehtiin ero hyvin, eli herrasmiesmäisesti käyttäytyvien ja huonosti käyttäytyvien välillä.   

No ihan vielä 80-luvullakin oli yleistä ettei kasvavalla nuorella tytöllä ollut kehorauhaa. Jostain syystä äidit eivät puuttuneet niihin puheisiin, saattoivat jopa naureskella mulana. 

Tiedän miksi naiset pitävät yllä myyttiä historian hirviömiehistä. Sen tarkoitus on saada vapaat kädet narsistiselle toiminnalle. Moraalinen selitys sille miksi on hyväksyttävää hakea itselleen etua miehiä syrjimällä tässä ajassa.

"Sitähän ei kukaan ole väittänyt etteikö elämä olisi ollut kaikilla rankkaa. Mutta mietippppäs sinäkin, kumpi ollut oikeasti raskampaa, metsä- ja peltotyöt hevosen avustamana vai kantaa ja synnyttää se 6 lasta ja hoitaa ne alusta loppuun. Lisäksi kaikki sisä ja navettatyöt yms mitä naiselle on kuulunut. Siihen päälle vielä miehen kiukuttelut ja ryyppämiset ect. En kyllä mitenkään glorifioisi miesten osuutta. "

Mietin ja tiedän miten asia oli, eli se oli yhtä rankkaa kummallekin.

Ei niitä lapsia ennen vanhaan kukaan sen kummemmin kasvattanut, muut kuin omat sisaret. Tämä siksi, että vanhemmilla hommaa riitti niin paljon. Näitä kaikkia mainitsemisia hommia teki myös lapset.

Mitkä hemmetin miehen kiukuttelut ja ryyppäämiset? Ihan niin kuin ne naiset eivät olisi osanneet kiukutella? Mitä tulee alkoholin käyttöön niin olisitte tyytyväisiä, että sosiaalista hyväksyntää naisten juomiselle ei silloin ollut. Säästyitte paljolta.

Mun on vaikea ymmärtää miten niin monella naisella on harhakuvitelma, että naiset ovat jotenkin kauhean "jaloja" olentoja, eli heissä ei ole mitään pahaa. Samaa harhaa on myös se, että nainen on täysin avuton, eikä kykene minkäänlaisiin omiin päätöksiin. Mistä nämä harhat johtuvat?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän miksi naiset pitävät yllä myyttiä historian hirviömiehistä. Sen tarkoitus on saada vapaat kädet narsistiselle toiminnalle. Moraalinen selitys sille miksi on hyväksyttävää hakea itselleen etua miehiä syrjimällä tässä ajassa.

Tämä on totuus.

Olen syntynyt 49 js olin 60-luvun loppupuolella miesvaltaisissa töissä ja mitään ihmeellistä en kokenut. Kyllä minä tykkäsin, jos joku sanoi, että onpa sun hiukset hyvän näköiset tms.

Hoidin itseäni ja tein välillä mallin töitä ja olisi tuntunut oudolta, jos

 kukaan ei olisi mitenkään huomioinut minua( kuten nykyään 😂)

Toki tiesin, että pienestäkin vihjeestä olsin saanut muutakin kuin ihailua👵

Vierailija kirjoitti:

Koska sitä ei esiintynyt..

 

 

Tuskin historiasta löytyy aikaa, ettei naisia olisi ahdisteltu seksuaalisesti.

Nykyään siitä vaan puhutaan.  Ja hyvä niin.

Tuskin kukaan nainen selviää elämästään ilman ahdistelua.  Nuorena sen kohteeksi yleensä joutuu. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 49 js olin 60-luvun loppupuolella miesvaltaisissa töissä ja mitään ihmeellistä en kokenut. Kyllä minä tykkäsin, jos joku sanoi, että onpa sun hiukset hyvän näköiset tms.

Hoidin itseäni ja tein välillä mallin töitä ja olisi tuntunut oudolta, jos

 kukaan ei olisi mitenkään huomioinut minua( kuten nykyään 😂)

Toki tiesin, että pienestäkin vihjeestä olsin saanut muutakin kuin ihailua👵

Miksi tulit pilaamaan ketjun ihan aidoilla kokemuksilla ja totuudella.

Vierailija kirjoitti:

Ette ymmärrä lainkaan historiaa, koska olette lukinneet itsenne omaan todellisuuteen. Mielenne ei ole avoimena millekään muulle kuin sille mikä tukee jo omaksuttua totuutta. Historiaa tutkitte siitä näkökulmasta mikä siellä voisi tukea näkemystänne. Jos löytyy jotain ristiriitaista se heitetään pois.

 

Jos huomaatte historiasta, että laivan upotessa naiset ja lapset pelastettiin ja miehet uhrasivat itsensä, se heitetään pois, koska se ei tue näkemystänne siitä että miehet vain sikailivat ja käyttivät hyväksi naisia.

Puhut nyt jostain yläluokkaisista herrasmiehistä. Se maailma on aika kaukana suomalaisten köyhien torppien maailmasta. Tosin, kyllähän miehet toki sodassa henkensä vaaransivat silloin. Geeneissä lienee miehelläkin halu suojella omaa jälkikasvuaan, kuten eläimilläkin on. Se ei silti muuta yhtään sitä, miten huono oli köyhän torpan naisen asema muuten. 

Vierailija kirjoitti:

"Jos naisia ei arvostettu, miksi miehet uhrasivat henkensä naiset pelastaakseen?"

 

Koska sellainen oli sen ajan käytöskulttuurin mukaista. Ei asiat ole mustavalkoisia vaan niissä on aina ristiriitaisuuksia. Naisia sekä asetettiin jalustalle (eli korostettiin heidän hyveellisyyttään) ja toisissa asioissa painettiin alas (äly ei riitä vaikkapa yliopistoon). Yhteiskunnallisesti naisia ei arvostettu niin paljon että heillä olisi ollut samat mahdolilsuudet kuin miehillä. Toisaalta heitä arvostettiin silloin kun he käyttäytyivät kuten miehet halusivat eli olivat niitä hoivaavia kotona lapsista huolehtivia ja siveellisiä.

ei miehiäkään arvostettu, jos he eivät toimineet kuten yhteiskunta odotti. Esim. miehen tehtävä oli mennä uhraamaan henkensä sodassa jos sellainen syttyi. Eikä naisten tarvinnut mennä sinne. Jos mies olisi sellainen sika kuin täällä annetaan ymmärtää, miehet olisivat lähettäneet naiset sotimaan ja jääneet itse rintaman taakse turvaan.

"Iso osa tuota naisen osan huonoutta oli kuitenkin vaihtoehtojen rajallisuus. Naimisiin piti mennä. Lapsesta asti oli aivopesty, että vanhatpiiat on kummallisia ja halveksittavia, ja sellaiseksi jääminen kauhistus. Eikä oikein maalla ollut töitäkään yksinäiselle naiselle, kuin opettajalle ja kaupan myyjälle. Kouluja ei tytöille maksettu, koska siinähän ne sitten menee naimisiin ja vatsa pystyssä joka vuosi, ei soossin sekoitttaminen kouluja vaadi. Itse olen tämän ajattelun uhri. Olin lahjakas, mutta isä sanoi ei tyttöjen oppikoululle, pojat sen sijaan pääsi kouluihin, opintolainatkin taattiin että pääsi vaikka yliopistoon jos halusi. Minun piti vaan ottaa mitä töitä sain, ja toivoa että löytyy hyvä mies. Miehet saivat tehdä itsenäisempiä valintoja. Jos mies valitsi elää sinkkuna, hän ei ollut "huolinut ketään". Jos nainen teki niin, häntä "ei ollut kukaan huolinut". Miehiä lähti Ruotsiin ja Amerikkaankin siirtolaiseksi etsimään parempaa elämää, joskus jopa perheellisiä jättäen perheensä pulaan. Nainen ei voinut lähteä yksin minnekään. Ei ollut sosiaaliturvaakaan, mikä usein sitoi kamaliin perhetilanteisiin ja hirvittävään köyhyyteen jos mies esim. häipyi tai oli kelvoton juoppo (mikä ei ollut sotien jälkeen harvinaista)."

Kumma juttu, että esim. 40-luvulla syntynyt tätini lähti pois kotoa heti kun pääsi ja muutti lopulta Ruotsiin, jossa asui naimattomana koko elämänsä. Ei hän piitannut muiden ihmisten mielipiteistä, vaan teki oman mielensä mukaan.

Ihan sama vapaus se sinullakin oli - mikään ei ole pakottanut elämään elämääsi kuten olet elänyt. Et ole mikään uhri, vaikka kovasti yrität olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette ymmärrä lainkaan historiaa, koska olette lukinneet itsenne omaan todellisuuteen. Mielenne ei ole avoimena millekään muulle kuin sille mikä tukee jo omaksuttua totuutta. Historiaa tutkitte siitä näkökulmasta mikä siellä voisi tukea näkemystänne. Jos löytyy jotain ristiriitaista se heitetään pois.

 

Jos huomaatte historiasta, että laivan upotessa naiset ja lapset pelastettiin ja miehet uhrasivat itsensä, se heitetään pois, koska se ei tue näkemystänne siitä että miehet vain sikailivat ja käyttivät hyväksi naisia.

 

Puhut nyt jostain yläluokkaisista herrasmiehistä. Se maailma on aika kaukana suomalaisten köyhien torppien maailmasta. Tosin, kyllähän miehet toki sodassa henkensä vaaransivat silloin. Geeneissä lienee miehelläkin halu suojella omaa jälkikasvuaan, kuten eläimilläkin on. Se ei silti muuta yhtään sitä, miten huono oli köyhän to

Voi kuule, ei se köyhän torpan miehen elämä ollut mitään viinirypäleiden syömistä sohvalla sillä aikaa kun nainen teki kaiken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 49 js olin 60-luvun loppupuolella miesvaltaisissa töissä ja mitään ihmeellistä en kokenut. Kyllä minä tykkäsin, jos joku sanoi, että onpa sun hiukset hyvän näköiset tms.

Hoidin itseäni ja tein välillä mallin töitä ja olisi tuntunut oudolta, jos

 kukaan ei olisi mitenkään huomioinut minua( kuten nykyään 😂)

Toki tiesin, että pienestäkin vihjeestä olsin saanut muutakin kuin ihailua👵

 

Miksi tulit pilaamaan ketjun ihan aidoilla kokemuksilla ja totuudella.

Mitä pilaamaan ?? Olen 50 luvulla synt. samat kokemukset ja ennen oltiin rennompia.

En ihmettele kun ei kumppania tänä pv. löydy

luonnollisesti. Miksi ollaan niin tosissaan ja totisia?

Vierailija kirjoitti:

Tiedän miksi naiset pitävät yllä myyttiä historian hirviömiehistä. Sen tarkoitus on saada vapaat kädet narsistiselle toiminnalle. Moraalinen selitys sille miksi on hyväksyttävää hakea itselleen etua miehiä syrjimällä tässä ajassa.

 

 

Sinun mielestä on miesten syrjintää, ettei ne enää saa vapaasti ahdistella ja kopeloida naisia? Vai mitä tuolla syrjinnällä tarkoitat?

Jos armeijaa niin se on ollut miesten oma tahto, ettei siellä ole naisia pahemmin näkynyt. Eikä sekään mitään tasa-arvoa takaa.  Tasa-arvo on saavutettu sitten, kun mieskin synnyttää. 

Mutta sun mielestä varmaan silloin, kun nainen sekä synnytää uudet kansalaiset+ puolustaa maataan vihollista vastaan. 

Ymmärrätkö, ettei  järkevä kansa ehkä uhraa lisääntyvää sukupuolta ja ketkäpä muut siellä rintamalla olisi, kuin lisääntymisikäiset naiset. Ei siellä tyttölapset ja mummot olis.