"Meidän suvussa ei aikuiset tarvitse lahjoja" - joudun siis lahjomaan vuodesta toiseen siskon lapsia saamatta itse mitään!

Vierailija kirjoitti:

Hyviin käytöstapoihin kuuluu aina vuorovaikutteisuus. Ihan perus juttu.

Tässä ko. tapauksessa, mikäli ap menee valmiiseen joulupöytään, hänen pitää viedä jotain emännälle/isännälle. Joko osallistua tarjottavien muodossa, jos näin etukäteen sovitaan tai viedä esim. kukat/viini/suklaata.

Ymmärrän, että lapsille ostetaan lahjoja, mutta pikkulasten vanhemmat eivät saa unohtaa kummeja ja mummeja, jotka lapsia muistavat. Heille pitää ostaa jotain (pientä) vastalahjaa. 

Vuorovaikutteisuus pitää muistaa myös kutsuissa. Ei kukaan ole velvollinen kutsumaan ja laittamaan juhlaa joka vuosi ja muut vain tulevat valmiiseen pöytään. Tämä pitää voida ottaa puheeksi, jos asia vaivaa. Jotkut perustelevat, ettei ole tilaa, en osaa kokata, leipoa jne. Ei auta selittelyt, jokainen tyylillään, mutta vuorotellen.

Näin juuri, tuntematta ap tilannetta sen tarkemmin, jonkun luokse koko porukka kuitenkin menee, jolleivat porukalla vuokraa mökkiä tms. ja laita yhteisesti jouluruokia.

Joku aina siivoaa / ostaa siivouksen, suunnittelee tarjottavat ja valmistaa niitä / tilaa tarjottavat ja maksaa siitä. Passaa koko joulun, kattaa pöydät, pyörittää tiskikone rumbaa koko päivän, porukkaruokailussa tekemistä on todella paljon. Tämän päälle jouluna tulee lahjat ja muistamiset. 

Pelkät lahjat eivät siis ole ainoa antaminen jouluna, myös kutsu joulupöytään on antamista. Olen itse lopettanut sellaisten ihmisten kutsumisen, jotka eivät koskaan kutsu takaisin ruokailemaan. Mikään poiketkaa, kun ajelette ohi, ei ole vastaava kutsu. 

Lahjoissa pyrin vastavuoroisuuteen ja olen sen myös lapsilleni opettanut. Meidän suvussa tämä ei ole ongelma, tämän ketjun silmäiltyäni, meillä taitaa olla käytöstavat hallussamme. Olen pöyristynyt joistakin kommenteista, jolleivat nyt ole ihan provoja. Voiko aikuiset olla noin epäkohteliaita, huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se mukava sitten aikuisena muistella, kuinka sai jouluna lahjojakin. Ne lahjat kuitenkin ilahduttavat pieniä lapsia niin vilpittömästi, joululahjapaketin avaaminen jo itsessään on jäänyt lämpimänä muistona omaan mieleeni, ne kauniiit kääreet ja nauhat. :)

Siinä luodaan myös lämpöisiä, hyviä muistoja lapsille lapsuuden jouluista, ei kyse ole pelkästä materialistisesta tavaran antamisesta, vaan myös sydämellisestä muistamisesta!

Sydämellinen voi olla muullakin tavalla,kuin antamalla tavaroita.Lapsille kertyy nykyään aivan liikaa tavaraa.Samoin kuin aikuisillekin.

Ap:n siskolla ei ole käytöstapoja esittäessään lahjalistaa, jolta olettaa ap:n hankkivan kalliita paketteja. Jos ap:n sisko ei ole joulun järjestäjä (ruoat, koristelu, siivoukset), ei hän voi olettaa, että lapseton sisaruksensa laittaa joka vuosi rahaa tiskiin ja näkee vaivaa hankkia hänen lapsilleen toivelistalta kalliita lahjoja. Tai pitäisi jokin vastalahja / muistaminen antaa lapsettomalle siskolle. Jos sisko ei halua muistaa mitenkään ap:ta, saa ap antaa mitä haluaa, jos haluaa lainkaan. Vaikkapa karkkipussi ilahduttaa pieniä (3- ja 6-vuotiaita) ihan tarpeeksi. Mutta siihenkään ei ole velvollisuutta.

Jotenkin tulee se tunne, että olettaako ap:n sisko, että lapseton sisko lahjoo hänen lapsiaan myös lasten synttäreinä? Ap:n itse saamatta itse ikinä mitään muistamista omilla synttäreillään, jos joulunakaan ei muisteta mitenkään? Kyllä kahden lapsen toivelahjoihin synttäreinä ja jouluna menee helposti satoja euroja vuodessa, eikä keneltäkään voi olettaa tällaista säännöllistä, isoa rahallista panostusta vuodesta toiseen ilman minkäänlaista vastavuoroisuutta tai muistamista. Sinkulla on myös omat kulunsa eikä hän ole jokin raha-automaatti. Jos vaikka yhden lapsen joululahjaan menee 30 euroa x 2 = 60 euroa, samat synttärinä kahdelle lapselle, tämä 120 euroa yhteensä vuodessa ja nämä lahjat ei ole edes kalliimmasta päästä. Tämä x18 vuotta = 2160 euroa. Ja eipä tuo 30 euroa/lahja mihinkään riitä, toiveet ja hintalappu / lahja sen kun vaan kasvaa, kun lapsi kasvaa. Hintalappu kohoaa useisiin tonneihin.

Mitä jos ap ostat jotkut ihan pienet halvat lahjat ja unohdat jotkut listat. Kyllä sinä saat itse päättää, mitä annat lahjaksi, vai annatko mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Rahasi päätyvät kuitenkin lopulta minun lapsilleni, koska sinä et jatka sukua. Anna nyt vaan kiltisti jo ennakkoon lahjoina rahaasi lapsilleni, he ovat sukumme tulevaisuus! 

 

T. Siskosi

Elähän nuolaise ennen kuin tipahtaa, siskoseni: voin testamentata omaisuuteni vaikka kodittomille kissoille...

Vähän samanlainen tilanne oli ystävän perheen kanssa vuosia sitten, ollaan siis ristiin kummeja lapsillemme. Joku vuosi ystäväni vain sanoi, että he ovat päättäneet, että eivät anna lahjoja kuin ydinperheelleen.

Minä taas en voi olla antamatta kummilapselle lahjaa, mielestäni se kuuluu asiaa. No ei siinä, minä annoin omalle kummilapselleni ja ostin omalle lapselle kumminkin puolesta, jotta saa yhtä paljon lahjoja kuin sisarensa, jonka kummit antoi aina lahjat. 

Ihmiset tekee omia sääntöjä eri syistä, mutta ei kaikki tule ajatelleeksi, miten heidän päätökset muihin vaikuttaa. Tämä ei siis ole iso asia, ja ollaan edelleen ystäviä, koska on muuten aivan mahtava tyyppi. 

Kuulostaa siltä, että vastavuoroisuus aikuisten välillä pelaa liittyen joulun järjestämiseen. Kiertävät vuorot kuulostavat hyvältä.

Kuulostaa siltä, että lahjojen antamisen suhteen aikuisten keskuudessa on tasapuolisuus, kun lahjoja ei anneta.

Uskon, että ap:n aikuisilla läheisillä on muutama väärinkäsitys, mitkä olisi hyvä oikaista. Uskon, että muut aikuiset pelkäisivät loukkavansa ap:ta, jos hänelle annetaan lahjoja ainoana aikuisena. Moni varmasti loukkaantuisikin, kun tulisi rinnastettua lapsiin tuolla tavalla. Lisäksi ap:n sisko kuvittelee, että ap haluaa antaa lapsille lahjoja ja kuvittelee, että lista voi siinä auttaa. Helppo väärinkäsitys, sillä monet tädit haluavat antaa lahjoja sisarusten lapsille ja mieluiten tehdä mieluisia hankintoja ilman liikaa päänvaivaa. 

Ap:n pitäisi saada suu auki. "Minä haluan lahjoja myös, ei haittaa että avaan niitä yhdessä lasten kanssa. En halua ostaa lahjoja siskonlapsille tai ainakaan en halua ostaa niitä listalta." Jos tuota ei saa ääneen sanottua, niin turha odottaa tilanteeseen mitään muutosta.

Koska minua  ei huomioida, en minäkään.

"Ihan loogista olettaa että Ap ei järjestä joulua muille kotonaan, koska hän olisi heti uhriutumassa siitäkin. Sen sijaan hän on sokea sille miten tämä joku muu maksaa, hankkii, järjestää, kokkaa, koristelee, siivoaa."

Ei, ei ole "loogista olettaa" yhtään mitään. Aloituksia kommentoidaan sen perusteella, mitä aloittaja tilanteesta kertoo, ei omiin oletuksiin perustuen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin, miksi tämä tilanne saattaa tuntua turhauttavalta. On luonnollista, että haluat kokea vastavuoroisuutta lahjojen antamisessajoskus on vaikea ymmärtää, miksi lahjojen saaminen aikuisena tuntuu jäävän pois, mutta itse taas odotetaan ostamaan lahjoja lapsille. Se voi luoda epätasapainoa ja jopa tuntua siltä, että olet antamassa enemmän kuin saat.

Tässä muutama vaihtoehto, miten voit lähestyä tilannetta:

Avoin keskustelu: Voisit keskustella asiasta siskosi kanssa, vaikka se saattaa tuntua hankalalta. Voit kertoa, että ymmärrät perinteen ja että nautit lahjojen antamisesta, mutta se tuntuu epäreilulta, että vain sinulta odotetaan lahjoja, mutta itse et saa mitään. Ehkä sisko ei ole tajunnut, miten tämä tilanne vaikuttaa sinuun, ja hän saattaa olla valmis muokkaamaan perinnettä tai vähentämään odotuksia.

Rajoita lahjojen määrää: Jos et halua suoraan jättää lahjoja osta

Jos aloittaja olisi halunnut keskustellaasiasta chatGPT:n kanssa, hän olisi avautunut sille, eikä tälle palstalle.

Onko ap osallistunut itse koko keskusteluun ollenkaan. Taitaa olla provo koko aloitus.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että vastavuoroisuus aikuisten välillä pelaa liittyen joulun järjestämiseen. Kiertävät vuorot kuulostavat hyvältä.

Kuulostaa siltä, että lahjojen antamisen suhteen aikuisten keskuudessa on tasapuolisuus, kun lahjoja ei anneta.

Uskon, että ap:n aikuisilla läheisillä on muutama väärinkäsitys, mitkä olisi hyvä oikaista. Uskon, että muut aikuiset pelkäisivät loukkavansa ap:ta, jos hänelle annetaan lahjoja ainoana aikuisena. Moni varmasti loukkaantuisikin, kun tulisi rinnastettua lapsiin tuolla tavalla. Lisäksi ap:n sisko kuvittelee, että ap haluaa antaa lapsille lahjoja ja kuvittelee, että lista voi siinä auttaa. Helppo väärinkäsitys, sillä monet tädit haluavat antaa lahjoja sisarusten lapsille ja mieluiten tehdä mieluisia hankintoja ilman liikaa päänvaivaa. 

Ap:n pitäisi saada suu auki. "Minä haluan lahjoja myös, ei haittaa että avaan niitä yhdessä lasten kanssa. En halua ostaa lahjoja siskonl

Uskon tuli vähän liian monta kertaa. Minäpä uskon ettei siskolla ole käynyt mielessäkään mikään mahdollinen lahjoilla loukkaaminen. Todella kaukaa haetun kuullosista. 

Tämä on kyllä ärsyttävää jos tosiaan odotetaan ja vielä kalliita lahjoja. Mun mielestä noiden ostelu kuuluu vahemmille ja isovanhemille. Itse veisin lapsille karkkirasiat. Eri asia jos joulua vietetään siskon luona, mutta jos molemmat ovat vanhemmilla, niin kohtuutonta odottaa että sisarusten lapsille ostetaan kalliita lahjoja.

Eikös voisi ehdottaa, että ostetaan aikuisillekin lahjat tänä vuonna?

Voi vaikka arpoa, kuka ostaa kenellekkin, jos ei halua kaikille antaa.

Meillä oli samaa, kunnes sit kuulin vahingossa kun osa aikuisista sopi että ostaa toisilleen lahjoja myös. Tuo siis oli multa salaa kun olin vessassa, mutta eivät tajunneet että olin jo tullut pois ja kuulin asiasta. Oli niiiiiin ihana tunne kun omat vanhempanikin puhuivat että "Ninan kuullen ei sit puhuta. Hän ei tarvi mitään" ja isä totesi "Muutakuin selkäänsä" ja kauhea nauru päälle. Oli kauhea paikka kyllä, mutta tuosta huomasi kuinka mä oon aina ollut se vähäpätöisin joka ei merkkaa sitten ollenkaan. Tyhmänä silti menin vielä noihin "Sukujouluihin" koska mulla ei tuolloin ollut ketään ja olin liian hiljainen ja herkkä. Ehkä myös mietin että ehkä asiat muuttuu kun saan oman lapsen.

No ei muuttunut. Muuttui vaan kauheaksi. Mun oma lapsi kaksi vuotta katseli kun muut suvun lapset sai kaikkea ja hälle lykättiin yksi paketti jossa villasukat jotka olivat näköjään olleet tarkoitetut jollekin muulle lapselle, mutta olivat epäonnistuneet (todella epämuotoiset) ja varmasti ajateltu että ei niitä nyt TODELLAKAAN voi antaa suvun suosikki kullannupuille, mutta lykätään ne nyt Ninan lapselle kun eihän se muuta tarvi!

Pari vuotta katseltiin mieheni kanssa tuota, sitten pistettiin mun puolen sukuun kertalaakilla välit poikki. Meillä on nykyään aivan ihanat joulut ollut jo vuosia, miehen suvun kanssa.

En usko, että siskokaan nauttii lasten lahjoista. Itse ainakin harmistuin siitä lelumäärästä, joka jouluna kertyi. Parempi myös lapsille, että vähemmän lahjoja. Pikkulapset tykkää karkista, pillimehuista yms. Lahjat vaan avataan ja ei niillä leluilla edes leikitä eikä edes kiinnosta.

Jos menee muiden valmistamaan ja maksamaan joulupöytään, niin isäntäväen lapsille tai lapsenlapsille mielestäni kuuluu viedä jotain. Varsinkin, jos on sanottu että aikuisille ei osteta mitään. Lapseton veljeni toimii näin, tiedustelee myös hyvissäajoin lasten toiveet ja toteuttaa ne.

Jos taas maksaa tai tuo kohtuullisen osan juhlapöydän ruuasta (ei mitään yhtä pullollista viiniä), niin sitten en kokisi lahjoja välttämättömiksi. Lapseton siskoni tuo yleensä salaatin ja jälkiruuan, eikä lahjo ketään. 

Kokonaisuus ja vastavuoroisuus tässäkin. Mielelläni laitan näillä spekseillä joulutunnelman ja ruuat sisaruksilleni. Toivon myös aina, että jäävät yöksi  jos vaan ehtivät ja haluavat.

AP hyvä. Pitääkö siskosi ja vanhempasi sua tyhmänä kun ostat joulu (+ muut juhlapäivät?) toisensa jälkeen siskosi lapsille lahjat lahjalistalta mutta alkeellisintakaan vastavuoroisuutta sua kohtaan ei ole?

Isovanhempien rooli on ERI kuten myös sisaruksesi itsestäänselvä rooli äitinä,  ihme ettei vanhempasi "puutu" asiaan millään tavalla kun olette siskosi kanssa heidän lapsiaan?  Tekisivät selväksi,  ettei sinun tule ostella kalliita lahjoja heidän lapsenlapsilleen kun siskosi ei huomioi asiaa mitenkään.

Pärjäätkö siskoasi paremmin työelämässä, parisuhteessa tms? Rangaistaanko sua jostain kun sua ei noteerata? Toksiset perhesuhteet ei ole mitenkään harvinainen ilmiö.

Moni ohjeistanut luopumaan lahjalistan ostoista joten TEE se. Joulupukin roolisi kalliine lajoineen on nöyryyttävä. Pidä itsestäsi huolta AP, osta itsellesi ihana lahja ja vietä hyvää joulua ilman syyllisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä ärsyttävää jos tosiaan odotetaan ja vielä kalliita lahjoja. Mun mielestä noiden ostelu kuuluu vahemmille ja isovanhemille. Itse veisin lapsille karkkirasiat. Eri asia jos joulua vietetään siskon luona, mutta jos molemmat ovat vanhemmilla, niin kohtuutonta odottaa että sisarusten lapsille ostetaan kalliita lahjoja.

Veisin pääsymaksuna mieluummin jotain ruokaa kaikille kuin lahjat lapsille joilla on luultavasti muutenkin liikaa kaikkea jo ennestään.

Vierailija kirjoitti:

Kummallinen suhtautuminen jos eniten harmittaa se että sinä et saa mitään vaikka lapset saa. Hankkisitko lapsia vain siksi että olisitte sitten tasoissa, vai olisitko kateellinen heillekin, vaikka itsekin sait lahjoja ollessasi lapsi?

Jos kyse olisi pelkästä taloudellisesta tilanteesta niin voisit puhua siskollesi - kuten aikuiset tekee - että ei ole varaa juuri siihen kalliiseen lahjaan.

Jos kyse on yksinkertaisesti siitä että vain vihaat perhettäsi/sukuasi niin siihenkin on helppo ratkaisu: älä osallistu yhteisiin juhliin.

Mutta en usko että teet niin. Kuulostaa siltä että et ole edes miettinyt että sinähän saat jouluna jotain, nimittäin marssit mitä ilmeisimmin valmiiseen pöytään. Siihen nähden pääset aika pienellä vaivalla ja hinnalla, mikäli ne lahjatoiveet eivät ole lähemmäs tuhannen euron luokkaa. Epäilen.

Osoita sinä kiitollisuutta kaikista saamistasi lahjoista ja jouluista an

Niinpä. Kyllä lapsi/lapset tulee aina ensimmäisenä, joka asiassa. Lapsellista, että aikuiset kiukuttelevat lasten saamista Joululahjoista, kuin olisivat kateellisia...