IMF:n kuuluisa ekonomisti varoittaa: Suomen velkajarru voi johtaa vakaviin seurauksiin

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousasiantuntija Carmen Reinhart, yksi maailman tunnetuimmista kriisi- ja velkatautien tutkijoista, on esittänyt jyrkän kritiikin Suomen talouspolitiikalle. Reinhart sanoo Suomen päättäneen virheellisesti velkajarrua (debt brake) koskevassa politiikassa - politiikassa, jossa julkisen talouden menoja rajoitetaan tiukasti tavoitellen velkasuhteen ja budjettialijäämien pienentämistä.

"Velkajarru on teoriassa houkutteleva, mutta käytännössä se voi toimia kuin talousjarru - ja pahimmillaan pysäyttää kasvun, heikentää työllisyyden ja horjuttaa yhteiskuntarauhaa", Reinhart totesi haastattelussa.

Reinhartin mukaan IMF on jo yli kymmenen vuoden ajan suositellut, että taantuma- tai lamavaiheessa valtioiden tulisi käyttää velkarahaa elvytykseen - investoida koulutukseen, infrastruktuuriin, tutkimukseen & kehitykseen sekä muihin kasvua edistäviin rakenteisiin. Näin voidaan:

- ylläpitää tai lisätä kokonaiskysyntää

- säilyttää yritysten investointihalukkuus

- suojata työllisyys ja estää kriisin syveneminen

"Kun investoinnit ovat oikein kohdennettuja - koulutusjärjestelmän vahvistaminen, tutkimus & kehitys, infrastruktuurin parantaminen - ne maksavat itsensä takaisin kasvun kautta. Velkarahoitus voi olla kuin vipuvipu, Reinhart selitti.

Vastakohtana hän ryhtyy varoituksen velkajarrun voimalle:

Työttömyys voi kasvaa, kun julkinen sektori ei pysty tukemaan palveluja ja investointeja, ja yksityinen sektori vetäytyy epävarmuudessa.

Yritysten investoinnit jäävät jumiin, koska odotukset kasvusta ovat heikot ja julkinen kulutus vähäistä.

Yhteiskuntarauha voi kärsiä: leikkaukset voivat kohdistua julkisiin palveluihin, koulutukseen tai hyvinvointiin, jotka ovat kansalaisten arjessa tärkeitä.

Talouden supistuminen vaarantaa velkasuhteen: vaikka velanotto vähenee, BKT:n lasku voi kasvattaa velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Reinhartin mukaan Suomi on nyt toimimassa tavalla, joka voi vahingoittaa talouskasvua:

Suomen velkasuhde on noussut EU:n keskiarvoa korkeammaksi, ja sen odotetaan edelleen nousevan. 

Julkinen talous on ollut alijäämäinen useita vuosia ja velkasuhteen kasvua hillitsevät toimet ovat olleet joko vähäisiä tai hyvin painotettuja leikkauksia. 

Suomen hallitus on sitoutunut debt brake -sopimukseen, jossa deficit (budjettivaje) ja velkasuhde pyritään rajoittamaan. 

Reinhart ei kuitenkaan väitä, että julkisen talouden velka olisi aina huono asia, vaan että velan käyttö on kysymys, mihin ja milloin sitä käytetään. Hänen mukaansa Suomen pitäisi:

1. Erotella kasvavat ja välttämättömät kulut (esim. ikääntyminen, terveydenhoito) niistä menoista, joita voidaan leikata ilman suurta haittaa.

2. Suojata investoinnit, erityisesti ne, joilla on korkea tuottavuusvaikutus: koulutus, tutkimus & kehitys, vihreä siirtymä, digitaalisuus.

3. Elvytystarve arvioida kriiseissä joustavasti: käytäntöjen tulisi sallia tilapäistä velanoton lisäämistä silloin, kun talous sakkaa ja työttömyys etenee, sekä palauttaminen tasapainoon, kun kasvua ja tuloja on taas.

Kritiikki Suomea kohtaan erityisesti:

Suomen tavoite deficiteissä ja velkasuhteessa voi olla liian tiukka tilanteessa, jossa kasvu on heikko ja ulkoinen kysyntä vaimeaa.

Leikkauspolitiikka voi lisätä sosiaalisia eroja ja heikentää hyvinvointivaltion toimivuutta, jos julkisia palveluja ja koulutusta supistetaan.

Verotus tai tulonsiirrot voivat kiristyä, mikä saattaa heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja siten kysyntää.