Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelen jatkuvaa (esi)vaihdevuosista vouhottamista nykyään
20.10.2026 |
Anteeksi, otsikko on vähän harhaanjohtava klikkiotsikko. En mitenkään ihmettele saatikka sitten paheksu sitä, että ihmiset puhuvat ongelmistaan. Ei muiden vertaistuki ole minulta mitenkään pois. Hyvähän se on, että vaihdevuosioireiden olemassaolo tunnustetaan. (Tosin luulin kyllä, että niiden olemassaolo tunnustettiin jo lapsuudessani 90-luvulla, kun mummu omistaan valitteli.)
Mutta omasta näkökulmastani katsoen ihmettelen kyllä sitä, miten herkästi kaikki mahdolliset oireet kuitataan nykyään (esi)vaihdevuosilla, ja ratkaisuksi tarjotaan hormonihoitoa.
Olen nyt 44, ja voin nykyään paremmin kuin 10 vuotta sitten. 30-35-vuotiaana kärsin paljon oireista, jotka ihan taatusti kuitattaisiin tätä nykyä esivaihdevuosioireina. Nivelkipuja, unettomuutta, jatkuvaa väsymystä, lihasheikkoutta, yöhikoilua, kasvojen punoitusta, ihottumaa, migreeniä, jne. Jopa limakalvojen kuivuutta! (Etenkin suun ja silmien, mutta niiden muidenkin.)
Unettomuus ja väsymys johtuivat kuitenkin pitkäkestoisesta stressistä, ihottumaa ja nivelkipujen pahentumista tuli maitoallergiasta, ja nuo muut oireet tulivat autoimmuunisairaudesta, johon en ole ikinä saanut kunnon hoitoa. En halunnut syödä vain suuria määriä kortisonia, joten sain ruokavaliolla sen kuriin. Joskus välillä tulee pahenemiskausia, jotka tunnistan heti perhosihottumasta ja verisuonitulehduksista. Mutta suurimman osan aikaa kuntoni on parantunut samalle tasolle kuin mitä se oli 20 vuotta sitten! Jopa ihoni ja hiukseni ovat paremmassa kunnossa.
Äidilläni oli myös paha autoimmuunisairaus, ja muistan, miten hänen oireitaan ei otettu tosissaan, koska hän oli viisikymppinen nainen. Osa oireista laitettiin lievän ylipainon piikkiin, loput kuitattiin sillä, että vaihdevuosi-ikäisillä nyt on kaikenlaista. Hänellä kesti 10 vuotta saada diagnoosi hyvin selkeään sairauteensa, joka lopulta vei hänet liikuntakyvyttömäksi.
En suinkaan väitä, että kaikilla säryistä ja muista ongelmista kärsivillä keski-ikäisillä naisilla olisi diagnosoimattomia sairauksia. Mutta itse sain niin valtavan hyödyn jo pelkästä ruokavalion muutoksesta, että vähän harmittaa muiden naisten puolesta, jos ensimmäiseksi avuksi tarjotaan nykyään hormoneja.
Kommentit (63)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 48 eikä vielä mitään oireita. Kierto sen samat 30 päivää kuin 13-vuotiaanakin. Ainoa muutos on ehkä se, että olen paljon aktiivisempi kaikilla elämän osa-alueilla kuin koskaan aiemmin. Saan paljon enemmän aikaan ja olen virkeämpi.
Minä luulin ennen että muut naiset liioittelivat oireita mutta nyt 49-vuotiaana olen yhtäkkiä kuin jyrän alle jäänyt. Unettomuus on pahin.
Samoin ihmettelen. Minullakin on kroonisia sairauksia jotka ovat aiheuttaneet nuoresta lähtien samantyyppisiä oireita, ja nyt vaihdevuosien aikana tunnen voivani melkein paremmin kuin koskaan.
Omat vaihdevuoteni johtuvat leikkauksesta, jossa oli pakko poistaa kohtu ja toinen munasarja, joten tiedän aika tarkkaan milloin viimeinen munasarja lopetti toimintansa.
Siksi tuntuu vähän hassulta miksi asiasta kohkataan joka puolella ja joka ainoa naisen oire voisi muka selittyä vaihdevuosilla tai esivaihdevuosilla. Onko tämä taas sitä kun joka asia pitää analysoida puhki ja nimetä uudelleen?
Ei koskaan ole kohden: jos lääkäri kuittaa oireet vaihdevuosista johtuviksi, on se ihan yhtä huono kuin jos lääkäri ei ymmärrä vinkata että oireet voi johtua ihan vaan vaihdevuosista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ihmettelin sitä. Kun olin 40 -vuotias lääkärit olisivat halunneet aloittaa hormonikorvaushoidot, vaikkei minulla ollut edes mitään oireita. Sanoivat että sitten on myöhäistä kun oireet alkavat. Olen jo yli 60 -vuotias ja vieläkään ei ole mitään vaihdevuosioireita. Jos olisi tuolloin aloittanut olisin syönyt vuosikymmeniä turhaan hormoneita.
Ymmärrän että osalla tulee pahoja oireita ja jatkuvat vuosikymmeniä. En siis halua vähätellä heidän ongelmiaan.
Mulla kyllä kaikki vaivat on johtuneet juurikin hormoneista.
Ihottumaa, korvakäytävätulehduksia, nivelvaivoja, jäätyneet olkapäät, huonoa nukkumista, yöheräilyä, lämmönsäätelyn häiriöitä, pahaa migreeniä. Niin ja rintasyöpä.
Olen liikunnallinen, normaalipainoinen ja syön terveellisesti. Kyllä hormonien vaikutus on erittäin voimakas, sanoisin. Mielestäni erittäin hyvä, että asiasta puhutaan. Vaikuttaahan se todella paljon työkykyynkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma ei sinänsä ole vaihdevuosista vouhottaminen, vaan se, ettei naisten terveysongelmia oteta vakavasti vieläkään.
Jos 10 vuotta sitten 35-50-v nainen meni lääkäriin suunnilleen mistään syystä, niin se kuitattiin mielenterveysongelmana ja mukaan sai masennuslääkereseptin.
Nykyään myönnetään, että moni vaiva voi johtua vaihdevuosista ja mukaan saa hormonilääkereseptin.
Ehkä olisi aika tutkia työikäisiä naisia samalla vakavuudella kuin miehiä, että löydettäisiin myös ap:n mainitsemat autoimmuunisairaudet, allergiat yms. Varsinkin silloin, kun ne lonkalta heitetyt reseptit eivät parannakaan vointia.
Vierailija kirjoitti:
Samoin ihmettelen. Minullakin on kroonisia sairauksia jotka ovat aiheuttaneet nuoresta lähtien samantyyppisiä oireita, ja nyt vaihdevuosien aikana tunnen voivani melkein paremmin kuin koskaan.
Omat vaihdevuoteni johtuvat leikkauksesta, jossa oli pakko poistaa kohtu ja toinen munasarja, joten tiedän aika tarkkaan milloin viimeinen munasarja lopetti toimintansa.
Siksi tuntuu vähän hassulta miksi asiasta kohkataan joka puolella ja joka ainoa naisen oire voisi muka selittyä vaihdevuosilla tai esivaihdevuosilla. Onko tämä taas sitä kun joka asia pitää analysoida puhki ja nimetä uudelleen?
Ei. Se on sitä, että joillain oikeasti on todella pahat oireet. Ole iloinen, että se et ole sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Tämä on vähän sama kuin kuukautisten kanssa. Todetaan vain, että naistenvaivoja ja käsketään ottaa Buranaa.
Itsekin olen 44-vuotias ja oma oloni on kaikkea muuta kuin energinen. Esivaihdevuodet ovat jatkuneet jo monta vuotta ja oireet vain pahenevat. Hormonikorvaushoitoa kokeilin, kun lopulta sain sen yksityiseltä (julkiselta en saanut), ja se poistikin kaikki oireet simsalabim. Harmillisesti se myös nosti verenpaineen liian korkeaksi, joten en saa käyttää sitä. Verenpainetta alentavia lääkkeitä en voi syödä muista syistä. Nämä oireet siis jatkuvat niin kauan, kuin jatkuvat, eikä ulospääsyä ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen 48 eikä vielä mitään oireita. Kierto sen samat 30 päivää kuin 13-vuotiaanakin. Ainoa muutos on ehkä se, että olen paljon aktiivisempi kaikilla elämän osa-alueilla kuin koskaan aiemmin. Saan paljon enemmän aikaan ja olen virkeämpi.
Olet onnekas. Mitenkään keskivertotapaus et ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka tapauksessa osalla ns. kaikki johtuu vaihdevuosista, vaikka kaikilla ei johdukaan. Ja kohkataan siksi, että on kuitenkin aika uusi asia nähdä ja tunnistaa tämä - pitkään ajatus oli, että normaalia naisen elämää, mitä siitä numeroa nostamaan, ja aika moni nainen vaan kärsi asioista, joista ei olisi tarvinnut kärsiä ainakaan niin isosti.
Ruokavalion vaikutus on kyllä kiinnostava moneen asiaan, tässä tapauksessa niin vaihdevuosiin kuin autoimmuunisairauksiinkin. Voisiko aloittaja ystävällisesti vähän avata, mistä ja miten hän ruokavalionsa rakentaa? Autoimmuuninkin voi tarkemmin nimetä, jos tahtoo.
Jos joku olisi vouhottanut näin 10-15 v sitten, olisin säästynyt paljolta. Pitäisi saada ilmaiset vaihdevuosineuvolat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juu. Itse olen käytännössä ortorektikko. Eipä se ruokavalio juurikaan auta mun oireisiin. Hormonien jättimäisen vaikutuksen huomaa varsinkin siihen aikaan kuussa, kun estrogeenit on alhaalla. Ksuhulla odotan pysyviä alhaisia tasoja. 😬 Hormoneja en saa käyttää.
Työelämä on muuttunut ja siellä pitäisi olla 110 % kunnossa, että selviää. On hyvin eri asia pyörittää maatilaa kuin olla asiakaspalvelutyössä (jossa pitää olla siisti ja hymyilevä, ei voi olla punaisena hikoileva raivotar). Ennen ei vaadittu niin paljon, sai olla naama norsun veellä. Saatettiin kyllä pilkata, mutta nykyään samasta voi tulla potkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin ihmettelen. Minullakin on kroonisia sairauksia jotka ovat aiheuttaneet nuoresta lähtien samantyyppisiä oireita, ja nyt vaihdevuosien aikana tunnen voivani melkein paremmin kuin koskaan.
Omat vaihdevuoteni johtuvat leikkauksesta, jossa oli pakko poistaa kohtu ja toinen munasarja, joten tiedän aika tarkkaan milloin viimeinen munasarja lopetti toimintansa.
Siksi tuntuu vähän hassulta miksi asiasta kohkataan joka puolella ja joka ainoa naisen oire voisi muka selittyä vaihdevuosilla tai esivaihdevuosilla. Onko tämä taas sitä kun joka asia pitää analysoida puhki ja nimetä uudelleen?
Ei. Se on sitä, että joillain oikeasti on todella pahat oireet. Ole iloinen, että se et ole sinä.
Mutta kun minun mielestäni tämä "vouhotus" (jota en oikeasti pidä minään turhana vouhotuksena, en vain keksi parempaakaan termiä, se on vähän kuin noitavainoa, että nähdään vaihdevuosia joka puolella) ei koske pelkästään niitä "todella pahoja" hormoniongelmia. Äskenkin tuli telkkarista ohjelmaa vaihdevuosista, ja siinäkin pidettiin ihan itsestäänselvyytenä, että keski-ikäisillä naisilla tulee vaihdevuosista johtuen kaikkea mahdollista päänsäryistä väsymykseen. Minun mielestäni tuollaisessakin ohjelmassa olisi voinut edes mainita, että oireet voivat johtua muistakin syistä, ja niihin voi löytyä apu muualta.
Eikö se ole vähän niin, että edelleen naisten kipuja ja vaivoja vähätellään ja jätetään hoitamatta? Kaadut ja katkaiset jalan ja sittenkin mietitään, että olisiko tämä joku vaihdevuosijuttu? Noin kärjistetysti, kaikki epämääräisempi on jotain naistenvaivoja ja kokeile joogaa tai kuumahaudetta, ehkä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 48 eikä vielä mitään oireita. Kierto sen samat 30 päivää kuin 13-vuotiaanakin. Ainoa muutos on ehkä se, että olen paljon aktiivisempi kaikilla elämän osa-alueilla kuin koskaan aiemmin. Saan paljon enemmän aikaan ja olen virkeämpi.
Mulla taas meni lapsena monta vuotta, ennen kuin kuukautiskierron pituus vakiintui noin 31 päivään. Ekat vuodet se vaihteli 29 ja 44 päivän välillä eikä siinä ollut mitään säännönmukaisuutta.
Tuo energisyys on hieno juttu. Minulla taas on päinvastoin, että energiaa ei juuri ole. En edes ole töissä, mutten silti saa mitään tehtyä. Hormonikorvaushoitoa kokeillessani energiatasot olivat normaalit ja olisin jaksanut vaikka mitä. Harmi vain, kun hormonit eivät muusta syystä sopineet, niin oli pakko jättää ne.
Alue: Aihe vapaa
Ne kestävät vuosia. Voi alkaa nuorena ja jatkuu iäisyyteen.