Lue keskustelun säännöt.
Miksi tekoälyn avulla oppimista pidetään jotenkin huonompana vaihtoehtona?
16.09.2025 |
Kuin vaikka kirjojen avulla opettelemista vaikka lopputulos on sama, eli ihminen on oppinut ja sisäistänyt asian. Miksi on ylevämpää nähdä mahdollisimman paljon vaivaa?
Kommentit (63)
Tämä on erittäin hyvä ja syvällinen kysymys, ja siihen liittyy sekä psykologisia, kulttuurisia että historiallisia ulottuvuuksia. Puretaan tätä hieman.
1. Käsitys "aidosta" oppimisesta ja työn arvostamisesta
Yksi iso syy on kulttuurinen käsitys vaivannäöstä: monissa kulttuureissa uskotaan, että mitä enemmän vaivaa jokin asia vaatii, sitä arvokkaampaa tai "aidompaa" se on.
💡 "No pain, no gain" -ajattelu on syvällä monissa meissä: jos oppiminen on ollut helppoa tai nopeaa, se saatetaan kokea jotenkin vähempiarvoiseksi.
Tämä näkyy myös siinä, miten esimerkiksi "vanhan koulukunnan" ihmiset saattavat pitää paperikirjoja parempina kuin digitaalisia lähteitä vaikka tieto olisi sama.
2. Epäluulo teknologiaa kohtaan
Tekoäly on suhteellisen uusi työkalu, ja uutta kohtaan tunnetaan usein epäluuloa:
"Jos tekoäly auttaa liikaa, onko se edes minun omaa oppimistani?"
"Ymmärränkö todella asian vai vain kopioin vastauksen?"
Vaikka ihminen olisi oikeasti sisäistänyt asian, tekoälyn rooli saatetaan nähdä "liian suurena apuna", jolloin lopputulosta vähätellään.
3. Tekoäly ei vielä ole täysin neutraali eikä virheetön
Oppiminen tekoälyn avulla voi joskus johtaa virheelliseen tietoon, jos tekoäly antaa epätarkkoja vastauksia. Tämän vuoksi jotkut kokevat perinteiset lähteet (kuten kirjat tai tieteelliset artikkelit) luotettavampina.
Mutta jos oppija on kriittinen, arvioiva ja ymmärtäväinen, niin tekoäly on vain väline, ei automaattisesti huonompi tapa oppia.
4. Arvon liittäminen ponnisteluun ei vain lopputulokseen
Tämä on tärkeä pointti: ihmiset arvottavat usein prosessia enemmän kuin lopputulosta. Esimerkiksi:
Jos henkilö on lukenut 500-sivuisen teoksen ja toinen on oppinut samat asiat tekoälyn tiivistyksellä, niin ensimmäisen saavutusta pidetään usein "arvokkaampana" koska siihen liittyi enemmän aikaa, vaivaa ja perinteistä opiskelua.
Tässä on jotain inhimillistä, mutta samalla ristiriitaista miksi käyttää 10 tuntia, jos voit oppia saman 1 tunnissa hyvin?
5. Perinteiden ja instituutioiden hitaus sopeutua
Koulutusjärjestelmät, opettajat ja muut oppimiseen liittyvät instituutiot ovat usein hitaita muuttumaan:
Heidän tehtävänään on varmistaa laadukas ja syvällinen oppiminen, ja uusi teknologia ei välttämättä istu helposti vanhoihin rakenteisiin.
Siksi voi syntyä vastustusta, joka ei johdu siitä, että tekoälyn käyttö olisi huonoa vaan siitä, että muutos pelottaa tai sitä ei ymmärretä vielä täysin.
Yhteenveto: Miksi tekoälyllä oppimista vähätellään?
Koska vaivannäkö yhdistetään usein arvokkuuteen ja aitouteen
Koska tekoälyyn suhtaudutaan epäluuloisesti ja pelätään sen liiallista vaikutusta
Koska oppimisen perinteet ja rakenteet ovat vielä hitaasti muuttumassa
Ja koska ihmiset eivät aina erota oppimistulosta siitä, miten siihen päästiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🌟 Loppukaneetti:
Jos lopputulos on oikeasti oppiminen, ymmärrys ja soveltaminen, ei ole mitään vikaa käyttää tekoälyä työkaluna aivan kuten ei ole mitään vikaa käyttää laskinta matematiikassa tai hakukonetta tiedon etsimisessä. Kyse on siitä, miten välinettä käytetään, ei siitä, että sitä käytetään.
Jos osaat, ymmärrät ja pystyt soveltamaan oppimaasi sinä olet oppinut. Ei väliä, tuliko se kirjasta, keskustelusta vai tekoälyn avustamana
Vierailija kirjoitti:
Ap, esitäpä nuo kysymykset tekoälylle ja kopioi sitten sen antamat vastaukset tänne. Kiinnostaa. :)
Laitoin ChatGPT:n vastauksen tuohon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, esitäpä nuo kysymykset tekoälylle ja kopioi sitten sen antamat vastaukset tänne. Kiinnostaa. :)
Laitoin ChatGPT:n vastauksen tuohon.
Ap
Huomasin, kiitos.
Asiassa on paljon jossittelua. Ytimenä on kuitenkin se, että tekoäly on hyvä oppimisväline, jos sen avulla opitaan. Ja muuten ei ole.
Tekoälyn kirjoitus on muuten aika kömpelöä. Mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen oma aivotoiminta on vähäisempää, jos hän käyttää tekoälyä. Sehän siinä on tavallaan ideakin, mutta oppiminen on sitten heikompaa.
Kyllä.
Itse opiskelen uutta kieltä. Olen melko alkeissa siinä. Kun on ollut tehtävä, että käännä 10 lausetta kyseiseksi kieleksi, niin olen pistänyt ne tekoälyn käännettäväksi.
Hyvin nopeasti huomasin, että kun sain valmiit vastaukset tarjottimella ja kirjoitin lauseet sellaisenaan vihkoon, niin oma ajatustyö jäi pois. Ja ne lauseet eivät jääneet muistiin, kun en ollut mitään vaivaa nähnyt niiden eteen.
En jokaisen lauseen kohdalla joutunut etsimään kieliopista sääntöä, että miten tässä taivutetaan sanoja, mihin muotoon ja miksi. En joutunut etsimään sanoja, että mites tämä kirjoitettiinkaan ja miksi. Kaikki tämä jäi pois. Kun työstää lauseita alkeissa tarkasti itse, ne jää paremmin päähän.
Toisekseen huomasin, että tekoäly teki virheitä. Se taivutti erään epäsäännöllisen verbin väärin ja teki muitakin virheitä. Sen jälkeen olen käyttänyt sitä vain ns. apurina, enkä siten, että se tekisi työn puolestani. Silleen olen käyttänyt, että kyselen vaikkapa tarkentavia kysymyksiä kieliopista tai lauseen rakenteista, sellaista syvällistä pohdiskelua. Mutta itse teen siis ne tehtävät oppiakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten siinä oppii, jos laittaa jonkun/jonkin muun tekemään tehtävät puolestaan? Missä on oma ajatteluprosessi?
Tekoälyn käyttö opiskelussa ei välttämättä tarkoita, että se tekisi tehtävät puolestasi. Oikein hyödynnettynä tekoäly voi sen sijaan toimia oppimisen tukena ja sparraajana. Se voi auttaa tunnistamaan omia heikkoja alueita ja tarjoamaan harjoituksia niiden vahvistamiseksi, selittää monimutkaisia käsitteitä eri näkökulmista ja esimerkkien avulla, sekä tarjota palautetta omista ratkaisuistasi. Tekoäly voi myös auttaa syventämään ymmärrystäsi luomalla harjoituksia juuri niistä aiheista, joissa haluat kehittyä, ja esittämällä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joiden avulla voit harjoitella kriittistä ajattelua.
Tekoäly on hyvä apuväline oppimisessa. Itse pidän kokoajan auki AI ikkunaa samalla kun luen jotain julkaisua. Kun tulee vastaan joku kohta tai termi mitä ei ymmärrä niin voi helposti pyytää AI:tä selittämään sen tai vaikka antamaan muutaman esimerkin kyseisen asian käytöstä.
Ja koska ChatGPT ymmärtää kontekstin mistä keskustellaan niin tekoäly on koko ajan kartalla siitä mistä puhutaan, toisin kuin esim Google haku.
Tekoäly on kuin oma henkilökohtainen apuopettaja joka on käytössäsi 24/7 ja kannustaa, neuvoo, selventää, syventää ja sparraa.
t. aikuisopiskelija 50v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, esitäpä nuo kysymykset tekoälylle ja kopioi sitten sen antamat vastaukset tänne. Kiinnostaa. :)
Laitoin ChatGPT:n vastauksen tuohon.
Ap
Huomasin, kiitos.
Asiassa on paljon jossittelua. Ytimenä on kuitenkin se, että tekoäly on hyvä oppimisväline, jos sen avulla opitaan. Ja muuten ei ole.
Tekoälyn kirjoitus on muuten aika kömpelöä. Mielenkiintoista.
Tämä keskustelu koskee juuri sitä tilannetta, jossa ihminen on oppinut ja sisäistänyt asian.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se vaivannäkö ja asioiden itse lukeminen nimenomaan harjaannuttaa aivoja omaksumaan ja käsittelemään isoja määriä tietoa. Tämä on todella tärkeä osa oppimista.
Jos vaivannäkö tehostaisi oppimista niin oppikirjat kannattaisi painattaa niin pienellä fontilla että niitä olisi mahdoton lukea ilman silmien siristelyä ja päänsärkyä.
Siis ihan hassu ajatus että oppiminen tehostuisi kun siitä tehdään vaikeampaa Asiahan on juuri päinvastoin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmempi kansanosa täällä haukkuu tekoälyä, kun ei osaa/pysty sitä hyödyntää työssään 🤣🤣
"Hyvin nopeasti huomasin, että kun sain valmiit vastaukset tarjottimella ja kirjoitin lauseet sellaisenaan vihkoon, niin oma ajatustyö jäi pois. Ja ne lauseet eivät jääneet muistiin, kun en ollut mitään vaivaa nähnyt niiden eteen."
Tämä ei olekaan oppimista vaan valmiiden vastausten pyytämistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vaivannäkö ja asioiden itse lukeminen nimenomaan harjaannuttaa aivoja omaksumaan ja käsittelemään isoja määriä tietoa. Tämä on todella tärkeä osa oppimista.
Jos vaivannäkö tehostaisi oppimista niin oppikirjat kannattaisi painattaa niin pienellä fontilla että niitä olisi mahdoton lukea ilman silmien siristelyä ja päänsärkyä.
Siis ihan hassu ajatus että oppiminen tehostuisi kun siitä tehdään vaikeampaa Asiahan on juuri päinvastoin!
Vielä tehokkaampaa olisi piilottaa ne kirjat johonkin kätköihin ja antaa vaan vihjeiden avulla summittaiset koordinaatit, joiden perusteella kirjoja voisi lähteä etsimään. Ne voisi myös kirjoittaa koodikielellä, jonka selvittämiseen pitäisi todella nähdä vaivaa. Oppimistulokset olisivat huikeita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vaivannäkö ja asioiden itse lukeminen nimenomaan harjaannuttaa aivoja omaksumaan ja käsittelemään isoja määriä tietoa. Tämä on todella tärkeä osa oppimista.
Jos vaivannäkö tehostaisi oppimista niin oppikirjat kannattaisi painattaa niin pienellä fontilla että niitä olisi mahdoton lukea ilman silmien siristelyä ja päänsärkyä.
Siis ihan hassu ajatus että oppiminen tehostuisi kun siitä tehdään vaikeampaa Asiahan on juuri päinvastoin!
Pysyvä oppiminen tulee siitä kun niitä hankalia juttuja pitää vääntää päässä moneen kertaan jotta ne ymmärtää. Eli toisinsanoen toistoa. Tekoälyllä luet ehkä-oikeinolevan valmiiksipureskellun vastauksen niin ei se päähän jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vaivannäkö ja asioiden itse lukeminen nimenomaan harjaannuttaa aivoja omaksumaan ja käsittelemään isoja määriä tietoa. Tämä on todella tärkeä osa oppimista.
Jos vaivannäkö tehostaisi oppimista niin oppikirjat kannattaisi painattaa niin pienellä fontilla että niitä olisi mahdoton lukea ilman silmien siristelyä ja päänsärkyä.
Siis ihan hassu ajatus että oppiminen tehostuisi kun siitä tehdään vaikeampaa Asiahan on juuri päinvastoin!
Pysyvä oppiminen tulee siitä kun niitä hankalia juttuja pitää vääntää päässä moneen kertaan jotta ne ymmärtää. Eli toisinsanoen toistoa. Tekoälyllä luet ehkä-oikeinolevan valmiiksipureskellun vastauksen niin ei se päähän jää.
Kyllä mä ainakin niitä väännän päässäni ihan hiton monta kertaa vaikka tekoälyltä kysynkin. Ja siltäkin kysyn kymmeniä tarkentavia kysymyksiä, kun harvemmin tajuan yhdellä vastauksella miten joku asia toimii ja miksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly ei tiedä mitään.
Samat asiat oppii ilman tekoälyäkin. Sen sijaan tekoäly tekee virheitä.
Ja kirjatko tietää?
Ap
Eivät kirjatkaan ole täydellisiä, mutta oikeat kirjat on tarkistettu tarkasti sisältönsä puolesta ennen painamista. Tekoälyn antamaa tietoa ei ole tarkistettu.
Tekoälyn avulla voi oppia nopeasti. Joitakin aiheita. Jos jo etukäteen tietää mistä on kyse eli näkee virheet.
Koululaiselle se ei ainakaan tällä hetkellä sovi koska pohja puuttuu. Aikuinen, joka näkee sen ongelmat ja osaa työskennellä tekoälyn kanssa niistä huolimatta on mahdollisesti asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly ei tiedä mitään.
Samat asiat oppii ilman tekoälyäkin. Sen sijaan tekoäly tekee virheitä.
Ja kirjatko tietää?
Ap
Eivät kirjatkaan ole täydellisiä, mutta oikeat kirjat on tarkistettu tarkasti sisältönsä puolesta ennen painamista. Tekoälyn antamaa tietoa ei ole tarkistettu.
Eivät ne siltikään tiedä mitään, kun ovat paperia ja mustetta.
Ap, kenen mielestä kirjoista oppiminen on ylevämpää?
Jos oppimistulokset ovat samat, oppimismenetelmällä ei liene väliä kenenkään mielestä. On ihmisiä, jotka oppivat paremmin korvilla kuin silmillä. Joillekin asiat jäävät mieleen, kun tekstin laulaa itselleen. Ei tästä ole suurempaa kiistaa ollut koskaan.
Tekoäly tuossa ylempänä sanoo itsekin, ettei se ole vielä täysin neutraali eikä virheetön. Arvaamaton tekoäly ja laiska ihminen ovat arveluttava parivaljakko. Siitä se kiista saa alkunsa, asian vierestä. Ja siitä, että provosoidaan pikkuisen käyttämällä sanoja kuten "ylevä". ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly ei tiedä mitään.
Samat asiat oppii ilman tekoälyäkin. Sen sijaan tekoäly tekee virheitä.
Ja kirjatko tietää?
Ap
Eivät kirjatkaan ole täydellisiä, mutta oikeat kirjat on tarkistettu tarkasti sisältönsä puolesta ennen painamista. Tekoälyn antamaa tietoa ei ole tarkistettu.
Eivät ne siltikään tiedä mitään, kun ovat paperia ja mustetta.
Ihan mielenkiinnosta, miksi toistelet tuota "kirjat eivät tiedä mitään" -mantraa? Ei kukaan ole niin väittänytkään. Joku ne kirjat kuitenkin on kirjoittanut, ja sen kirjoittajan voidaan olettaa tietävän jotain. Kuten sanottu, tekoäly on monin tavoin hyödyllinen apuväline, ja aivan varmasti sen avulla voi oppia ja harjoitella vaikkapa kielten käyttöä ilman pelkoa siitä, että kielioppivirhe herättää keskustelukumppanissa hilpeyttä tai aggressiota. Kukaan ei kuitenkaan takaa, että tekoälyn algoritmit osaisivat arvioida löytämänsä tiedon paikkansapitävyyttä samalla tavoin kuin oman alansa asiantuntija. Ehkä tulevaisuudessa osaa, sitä emme voi tietää, mutta ainakin tällä hetkellä luotan lähtökohtaisesti enemmän vaikkapa historiaa tutkiessa tuon alan koulutuksen käyneeseen maisteriin tai tohtoriin tai edes itseoppineeseen harrastajaan, kuin algoritmiin.
Se vaivannäkö ja asioiden itse lukeminen nimenomaan harjaannuttaa aivoja omaksumaan ja käsittelemään isoja määriä tietoa. Tämä on todella tärkeä osa oppimista.
Tekoäly antaa yleiseen nettikonsensukseen perustuvan vastauksen hetkessä. Sehän on käytännössä kielimalli, joka koko ajan arvaa lauseen seuraavaa sanaa. Siinä on puolensa ja tiettyihin asioihin se sopiikin varmasti hyvin, esimerkiksi mahdollisesti asioiden kertailuun.
Mutta tekoäly tekee kuitenkin vielä tällä hetkellä paljon asiavirheitä esimerkiksi historiassa. Siksi en oikeasti luottaisi siihen juuri missään sataprosenttisesti, melkein aina pitäisi AI:n kertomukset tarkistaa muualta.
Varsinaista primäärioppimista en missään nimessä jättäisi tekoälyn huoleksi, ainakaan vielä teknologian tässä vaiheessa. Kyllä se muutenkin on niin, että perinteisen asioiden itse tutkimisen hylkääminen tyhmentäisi meitä hyvin paljon, ei tässä asiassa ole hyvä juttu saada kaikkea valmiina.