Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.

Aikuinen lapsikin suree ja kärsii vanhempansa alkoholismista. Saat apua myös masennukseesi ja yksinäisyyden tunteeseesi. Hae apua. Sitä et kadu

kerro nyt meille sadoille, tuhansille yksinäisille se taikakeinosi yksinäisyyteen. Samalla myös paranna toki kaikki tuhannet masentuneet, kukaan heistähän ei varmasti ole koskaan hakenut apua ja siksi nyt täällä kertovat tuntojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin murheellinen ja lamaantunut päivä. On tulossa toiset hautajaiset. Puristaa rinnasta ja väsy on sanoin kuvaamaton. Täysin voimaton olo. Mä en tiedä miksi vieläkin yritän olla toiveikas elämän suhteen. Suuria murheita on ollut jo ihan tarpeeksi. Tänä jouluna muistellaan täällä läheisiä.

Osanotto suruusi.

Kiitos. 

Joku sanoi juovansa suruun. Itsellänipäs ei tunnu luontevalta juoda suruuni. Karkkia tulee todennäköisemmin syötyä suruun, kuten lopetin just karkkien syömisen. Mä en osaa muuten lohduttautua läheisen menettämiseen, kuin vain ajattelemalla: "Kaikki me kuolemme joskus. Ei ole ketään joka tänne jäisi elämään."

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen lapsikin suree ja kärsii vanhempansa alkoholismista. Saat apua myös masennukseesi ja yksinäisyyden tunteeseesi. Hae apua. Sitä et kadu

 

kerro nyt meille sadoille, tuhansille yksinäisille se taikakeinosi yksinäisyyteen. Samalla myös paranna toki kaikki tuhannet masentuneet, kukaan heistähän ei varmasti ole koskaan hakenut apua ja siksi nyt täällä kertovat tuntojaan.

Terapiassa saa keinoja surujen käsittelyyn. Myös ihmissuhdetaitoja voi opetella. Tunnetaitoja ja itsensä hyväksymistä. Alkoholi aiheuttaa masennusta, aivot surkastuvat. Viina on pahinta masentuneelle. Liikunta auttaa pieneen masennukseen. Alkoholi pahentaa kaikkea. Hae apua. 

Itsetunnosta kirjoitan ja minulla tuntuu tuon taso olevan hyvin alhaalla. Jos olen itsekseni niin vähän unohdan tuon kaiken, mutta muiden seurassa tuo taas korostuu. Monesti vaan mietin, että en vaan osaa olla niin kuin joku muu. Koen tästä huonommuutta. Tulee olo, kuinka moni nauttii esim juttelusta muiden kanssa ja minä taas pidän myös siitä, että joku edes huomaa minut (hyvässä mielessä), mutta jälkeenpäin tiedostan sen, että jännitykseni tai jonkun muu varovaisuuteni näkyi varmaan hyvin. Ajattelen usein, että yritykseni olla luonteva ja rento ovat hyvin  monesti vaan yrityksen tasolle jääviä. 

Samalla joku kirjoitti miten yksinäiset kestävät elämää ja kokevat mielekkyyttä. Itse elän liikaakin hetkessä. Yritän löytää hyviä asioita joka päivä. Sitten en voi kovin pitkälle ajatella, kun taas jos pitäisi vaikka 10 vuoden päähän miettiä niin iskisi ajatus, että selviänkö niin pitkään. Näin tuntuu paremmalta miettiä vaan tätä päivää ja vuotta eteenpäin, eikä katsoa liian kauas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen lapsikin suree ja kärsii vanhempansa alkoholismista. Saat apua myös masennukseesi ja yksinäisyyden tunteeseesi. Hae apua. Sitä et kadu

 

kerro nyt meille sadoille, tuhansille yksinäisille se taikakeinosi yksinäisyyteen. Samalla myös paranna toki kaikki tuhannet masentuneet, kukaan heistähän ei varmasti ole koskaan hakenut apua ja siksi nyt täällä kertovat tuntojaan.

Terapiassa saa keinoja surujen käsittelyyn. Myös ihmissuhdetaitoja voi opetella. Tunnetaitoja ja itsensä hyväksymistä. Alkoholi aiheuttaa masennusta, aivot surkastuvat. Viina on pahinta masentuneelle. Liikunta auttaa pieneen masennukseen. Alkoholi pahentaa kaikkea. Hae apua. 

Onko tämä ohje nyt siis kaikille ketjun yksinäisille? Menkää kaikki terapiaan niin saatte apua yksinäisyyteenne? Ajatteletko että jokainen yksinäinen joka ketjuun kirjoittaa on ihmissuhdetaitokyvytön? Miksi juuri sinä löysit ketjun, seuraat sitä ja kommentoit? Oletko yksinäinen? 

jos en nyt saa vastauksia näihin useissa viesteissäni kysymiini kysymyksiin niin en enää lue yhtään viestiä joka alkaa lainauksella viesteistäni 😉