Miten joku voi asua ihmislaatikossa eli kerrostalossa?
Ihmettelen miten joku voi asua tuollaisissa hikisissä pierukuutioissa ihmislaatikoissa.
Itse asuisin ennemmin teltassakin. Onneksi on nykyään kuitenkin omakotitalo.
Kommentit (156)
Ei, meillä ei pelätä susia ja karhuja hysteerisesti. Juuri oli omaan riistakameraan jäänyt Karhu, kyllä ne pelkää meitä ihmisiä hysteerisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun istut huoneessa ja luet kirjaa, tai nukut omassa sängyssä, niin mistä tiedät, oletko kerrostalossa vai omakotitalossa? Ei meillä kuulu muita ääniä kuin liikenteen ääni.
Sama asia koskee lähiötä, jossa asuu. Jos ei ulkoile vaan kulkee autolla, niin mitä merkitystä, missä lähiössä sunto tai talo on? Ei kotona sisällä tiedä, mitä ulkopuolella on.
No meillä sen huomaa siitä, että seinän takaa kuuluu musiikkia ja ylhäältä hyppimisen ääniä ja kolinaa. Lukeminen aika mahdotonta ilman vastamelukuulokkeita. Pahimmillaan kerrostaloasuminen voi kyllä olla aika haitarista.
Minä olen asunut neljässä eri kerrostalossa yhteensä 20 vuotta.
Nyt asun ylimmässä kerroksessa, eikä mistään kuulu mitään.Edellisessa asuin ekassa kerroksessa, eikä mistään kuulunut
Sulla on käynyt tuuri. Oon asunut kerrostaloissa koko aikuisikäni ja yksikään näistä kämpistä ei ole ollut hiljainen. Osassa ollut niin pahviseinät, että kaikki kuuluu läpi ja puheestakin sai hyvin selvää. Siinä ei ylin kerroskaan auta kun seinänaapurista kuuluu kaikki ja mummo huudattaa telkkaria kaikki illat. Nykyinen 2010-luvun talo oli melko hiljainen kunnes naapurit vaihtui ja alkoi ihan järjetön möykkä. Joo seuraava kämppä ei enää tule olemaan kerrostalo, ihan lopen kyllästynyt näihin meluisiin helvetinkuutioihin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa selkeästi korostuu pikkupaikkakuntien käsitys kerrostaloista. On totta, että pienillä paikkakunnilla neuvostokuutiot ovat erittäin ankeita. Jos ei koskaan käyn ihmisten ilmoilla isommissa kaupungeissa, niin ei koskaan näe miten hienoja monet 1800-luvun tai miksi ei vaikka 2020-luvun kerrotalot ovat. Kaupungeissakin karastetaan niitä kuuluisia 60-70-lukujen betonikuutioita, joissa asuu lähinnä työttömiä ja narkkareita.
Kyse on siitä mitä ympärillä on. Huonot ja meluavat naapurit, liikenteen äänet ja pakokaasut, tupakansavu, ruoan haju käytävässä joka kulkeutuu asuntoon, koirien haukkumiset, meluavat lapset ja se rappuralli kun ovia paiskotaan myös keskellä yötä. Ja niin kuin aiemmin sanoin olen kahdesti asunut enkä enää ikinä, meinasi pää levitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo jossa maata niin paljon ympärillä että ketään ei näy eikä kuulu. Se on parasta. Jos pitäisi asua jossain omakotitalolähiössä niin hyi, sitten asuisin ylimmässä kerroksessa kerrostalossa, ikinä en rivarissa.
Minulla on mökki siten, ettei ketään näy ja kuulu. Pelkään olla täällä yksin. Kotona kerrotalossa itä-hgissä en pelkää.
Varmaan olen katsonut liikaa leffoja tai jotain.Vissiin sulla viiraa päässä kun siellä helsingin slummissa et pelkää ja mökillä pelkäät.
Vissiin sulla viiraa päässä jos luulet, että Helsingissä on slummeja saati että koko itäinen osa Helsinkiä olisi sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Pikaisesti laskien kerrostalossa, jossa asun, asuu yhteensä 36 henkilöä ja kolme tai neljä koiraa. Taloyhtiöön kuului alunperin viisi samankokoista kerrostaloa, joten pihapiirissä asuun mahdollisesti jopa 180 ihmistä, luultavasti vähemmän, sillä saatan aliarvioida sinkkutaloudet.
Viimeksi poismuuttanutta jututin ja pienempään kerrostaloasuntoon suuntasi hän, sillä lapset ovat lähteneet jo kotoa, eikä yksi ihminen kuulemma tarvitse niin isoa asuntoa.
Kaikki on homoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo jossa maata niin paljon ympärillä että ketään ei näy eikä kuulu. Se on parasta. Jos pitäisi asua jossain omakotitalolähiössä niin hyi, sitten asuisin ylimmässä kerroksessa kerrostalossa, ikinä en rivarissa.
Minulla on mökki siten, ettei ketään näy ja kuulu. Pelkään olla täällä yksin. Kotona kerrotalossa itä-hgissä en pelkää.
Varmaan olen katsonut liikaa leffoja tai jotain.Vissiin sulla viiraa päässä kun siellä helsingin slummissa et pelkää ja mökillä pelkäät.
Ajattelen, että kerrostalossa minua suojaa se, ettei oven läpi pääse, mutta täällä (olen siis mökillä) kuka tahansa voi tulla ikkunan läpi. Tai kaupungissa ihmiset suojaavat, täällä kukaan ei kuule, vaikka huut
No mitäs siellä mökillä sulle on käynyt?????????????
eiköhän se helsingin narkkari sut tapa ennemmin kun mökillä karhu.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi on oma talo. Huippuluokan arvoasunnossakin kerrostalossa asuessa on meinannut mennä järki, ei se merkitse mitään vaikka neliöitä olisi miljoona-asunnossa kuinka paljon, arvokkaat pintamateriaalit ja huonekalut, hyvät naapurit jne. Sellaisessa päällekkäin pinotussa ihmislokerikossa eläminen ei vaan ole ihmisarvoista elämää. Sijoitusasuntoina niitä on edelleen, mutta ei pienintäkään aikomusta enää palata asumaan niissä. Ahdistaa ja puistattaa käydä paikalla vuokralaisten vaihtuessa tai kylässä kerrostalossa.
Okei. Mikäs siellä omakotitalossa mielestäsi elämäsi ihmisarvoiseksi tekee? Ihan konkretia kiinnostaa. Pidempi askelväli jääkaapilta sohvalle, vai...? Luettele vaikka 10 tekijää, jotka lisäävät ihmisarvoista kokemusta omakotitalossa.
No siinä nousi arvo kivasti ja sillä rahalla sai rivitalonpätkän. Helsingissä asutaan edelleen.
Kerrostaloissa asuvat mukavuudesta ja huolettomuudesta nauttivat ihmiset, joita ei kiinnosta pihanhoito, lumityöt, putkityöt ja ulkoremonttien teko. Useat meistä asuvat myös yksin, nauttien samalla vapaudestaan. Omakotitalot ovat meille useinkin liian suuria siivottaviksi ja muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa selkeästi korostuu pikkupaikkakuntien käsitys kerrostaloista. On totta, että pienillä paikkakunnilla neuvostokuutiot ovat erittäin ankeita. Jos ei koskaan käyn ihmisten ilmoilla isommissa kaupungeissa, niin ei koskaan näe miten hienoja monet 1800-luvun tai miksi ei vaikka 2020-luvun kerrotalot ovat. Kaupungeissakin karastetaan niitä kuuluisia 60-70-lukujen betonikuutioita, joissa asuu lähinnä työttömiä ja narkkareita.
Kyse on siitä mitä ympärillä on. Huonot ja meluavat naapurit, liikenteen äänet ja pakokaasut, tupakansavu, ruoan haju käytävässä joka kulkeutuu asuntoon, koirien haukkumiset, meluavat lapset ja se rappuralli kun ovia paiskotaan myös keskellä yötä. Ja niin kuin aiemmin sanoin olen kahdesti asunut enkä enää ikinä, meinasi pää levitä
Hiljainen talo. Korvatulppia kahdet erilaiset, joilla saa liikenteen melun sopivaksi jos häiritsee. Ei haise ruoka, pääasiassa kantiksia asukkaina. Yksi hiljainen koira. Ei lapsia. Ei rappurallia.
Pahimpia on juuri nämä 60-70 luvun kerrostalot kun ne asuntojen. Huoneetkinnin sellaisia kummallisia laatikoita ..
Juuri tutut muutti pois Helsingistä, hyvältä alueelta kerrostalosta, sanoivat että eivät enää jaksa kun on jokapuolella liikaa ihmisiä, paljon ulkomaalaisia, on liikenteenmelu ymv. Muuttivat kokonaan pois pk-seudulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle hyvä elämänlaatu on se, että ei ole naapureita lähimainkaan, luonto on heti pihalla, näen tähtitaivaan, metsä on vieressä, pääsen uimaan omalta rannalta. Ei ole stressiä, ei kiirettä mihinkään. Se jos mikä on elämänlaatua.
Et käy töissä? Et harrasta mitään kodin ulkopuolella? Et tapaa ystäviä usein? Makunsa kullakin.
Eihän tuossa mitään sellasta sanottu. Ei se pois lue noita asioita. T: eri
Etkö tunnista kysymysmerkkiä?
Makunsa kullakin? Tuo oli ihan selvä toteamus ja vttuilua
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa asuvat mukavuudesta ja huolettomuudesta nauttivat ihmiset, joita ei kiinnosta pihanhoito, lumityöt, putkityöt ja ulkoremonttien teko. Useat meistä asuvat myös yksin, nauttien samalla vapaudestaan. Omakotitalot ovat meille useinkin liian suuria siivottaviksi ja muutenkin.
Jep ja aina kun joku on vinksallaan niin huoltoyhtiö hoitaa. Ei tarvitse maksaa seksillä, toisin kuin omakotitalossa miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo jossa maata niin paljon ympärillä että ketään ei näy eikä kuulu. Se on parasta. Jos pitäisi asua jossain omakotitalolähiössä niin hyi, sitten asuisin ylimmässä kerroksessa kerrostalossa, ikinä en rivarissa.
Minulla on mökki siten, ettei ketään näy ja kuulu. Pelkään olla täällä yksin. Kotona kerrotalossa itä-hgissä en pelkää.
Varmaan olen katsonut liikaa leffoja tai jotain.Vissiin sulla viiraa päässä kun siellä helsingin slummissa et pelkää ja mökillä pelkäät.
Ajattelen, että kerrostalossa minua suojaa se, ettei oven läpi pääse, mutta täällä (olen siis mökillä) kuka tahansa voi tulla ikkunan läpi. Tai kaupungissa ihmis
No mitäs siellä mökillä sulle on käynyt?????????????
eiköhän se helsingin narkkari sut tapa ennemmin kun mökillä karhu.
Ei mökillä ole minulle koskaan mitään käynyt. Eikä helsingissäkään. Puhuin vain siitä, kumpaa asumismuotoa pelkään _enemmän_.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa asuvat mukavuudesta ja huolettomuudesta nauttivat ihmiset, joita ei kiinnosta pihanhoito, lumityöt, putkityöt ja ulkoremonttien teko. Useat meistä asuvat myös yksin, nauttien samalla vapaudestaan. Omakotitalot ovat meille useinkin liian suuria siivottaviksi ja muutenkin.
Eikä kiinosta työnteko eikä oma piha.taas tuli tota paskaa omakotitalosta ja putkista .voi sua köyhää reppanaa.
Mä sun osan vuodesta autossa, kun ollaan tuolla Jäämeren rannoilla. Lopun aikaa asuu ihan mielellään helposti ja mukavasti. Joku tasapainojuttu varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh, 130m2 kerrostalokoti ylimmäinen krs ja osittainen merinäköala Helsigissä, ei ole hikinen laatikko. Mielummin asun täällä kuin jossain Vantaan lähiössä ok-talossa.
Miksi juuri Vantaan lähiö? Ihan kun ei olisi parempia paikkoja ok-talolle. Mieluummin 130 neliöinen koti jossa omaa pihaa
Siksi koska omakotitalot ovat kalliita Helsingissä ja Espoossakin lähellä Helsingin rajaa. Muualla asuminen ei tule kuuloonkaan, vaan se olisi sitten muutto ulkomaille. -Eri
Etelän vetelät elää omassa kuplassaan, vähän kuin Amerikkalaiset.
Tämä kommentti suorastaan huokuu positiivisuutta ja herättää suurta mielenkiintoa muuttaa pohjoiseen. Ehkä kannattaisi katsoa peiliin, miksi sinne ei muuteta. Edes lääkäreitä ei sinne päin saa vaikka palkka on helposti kaksinkertainen etelään nähden.
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, minkälaisessa kuplassa itse elät, jos aidosti kuvittelet että alueesi on kaikille parempi paikka asua? Et siis totta tosiaan tapaa ihmisiä, jotka elävät toisenlaista elämää. Ymmärrän, että sinä haluat siellä asua mutta koita hyvä ihminen tajuta että kaikki eivät ole kuten sinä - ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo jossa maata niin paljon ympärillä että ketään ei näy eikä kuulu. Se on parasta. Jos pitäisi asua jossain omakotitalolähiössä niin hyi, sitten asuisin ylimmässä kerroksessa kerrostalossa, ikinä en rivarissa.
Minulla on mökki siten, ettei ketään näy ja kuulu. Pelkään olla täällä yksin. Kotona kerrotalossa itä-hgissä en pelkää.
Varmaan olen katsonut liikaa leffoja tai jotain.Vissiin sulla viiraa päässä kun siellä helsingin slummissa et pelkää ja mökillä pelkäät.
Ajattelen, että kerrostalossa minua suojaa se, ettei oven läpi pääse, mutta täällä (olen siis mökillä) kuka taNo pelkää vaa iha rauhassa vituuun hullu.
Miksi viiraisi? Pimeä mökki metsässä kaukana kaikesta totta tosiaan voi olla lievästi ahdistava. Ja eikös maaseudulla pelätä susia ja karhuja hysteerisesti, mutta onneksi se on sitä parempaa päästä viiraamista?