Lue keskustelun säännöt.
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!
21.08.2025 |
YLE: "Monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, kuinka paljon englanninkielistä opetusta ja materiaalia suomenkielisissä tutkinnoissa on." https://yle.fi/a/74-20178297
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa.
Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä.
Ei ole millään muotoa taloudellisesti kannattavaa kääntää akateemista kirjallisuutta ja tietoa suomeksi. Siinä ajassa kun käännös ollaan saatu oikeasti pakettiin, on tieto jo vanhentunutta. Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulututkintoa eikä tätä faktaa päästä karkuun. Lisäksi ottaen huomioon, että maisteriopinnoissa iso prosentti on kv-opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa (siis eivät jäämässä Suomeen), on minusta täysin perusteltua, että käytetään englantia ja saadaan kaikki opiskelijat yhden kurssitoteutuksen alle sen sijaan, että luotaisiin kaksi fragmentoitua toteutusta, joista yksi suomeksi ja yksi englanniksi.
Tässä on kyse sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisestä, kv-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelun aidosta mahdollistamisesta että taloudellisesta kannattavuudesta ja säästöistä. Se, että joku mukavuudenhaluinen haluaisi opiskella tutkinnon suomeksi ei pidä olla peruste kävellä kaikkien näiden ilmiselvien etujen ylitse. Yksi henkilö ei saa päättää asiaa sadan muun puolesta. Valtaosalle englannin kieli on nettohyöty.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Ei ruotsia oikeasti tarvitse osata.
Miten nyt määrittelee osaamisen. Virkamiesruotsi kuitenkin kuuluu yliopiston opintosuunnitelmaan riippumatta siitä, onko käynyt aiemmin lukion vai ammatillisen koulutuksen.
Virkamiesruotsin läpäisemiseksi ei oikeasti tarvitse osata ruotsia melkein lainkaan. Yleensä opiskelijat päästetään tuosta läpi viimeistään jo "säälistä". t. tohtoriopiskelija, joka ei osaa ruotsia tai ole kiinnostunut sen oppimisesta
Englannin kieli pitäisi kieltää Suomen yliopistoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Lääkärinä ei voi toimia osaamatta englantia! Mistä luulet lääkärien löytävän uusimman tutkitun tiedon? Ei sitä suomeksi löydä.
Ihmetyttää etenkin, kuinka niin monella alalla katsotaan todistusvalinnassa vain yhden kielen arvosana. Yleensä sen arvosana katsotaan sitten keskipitkästä ruotsista, koska siitä on helpompi saada hyvä arvosa kuin pitkästä englannista. Etenkin aloilla, joilla katsotaan 6 aineen arvosanoja, tulisi mielestäni hyväksyä kahden kielen arvosanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin vähän ihmettelin tätä juttua. Kyllä yliopistossa täytyy pystyä toimimaan englanniksi. Ummikkosuomenkielinen maisteri on konseptina hyvin erikoinen ja niin pitää ollakin.
Eihän yliopisto ole silloin oikea paikka, jos motivaatiota kansainvälisen tieteen kielen oppimiseen ei ole. Kyllä niitä on muitakin vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti: Hauskaa että ap alapeukutetaan vaikka tuo esiin parhaimmat argumentit mitä olen kuullut tästä aiheesta. Kaikki vasta-argumentit on jotain aivotonta "mut ku kulttuuri" potaskaa. :D
Ap:n kehuu itseään. Aloitus on tosi tyhmä ja tsrpeeton. Järkevät vasta-argumentit on tässä ketjussa kerrottu. Mene kasvamaan aikuiseksi ja tule sitten uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.
Jokaisella tutkinnolla on tietty budjetti ja resussointi. Mites on, vähennetäänkö vaikkapa lääkiksen sisäänotosta 5-10 paikkaa pois, jotta saadaan rahalliset resussit näin hyödylliseen projektiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Lääkärinä ei voi toimia osaamatta englantia! Mistä luulet lääkärien löytävän uusimman tutkitun tiedon? Ei sitä suomeksi löydä.
Huoh. Taito lukea tekstiä ja taito tuottaa sujuvaa puhetta tuolla samalla kielellä usein haastavassa lääketieteellisessä tilanteessa ovat kaksi eri asiaa. Jos joku on valmistunut lääkäriksi, selkeästi osasi tarpeeksi hyvin englantia suoriutuakseen opetusmateriaalista. Tämä ei tarkoita, että tuolta ihmiseltä pitäisi vaatia vastaavaa osaamista palvelutilanteessa työssään.
Suomi on varsin erikoinen maa, kun täällä jotkut vaativat, että pitää kaiken palvelun tapahtua myös muulla kuin paikallisella kielellä. En koskaan menisi vaikka Ranskaan ja olettaisi, että lääkäri varmasti osaa sujuvasti palvella minua englanniksi. Absurdi ajatus! Suomalaisen ei tarvitse alistua kaikkien muiden vaatimuksille. Jos joku on ulkomaalaisena Suomessa, oppikoon itse suomen kielen, ei toisin päin. Ja sanon tämän itse kaksikielisenä ihmisenä, jonka yksi vanhemmista on englanninkielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että pitää sanasta sanaan kääntää joku artikkeli kertoo todella huonosta kielitaidosta, huonosta opiskelu-/lukutekniikasta tai molemmista. Voihan suomeksikin tulla vaikeatajuinen artikkeli ja ei siihen yhteen sanaan tai yhteen virkkeeseen silti takerruta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Lääkärinä ei voi toimia osaamatta englantia! Mistä luulet lääkärien löytävän uusimman tutkitun tiedon? Ei sitä suomeksi löydä.
Huoh. Taito lukea tekstiä ja taito
Vastasin kommenttiin, että lääkärin ei muka tarvitsisi keskittyä muuhun kuin palvelemiseen suomeksi. Joo, on se mahdollista että puheen tuotanto englanniksi olisi jotenkin tosi puutteellista mutta luettuna ymmärtäisi, mutta tämä kuulostaa niin epätodennäköiseltä kuviolta. Jos kykenee (muka) lukemaan vaikeaakin sisältöä englanniksi, niin puheen tuottaminen on vain viitseliäisyydestä kiinni. Mietipä hieman, miten ammattitaitoisen kuvan lääkäri itsestään antaa änkyttämällä todella huonoa englantia. Mä menisin toiselle lääkärille, ei tarttis kauaa etsiä edes osaavampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Myös monet jonkin tieteenalan tärkeät teokset ja klassikot ovat englanninkielisiä eikä niitä ole edes käännetty suomeksi. Muistan eräänkin yliopistotentin n 40 vuoden takaa. Sitä varten piti lukea 12 kirjaa, joista suomenkielisiä oli vain kolme. Aika äkkiä sitä oppii tieteenalan keskeiset käsitteet ja pystyy omaksumaan alan teoriat ja tutkimustulokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Ei ruotsia oikeasti tarvitse osata.
Miten nyt määrittelee osaamisen. Virkamiesruotsi kuitenkin kuuluu yliopiston opintosuunnitelmaan riippumatta siitä, onko käynyt aiemmin lukion vai ammatillisen koulutuksen.
Virkamiesruotsin läpäisemiseksi ei oikeasti tarvitse osata ruotsia melkein lainkaan. Yleensä opiskelija
Ei päästetä läpi "säälistä". Tuo on myytti.
On sinänsä totta, ettei sillä yhdellä virkamiesruotsin kurssilla opi puhumaan ruotsia sujuvasti, mutta kyllä kun siihen ruotsin tenttiin menee, täytyy osata kirjoittaa vähintään tyydyttävästi. Jokainen, joka korkeakoulututkinnon suorittaa, tietää tämän. Tästä syystä siihen tenttiin valmistaudutaan yli 3 kuukautta kestävällä kurssilla.
Jos jätät menemättä kurssin tunneille jotka ovat läsnäolovelvollisia tai sössit ihan oikeasti sen tentin, et pääse kurssia läpi. Muutenkin yliopistolla täytyy saada vähintään 50% oikein, että läpäisee kurssit (arvosanalla 1).
Arvosteluun voi tietenkin vaikuttaa se, jos nähdään, että opiskelija oikeasti yrittää. Mutta mitään oikoteitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Myös monet jonkin tieteenalan tärkeät teokset ja klassikot ovat englanninkielisiä eikä niitä ole edes käännetty suomeksi. Muistan eräänkin yliopistotentin n 40 vuoden takaa. Sitä varten piti lukea 12 kirjaa, joista suomenkielisiä oli vain kolme. Aika äkkiä sitä oppii tieteenalan keskeiset käsitteet ja pystyy omaksumaan alan teoriat ja tutkimustulokset.
Kyllä. Aika outoa jutussa on vielä se, että kyseessä on yhteiskuntatieteet. Miten joku alalle hakeva voi kuvitella. että luettavat oppimateriaalit olisivat vain suomenkielisiä. Kuka ihme kustantaisi kaikkien alan keskeisten teosten ja muun materiaalin kääntämisen. Mitään kaupallista menestystä niille ei ole tiedossa. Ja miten ihmeessä alalla voisi työskennellä ja pitää itsensä ajan tasalla ko tieteenalan uusimmista tiedota ja tutkimustuloksista, jos ei osaa englantia riittävästi.
Sen sijaan se, jos tenttivastaukset pitää kirjoittaa vieraalla kielellä esim eglanniksi on ongelmallista. Tieteellisen tekstin tuottaminen on eri taito kuin sen sujuva lukeminen. Koevastauksista tulee yksinkertaisempia ja laatu kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Suomessa pitää saada opetusta omalla äidinkiellään.
Epäilen, että vaikkapa Ranskassa tai Saksassa perustutkinto-opiskelijat eivät opiskele englanniksi.
Kielitaitoa oppii käyttämällä. Jos on heikompi englanti yliopistoon mennessä, niin silloin siellä vain voi joutua näkemään enemmän vaivaa, mutta ei kaikkea voida kääntää suomeksi, eikä se voi olla olettamus. Varsinkin alan uusin tieto on saatavilla vain englanniksi ja esim tekniikan alalla monessa tutkimussuunnatuksessa ei ole edes vakiintuneita suomenkielisiä vastineita sanoille. Jossain alan tutkimuksissa jopa englanninkieliset sanat tai termit eivät ole vielä vakiintuneita, mutta se on juuri sitä tuoreinta tietoa. Toki jos on ala missä ei tarvitse sitä tuoreinta alan tutkimusta, niin silloin voi varmasti pärjätä myös vaan suomenkielellä.
Ennen piti herrojen osata ranskaa.
Kuinka tieto jalkautuu yhteiskuntaan, jos kukaan ei osaa keskustella alastaan suomenkielisin käsittein? Mielestäni yliopiston opettajien tehtäviin kuuluu tuottaa suomenkielistä opetusmateriaalia englanninkielisten lähteiden pohjalta. Näin oli vielä oman maisterintutkintoni aikaan. Lukemistoja voi olla myös englanniksi, mutta vähintään maisteritadon pakolliset kurssit pitäisi pystyä läpäisemään suomeksi.
kauppatieteen väitöskirjatutkija
Suomessa pääsee mielestäni yliopistoon aivan liian helpolla. Valintakriteereitä voisi aivan hyvin tiukentaa tuntuvasti, ja yksi sopiva kriteeri pitäisi olla kielitaito. Tämän lisäksi ottaisin vielä päättelykykyä ja matemaattis-loogista ajattelua testaavan koeasetelman mukaan, eikä yliopistoon olisi asiaa ellei tämä testi mene läpi. Akateeminen koulutus on kokenut jo niin kovan inflaation, että olisi elvytyksen aika. Tilannetta ei voi muuttaa, ellei oppilasainesta seulota kunnolla.
"Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä." Ap