Lue keskustelun säännöt.
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!
21.08.2025 |
YLE: "Monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, kuinka paljon englanninkielistä opetusta ja materiaalia suomenkielisissä tutkinnoissa on." https://yle.fi/a/74-20178297
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa.
Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä.
Ei ole millään muotoa taloudellisesti kannattavaa kääntää akateemista kirjallisuutta ja tietoa suomeksi. Siinä ajassa kun käännös ollaan saatu oikeasti pakettiin, on tieto jo vanhentunutta. Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulututkintoa eikä tätä faktaa päästä karkuun. Lisäksi ottaen huomioon, että maisteriopinnoissa iso prosentti on kv-opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa (siis eivät jäämässä Suomeen), on minusta täysin perusteltua, että käytetään englantia ja saadaan kaikki opiskelijat yhden kurssitoteutuksen alle sen sijaan, että luotaisiin kaksi fragmentoitua toteutusta, joista yksi suomeksi ja yksi englanniksi.
Tässä on kyse sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisestä, kv-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelun aidosta mahdollistamisesta että taloudellisesta kannattavuudesta ja säästöistä. Se, että joku mukavuudenhaluinen haluaisi opiskella tutkinnon suomeksi ei pidä olla peruste kävellä kaikkien näiden ilmiselvien etujen ylitse. Yksi henkilö ei saa päättää asiaa sadan muun puolesta. Valtaosalle englannin kieli on nettohyöty.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kyllä ja ei. On toki totta, että joskus englanninkielistä opetusta ja materiaalia on kohtuuton määrä ja etenkin liian varhain opinnoissa, eikä asiasta "varoiteta" ja tiedoteta ehkä tarpeeksi selvästi jo ennen opintojen alkua. Toisaalta suurin osa nuorista ihmisistä kyllä osaa englantia hyvin, ja fakta on, että jos haluaa pärjätä akateemisessa maailmassa, joka on usein varsin kansainvälinen, englantia pitää osata. Sitä paitsi Suomi on hyvin pieni maa ja on vain vähän jos lainkaan aloja, joihin on tuotettu tarpeeksi suomenkielistä tutkimuskirjallisuutta, että alan puitteissa voisi oikeasti opiskella asiantuntijaksi. Fakta on, että iso osa keskeisestä tutkimuksesta on englanninkielistä, puhumattakaan muista kielistä, etenkin ranskasta ja saksasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?
Jotkut tieteenalat ovat modernimpia kuin toiset. Suomennoksille ei ole resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Ei ruotsia oikeasti tarvitse osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Suomessa pitää saada opetusta omalla äidinkiellään.
On nytkin opetus enimmäkseen suomeksi, mutta opetusmateriaali usein ei. Eikä olisikaan realistista, että pienessä maassa tuotettaisiin tarvittava määrä relevanttia kirjallisuutta tai että kaikkea ulkomaista kirjallisuutta käännettäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Olen suorittanut virkamiesruotsin hyvin arvosanoin, mutta ei ole tarvinnut käyttää 25 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Itselläni ei ollut mitenkään kummoinen englannin yo-arvosana (taisi olla c), mutta yliopistossa minulla ei ollut mitään ongelmaa englannin kanssa, koska oikeasti ymmärrän englantia ihan hyvin. Typerää jos yo-arvosanat määrittävät koko tulevaisuuden.
Mietipä, jos on vaikka 20 oppilaan sisäänpääsykiintiö, niin pitäisikö sinne ensisijaisesti valita muutoin tasaväkisestä joukosta pääsykokeiden jälkeen ne, jotka osaavat englantia tai muita kieliä erittäin sujuvasti vai pitäisikö sisäänpääsijät vaikkapa arpoa? Kyllä ehdottomasti englannin osaamisella on oltava painoarvoa! Yo-arvosanoja voi korottaa, ja täten osoittaa kyvykkyytensä yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Jo Metropoliasta lähdetään opiskelijavaihtoon nimenomaan ulkomaille, ei siellä pärjää suomenkielellä. Metropoliassa on ulkomaalaisia opettajia, pitäisikö heidän osata suomenkieltä ? Metropolian jälkeen voi jatkaa opiskeluja yliopistossa. Englanninkielen taito on syytä hankkia jo ylioppilaskirjoituksia varten. Miten lääkäriksi. Oisi valmistua ilman kielitaitoa ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?
Jotkut tieteenalat ovat modernimpia kuin toiset. Suomennoksille ei ole resursseja.
Matikan peruskurssien sisältö on ollut sama vuosikymmeniä. Miksi kirjat on pitänyt vaihtaa englannin kielisiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin 1920. Nytkö se saa jo painua historiaan 😳
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Tätä itsekin ihmettelen. Englannin kielen hallinnan pitäisi olla keskeinen perusedellytys korkeakoulututkinnolle. Kielen lähtötesti jokaisen valintakokeen yhteyteen? Mikään kielivelho ei tarvisisi olla, mutta vähintään perusteet tulisi olla kunnossa.
Kielen oppiminen voi ja jatkuu koko elämän jos niin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluun saa yo-tutkinnolla tai amistutkinnolla.
Yo-tutkintoon edellytetään ruotsin kielen kursseja, amistutkintoon välttämättä ei. Toisaalta ruotsia on peruskoulussakin, mikä taas on edellytys amistutkinnolle.
Kanditutkintoon edellytetään ruotsin kielen kelpoisuuden todentaminen kokeella, jonka voi tehdä näyttökokeena (ilman kurssia) tai ruotsin kurssin päätteeksi. Mutta kyse on kuitenkin ihan perus virkamiesruotsista, jonka saa kyllä läpi, jos vähänkään yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Artikkelit voi olla englanniksi, saksaksi jne. Mutta opetus ja tehtävät pitäisi pystyä tekemään suomeksi.
Näin meillä ainakin oli. Osa materiaaleista oli englanniksi ja osa suomeksi, opetus ja tehtävät aina suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Tämä on oikeasti jo tosi surullista. Lääkikseen on niin paljon hakijoita, että aivan hyvin voisi kielten osaamista painottaa. Miten tällainen lääkäri voi ylläpitää ammattitaitoaan, jos on aivan pihalla tiedeartikkelien sisällöistä? Oma lääkärini perustelee vaikean sairauteni edessä päätökset nimenomaan uusimpien tiedeartikkelien pohjalta eikä niin, että tuijottaa pelkkää käypä hoitoa. Ilman englantia sujuvasti osaavaa lääkäriä saattaisin olla aivan invalidi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.
Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin 1920. Nytkö se saa jo painua historiaan 😳
Rip Turun yliopisto. :( Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle.
No eihän Suomessa tarvitse osata edes suomea. Ruotsia tietysti pitää osata. Englantia ei tarvitse, niin tietenkin sillä sitten opetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun on käynyt peruskoulun ja toisen asteen koulun Suomessa, täytyy osata englantia melko hyvin. Ei siis pitäisi olla mikään ongelma.
Englannin kielen opinnot eivät ole pakollisia. Tiedän yhden, joka ei ole opiskellut koulussa englantia, vaan jotain muuta vierasta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Joo ja ei.
Tiede kuuluu myös suomalaisille ja sen tulee olla saatavilla meidän omalla äidinkielellämme. Kielemme on pieni vähemmistökieli ja siksi suojelemisen arvoinen. Yliopistot voivat osallistua tähän kielen suojelemiseen tarjoamalla opetusta ja oppimateriaaleja Suomen kielellä.
Jos uusin tieto on saatavilla vain englanniksi, niin pitäisikö Suomessa opetuksen olla jatkuvasti muuta maailmaa jäljessä?
Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.
Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan.