Lue keskustelun säännöt.
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!
21.08.2025 |
YLE: "Monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, kuinka paljon englanninkielistä opetusta ja materiaalia suomenkielisissä tutkinnoissa on." https://yle.fi/a/74-20178297
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa.
Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä.
Ei ole millään muotoa taloudellisesti kannattavaa kääntää akateemista kirjallisuutta ja tietoa suomeksi. Siinä ajassa kun käännös ollaan saatu oikeasti pakettiin, on tieto jo vanhentunutta. Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulututkintoa eikä tätä faktaa päästä karkuun. Lisäksi ottaen huomioon, että maisteriopinnoissa iso prosentti on kv-opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa (siis eivät jäämässä Suomeen), on minusta täysin perusteltua, että käytetään englantia ja saadaan kaikki opiskelijat yhden kurssitoteutuksen alle sen sijaan, että luotaisiin kaksi fragmentoitua toteutusta, joista yksi suomeksi ja yksi englanniksi.
Tässä on kyse sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisestä, kv-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelun aidosta mahdollistamisesta että taloudellisesta kannattavuudesta ja säästöistä. Se, että joku mukavuudenhaluinen haluaisi opiskella tutkinnon suomeksi ei pidä olla peruste kävellä kaikkien näiden ilmiselvien etujen ylitse. Yksi henkilö ei saa päättää asiaa sadan muun puolesta. Valtaosalle englannin kieli on nettohyöty.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni Suomessa pitää saada opetusta omalla äidinkiellään.
Epäilen, että vaikkapa Ranskassa tai Saksassa perustutkinto-opiskelijat eivät opiskele englanniksi.
Monikymmenkertainen populaatio suomea äidinkielenään puhuviin verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa pitäisi pystyä opiskelemaan ja valmistumaan maan omalla kielellä, eli suomeksi.
Kielipolitiikka ei onneksi ohjaa tiedepolitiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?
Niin.. kun ihan kaikki korkeakoulutus sisältää vain ja ainoastaan perustason matematiikkaa..
Se mitä minä en tajua on se, että kun tämä tosiaan on näin, oli jo 90-luvulla kun itse opiskelin yliopistossa, miksi se suomen kielen yo-arvosana on niin keskeinen sisäänpääsyn kriteeri?
Äidinkieli ja (laaja) matematiikka korreloivat yleisellä tasolla kaikkein vahvimmin opintomenestyksen kanssa alasta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä minä nyt tunnen noita yliopiston käyneitä, niin useimmat heistä osaavat englantia huonommin kuin minä, joka olen käynyt vain lukion. En silti usko, että oma kielitaitoni riittäisi englanniksi opiskelemiseen. Luennot voisivat olla englanniksi ja tenttikirjatkin, mutta en usko että pystyisin kirjoittamaan englanniksi esim. gradua.
On eri asia ymmärtää englantia opiskelussa ja käyttää sitä puhekielenään. Joillakin voi olla kömpelö ilmaisutapa ihan äidinkielenään eikä englanti paranna sitä.
Mitä itse aiheeseen tulee niin kyllä monet omien tieteenalojen perusteokset ovat englanniksi ja tulevat näin myös pysymään jatkossakin. 90-luvulla monet kirjat piti tilata itse tai kopioida yliopiston kirjaston pikalainoista itselleen yksi lukuversio. Siihen aikaan sitä paperia meni niin että paperimiehillä palkka nousi jatkuvasti. Opiskelu ei ollut helppoa, mutta se oli sitäkin palkitsevampaa. Tietokirjat olivat tiedon alkulähteitä ja niihin kun pääsi käsiksi niin ei malttanut olla lukematta ja siinä sivussa viisastumatta. Nykyään kaikki tieto on tarjolla sekunneissa. Myös epäolennaista tietoa ja se tekee nykyisestä opiskelemisesta teknisesti helppoa, mutta sisällöllisesti haastavaa. Tarttuuko viisaus samalla tavalla vai napsitaanko sieltä täältä vain ydinasioita jolloin osaaminen muodostuu suppeammaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen liiketalouden amk - opettaja ja meillä on osa materiaalista englanniksi. Suureksi osaksi siksi, että suomenkielinen kirjallisuus on liian tieteellistä, jolloin englanninkielinen teksti on helpompaa ymmärtää. Joskus ei suomeksi ole kaikki tarvittavia asioita koottu samojen kansien väliin, silloin valitsee, ottaako yhden englanninkielisen teoksen vai viisi suomenkielistä. Tms.
Koulujen rahoitus on tosi tiukilla ja me opettajat olemme tiukilla. Opintojakson resurssointiin ei kuulu käännöstyöt, eikä kukaan nyt ilmaiseksi ala iltapuhteena materiaalia kääntämään.
Voi lehtori miten heitit bensaa liekkeihin tälläkin palstalla rehottavaan yliopisto vastaan amk -keskusteluun tällä lauseellasi: "suomenkielinen kirjallisuus on liian tieteellistä, jolloin englanninkielinen teksti on helpompaa ymmärtää."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?
Anekdoottina: Historiallisena fuksivuotenani 1988 Otaniemessä perusmatematiikan oppikirjat olivat amerikkalaiset Grossmanin raamatut. Englanniksi tietysti.
Taisin aloittaa samana vuonna ja Grossmanin muistan. Fysiikan kirjat oli Alonso/Finn, Ashcroft/Mermin jne. Mielen jäi myös ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssi kun sanottiin että katso koodin idea (mergesort) Donald Knuthin kirjasta The Art of Computer Programming. Kirjasarja taitaa olla vielä kesken vaikka sitä on tehty yli 50 vuotta. Omalla alalla likimain kaikki kirjat paitsi luentomonisteet oli englanniksi. Oli siellä jotain suomalasita kuten Väisälän Vektorianalyysi jne. Sähköosastolla taisi olla suomalaisia oppikirjoja paremmin ja vielä ihan hyvälaatuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa opiskelijoista osaa, tai oppii opintojen yhteydessä, englantia riittävän hyvin lukeakseen sitä. Virkamiesruotsin suorittaminenkaan muodostuu lukiopohjalta harvoin valmistumisen esteeksi. Jos englantia pitäisi osata erinomaisesti tai äidinkielen tasolla, yliopisto-opiskelijoiden määrä vähenisi huomattavasti nykyisestä.
Suurin osa yliopistosta valmistuneista jää Suomeen. Monilla akateemisilla aloilla ei välttämättä hirveästi tarvita englannin kieltä varsinkaan opintojen ulkopuolella eli työelämässä. Oikeustiede ja jonkun muun kielen opiskelu ovat selkeimmät esimerkit, mutta koskee myös lääkäreitä, opettajia jne. (jotakin menetelmä- ja teoriakirjallisuutta voi olla saatavissa vain englanniksi). Saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja venäjäksi on myös monen alan tarpeisiin riittävästi kirjallisuutta tutkimuksen tekoa varten - toki tämä edellyttää sitten ao. kielen hallintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Koska ollaan Suomessa, maan virallinen kieli on suomi ja tutkinnon kieli on suomi?
Yliopiston opetuksessa käyttämä kirjamateriaali on ollut jo 80-luvulla englanninkielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa opiskelijoista osaa, tai oppii opintojen yhteydessä, englantia riittävän hyvin lukeakseen sitä. Virkamiesruotsin suorittaminenkaan muodostuu lukiopohjalta harvoin valmistumisen esteeksi. Jos englantia pitäisi osata erinomaisesti tai äidinkielen tasolla, yliopisto-opiskelijoiden määrä vähenisi huomattavasti nykyisestä.
Suurin osa yliopistosta valmistuneista jää Suomeen. Monilla akateemisilla aloilla ei välttämättä hirveästi tarvita englannin kieltä varsinkaan opintojen ulkopuolella eli työelämässä. Oikeustiede ja jonkun muun kielen opiskelu ovat selkeimmät esimerkit, mutta koskee myös lääkäreitä, opettajia jne. (jotakin menetelmä- ja teoriakirjallisuutta voi olla saatavissa vain englanniksi). Saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja venäjäksi on myös monen alan tarpeisiin riittävästi kirjallisuutta tutkimuksen tekoa varten - toki tämä edellyttää sitten ao. kielen hallintaa.
Olen itse historioitsija ja meillähän vaaditaan todella laajaa kielitaitoa. Jos alkaa tehdä vaikka Japanin historiasta tutkimusta, niin sitten ainakin se japani on hallittava todella hyvin, vieläpä eri ikäkausiltaan. Historioitsijoista pääosa on opettajia. Kielitaidottomalla maisterilla ei tee juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Koulutettu kielenkääntäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Koulutettu kielenkääntäjä.
Käytännössä käännökset tekee alan ammattilainen. Esimerkiksi historian käännökset tekee historioitsija jne. Ei pelkkä kielitaito yleensä riitä akateemisen tekstin kääntämiseen, koska esim. käsitteet voivat olla tulkinnan kannalta oleellisia.
Materiaali on usein Englannin kielistä ...mutta pärjää sen kanssa jos tentit on kuitenkin suomeksi...sitten olisi hankalaa jos nekin olisi englsnniksi ja harjoitukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Lääkärinä ei voi toimia osaamatta englantia! Mistä luulet lääkärien löytävän uusimman tutkitun tiedon? Ei sitä suomeksi löydä.
Koulutuksista? Jotka käydään suo
Lääkäri on valmistuttuaan virassaan kymmeniä vuosia. Luuletko, että virkaa toimittaville lääkäreille on koulutuksia suomeksi? Kyllä he ihan itse seuraavat alansa tutkimusta, joka julkaistaan todennäköisesti useimmiten englanniksi.
Jos älykkyys on riittävällä tasolla yliopisto-opintoihin, niin enkku ei voi olla mikään ylitsepääsemätön este.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Näin oli jo 1990-luvulla kun itse opiskelin eikä se silloin tullut yllätyksenä opiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Näin oli jo 1990-luvulla kun itse opiskelin eikä se silloin tullut yllätyksenä opiskelijoille.
Osa julkaisee vielä ranskaksi ja saksaksikin.
Terveisin kielitaidoton persu.