Lue keskustelun säännöt.
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!
21.08.2025 |
YLE: "Monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, kuinka paljon englanninkielistä opetusta ja materiaalia suomenkielisissä tutkinnoissa on." https://yle.fi/a/74-20178297
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa.
Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä.
Ei ole millään muotoa taloudellisesti kannattavaa kääntää akateemista kirjallisuutta ja tietoa suomeksi. Siinä ajassa kun käännös ollaan saatu oikeasti pakettiin, on tieto jo vanhentunutta. Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulututkintoa eikä tätä faktaa päästä karkuun. Lisäksi ottaen huomioon, että maisteriopinnoissa iso prosentti on kv-opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa (siis eivät jäämässä Suomeen), on minusta täysin perusteltua, että käytetään englantia ja saadaan kaikki opiskelijat yhden kurssitoteutuksen alle sen sijaan, että luotaisiin kaksi fragmentoitua toteutusta, joista yksi suomeksi ja yksi englanniksi.
Tässä on kyse sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisestä, kv-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelun aidosta mahdollistamisesta että taloudellisesta kannattavuudesta ja säästöistä. Se, että joku mukavuudenhaluinen haluaisi opiskella tutkinnon suomeksi ei pidä olla peruste kävellä kaikkien näiden ilmiselvien etujen ylitse. Yksi henkilö ei saa päättää asiaa sadan muun puolesta. Valtaosalle englannin kieli on nettohyöty.
Kommentit (138)
Menin yliopistoon 10 vuotta yo:ksi tulon jälkeen. Ei mitään vaikeuksia englannin lukemisessa, kirjoittaa ei tarvinnut. Puhuminen on vaikeinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vastasin kommenttiin, että lääkärin ei muka tarvitsisi keskittyä muuhun kuin palvelemiseen suomeksi. Joo, on se mahdollista että puheen tuotanto englanniksi olisi jotenkin tosi puutteellista mutta luettuna ymmärtäisi, mutta tämä kuulostaa niin epätodennäköiseltä kuviolta. Jos kykenee (muka) lukemaan vaikeaakin sisältöä englanniksi, niin puheen tuottaminen on vain viitseliäisyydestä kiinni. Mietipä hieman, miten ammattitaitoisen kuvan lääkäri itsestään antaa änkyttämällä todella huonoa englantia. Mä menisin toiselle lääkärille, ei tarttis kauaa etsiä edes osaavampaa."
Mielestäni tuo ei ole epätodennäköistä. Minä kyllä pystyn lukemaan tieteellistä tekstiä englanniksi ja ymmärrän sitä hyvin, mutta minulle on vaikeaa puhua ja kirjoittaa englantia itse. Englantini on yksinkertaista ja joudun paljon hakemaan sanoja.
Ja lääkärin työstä: Jos lääkäri on töissä Suomessa, ei hänen tarvitse palvella ketään englanniksi. Englanti ei ole mikään kansalliskielemme tai virallinen kieli.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Oman alan sanasto on opittavissa, vaikka olisi heikompi kielissä. Kokemusta on.
Kyllä Suomessa pitäisi pystyä opiskelemaan ja valmistumaan maan omalla kielellä, eli suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
No, mun ei tarvinnut lukea ainuttakaan tiedeartikkelia englanniksi ennen lopputyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Koska ollaan Suomessa, maan virallinen kieli on suomi ja tutkinnon kieli on suomi?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa pitäisi pystyä opiskelemaan ja valmistumaan maan omalla kielellä, eli suomeksi.
Pystyt sinä vastaamaan yleensä aina tenteissä suomen kielellä ja tekemään gradun tai diplomityön suomeksi. Yliopisto ei ole velvoitettu hankkimaan ja tuottamaan sinulle taustamateriaaleja tietyllä kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pärjäsin tosin hyvin opinnoissa vaikken osaakaan puhua hyvin englantia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pääsee mielestäni yliopistoon aivan liian helpolla. Valintakriteereitä voisi aivan hyvin tiukentaa tuntuvasti, ja yksi sopiva kriteeri pitäisi olla kielitaito. Tämän lisäksi ottaisin vielä päättelykykyä ja matemaattis-loogista ajattelua testaavan koeasetelman mukaan, eikä yliopistoon olisi asiaa ellei tämä testi mene läpi. Akateeminen koulutus on kokenut jo niin kovan inflaation, että olisi elvytyksen aika. Tilannetta ei voi muuttaa, ellei oppilasainesta seulota kunnolla.
Kuinka valmis pitäisi mielestäsi olla aloittaessaan opinnot? Kun siinä opintojen aikanahan tuota kaikkea juuri oppii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä pärjäsin tosin hyvin opinnoissa vaikken osaakaan puhua hyvin englantia.
Juuri näin, mutta ap:n on mahdotonta sitä ymmärtää. Aloitus on tyhmä, turha ja vailla totuuspohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Tämä on oikeasti jo tosi surullista. Lääkikseen on niin paljon hakijoita, että aivan hyvin voisi kielten osaamista painottaa. Miten tällainen lääkäri voi ylläpitää ammattitaitoaan, jos on aivan pihalla tiedeartikkelien sisällöistä? Oma lääkärini perustelee vaikean sairauteni edessä päätökset nimenomaan uusimpien tiedeartikkelien pohjalta eikä niin, että tuijottaa pelkkää käypä hoitoa. Ilman englantia sujuvasti osaavaa lääkäriä saattaisin olla aivan invalidi.
Mun englanninkielentaito on todella hyvä. Luen sujuvasti ammatillista kirjallisuutta ja viihdekirjallisuutta englanniksi. Katson myös eri sarjoja, joissa puhutaan eri englannin kielen murteita helposti ilman tekstityksiä. Olen asunut Jenkeissä ja tehnyt työtä englannikielisessä työympäristössä sujuvasti.
Mutta olen ollut pari vuotta suomenkielisessä työympäristössä ja puhetaito on rapistunut huomattavasti. Myös kirjoitustaito jonkin verran. Joudun etsimään sanoja, meittimään ääntämistä ja sanamuotoja huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Eli se, että kuinka hyvin ymmärtää kieltä ja kuinka hyvin sitä osaa puhua, eivät aina mene aivan käsikädessä. Ruotsin kohdalla asian huomaan helposti, ymmärrän kirjoitettua tekstiä, mutta en osaa tuottaa puhetta juuri lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.
Anteeksi, mutta en voi olla miettimättä, itkevätkö suomen kielen perään täällä nimenomaan humanistit? Vaikea uskoa, että sangen ideologisia avauksia tästä asiasta tulisi kappatieteilijöiden, teknisen alan tai luonnontieteitä opiskelevien keskuudesta.
Diplomi-insinööri täällä terve. Olen sitä mieltä, että tutkinnot Suomessa pitää pystyä suorittamaan suomeksi.
Yliopistoon valitaan valtava määrä opiskelijoita joka vuosi ja kolmasosa ei koskaan saa aikaiseksi mitään tutkintoa. Valmistuneista puolet ei työllisty tai pysty tekemään alansa töitä kun ei ole osaamista. Loput saavat töitä ja pärjäävät alalla. Pitäisikö karsinnan olla kovempaa kun oppiminen on niin heikkoa?
Vo toki olla että opetusmenetelmät eivät sovellu kaikille. Luennot ovat hyvä tapa oppia mutta jos aika menee jutusteluun niin eihän siitä jää päähän mitään. Kielellä ei nykypäivänä pitäisi olla niin suurta merkitystä kun opiskelijat osaavat kyllä englantia hyvin. Teknisillä aloilla voi olla jotain suomenkielistä kirjallisuutta mutta ei kaikilla ja kaikki julkaisut ovat englanniksi.
Jos ei pysty seuraamaan opetusta niin onkohan tullut valittua liian vaikea ala? Pitäisikö näitä heikkoja oppilaita päästää valmistumaan armosta kun työllistyminen on varmasti vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Mielestäni lääkäriltä ei tulisi vaatia muuta kuin suomenkielen taitoa. Vaimosi kuuluisi sen sijaan opetella suomea. Eri asia akateemisessa maailmassa, joka on yleensä vahvasti kansainvälinen. Mutta Suomessa lääkäriksi kouluttautuneen ei tule huolehtia muusta kuin, että kykenee omassa maassaan palvelemaan siellä asuvia ihmisiä, joiden kuuluisia osata paikallista kieltä eli suomea.
Lääkärinä ei voi toimia osaamatta englantia! Mistä luulet lääkärien löytävän uusimman tutkitun tiedon? Ei sitä suomeksi löydä.
Koulutuksista? Jotka käydään suomeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
No, mun ei tarvinnut lukea ainuttakaan tiedeartikkelia englanniksi ennen lopputyötä.
Alaasi ei varmaan pitäisi olla yliopistossa jos ollaan tuolla tasolla. Opiskelin vuosikymmeniä sitten Teknillisessä korkeakoulussa fysiikkaa ja kaikki kirjat olivat englanniksi mutta luentomonisteita saattoi olla suomeksi. Loppuvaiheessa opintoja teimme käytännön harjoitustöitä sekä loppuraportin ja monessa vaadittiin todella perehtymistä alaan eli tiedejulkaisuihin. Jossain varmaan pääsee helpommalla. Samana vuonna aloittaneista opiskelijakavereistani väitteli ainakin kaksikymmentä ja ehkä parhaiten menestynyt on kvanttioptiikan professorina Amerikassa ja muitakin professoreita löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pääsee mielestäni yliopistoon aivan liian helpolla. Valintakriteereitä voisi aivan hyvin tiukentaa tuntuvasti, ja yksi sopiva kriteeri pitäisi olla kielitaito. Tämän lisäksi ottaisin vielä päättelykykyä ja matemaattis-loogista ajattelua testaavan koeasetelman mukaan, eikä yliopistoon olisi asiaa ellei tämä testi mene läpi. Akateeminen koulutus on kokenut jo niin kovan inflaation, että olisi elvytyksen aika. Tilannetta ei voi muuttaa, ellei oppilasainesta seulota kunnolla.
Kuinka valmis pitäisi mielestäsi olla aloittaessaan opinnot? Kun siinä opintojen aikanahan tuota kaikkea juuri oppii.
Usemapi vuosi sitten kirjoitettiin matematiikan osaamisen rapautumisesta että yliopisto joutuu antamaan tukiopetusta ennen kun voidaan aloittaa normaalit peruskurssit. Tekniikan alalla olisi hyvä osata jonkin matematiikan perusteet vaikka on tietokoneet ja ohjelmat käytössä. Talon rakenteita tai siltaa suunnitelevan pitää ymmärtää lujuusoppia että rakenneratkaisu on turvallinen. Muutama vuosi sitten raportoitiin maneesien romahtamisista ja taisipa yksi tyttö kuolla tällaisen yhteydessä.
Olet aivan väärässä tässä asiassa. Yliopistossa koulutetaan edelleen SUOMALAISEEN yhteiskuntaan työntekijöitä: tuomareita, lääkäreitä, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, pappeja ...
Aika monessa ammatissa pärjää hyvin olemattomalla englanninkielen taidolla ja tosipaikassa pitää kuitenkin ottaa tulkki.
Vierailija kirjoitti:
Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia?
Minä voin oman kokemuksen perusteella kertoa muutamia tapoja. Mainittakoon, että graduni arvosana oli magna eikä kielitaidottomuus mitenkään haitannut.
- Voit käyttää käännösohjelmaa (jota minun opiskeluaikana ei vielä ollut käytettävissä).
- Voit etsi vastaavan artikkelin tai kokonaisen teoksen suomeksi käännettynä (onnistuu varsinkin klassikoista).
- Voit etsiä artikkelin, jossa kyseistä artikkelia on referoitu ja siteerattu riittävän tarkkaan.
- Opettele avainsanat ja hahmota sisältö niiden perusteella.
Ensimmäisestä ulkomaankielisestä tenttikirjasta en ymmärtänyt kuin nimen, mutta ei haitannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Koska ollaan Suomessa, maan virallinen kieli on suomi ja tutkinnon kieli on suomi?
Täällä menee sekaisin monta asiaa.
1) On aivan selvää, että lähes kaikilla aloilla pitää yliopistotasolla pystyä lukemaan tenttikirjoja ja muuta oppimateriaalia. alan tutkimuksia. lähdekirjallisuutta jne englanniksi.
2) Opetuksestakin voi OSA olla englanniksi ilman, että opinnot kovasti vaikeutuvat.
3) Tenttivastausten kirjoittamisen vaatiminen koetilanteissa englanniksi on jo kohtuutonta "normaalissa" suomalaisssa tutkinnoissa.
Olen kyllä samaa mieltä tuosta inflaatiosta. Mutta paradoksaalista on, että samalla Suomi ei ole mitenkään erityisen koulutettu länsimaa, meillä on korkeakoulutettuja suhteessa saman verran kuin Chilessä ja Turkissa. Enkä mitenkään tarkoita mollata näitä maita, hienoa, että ovat edistyneet samalla kun me olemme pudonneet.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-ja-oppiminen/sijalla-29-chi…