Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pääsee mielestäni yliopistoon aivan liian helpolla. Valintakriteereitä voisi aivan hyvin tiukentaa tuntuvasti, ja yksi sopiva kriteeri pitäisi olla kielitaito. Tämän lisäksi ottaisin vielä päättelykykyä ja matemaattis-loogista ajattelua testaavan koeasetelman mukaan, eikä yliopistoon olisi asiaa ellei tämä testi mene läpi. Akateeminen koulutus on kokenut jo niin kovan inflaation, että olisi elvytyksen aika. Tilannetta ei voi muuttaa, ellei oppilasainesta seulota kunnolla.

Kuinka valmis pitäisi mielestäsi olla aloittaessaan opinnot? Kun siinä opintojen aikanahan tuota kaikkea juuri oppii. 

Niinpä. Missään nimessä ei pidä painottaa vieraan kielen hallintaa eli kielellistä osaamista valintaperusteena ihan muun alan suomalaisiin tutkintoihin. Vinouttaisi pahasti koko hommaa.

Mitä minä nyt tunnen noita yliopiston käyneitä, niin useimmat heistä osaavat englantia huonommin kuin minä, joka olen käynyt vain lukion. En silti usko, että oma kielitaitoni riittäisi englanniksi opiskelemiseen. Luennot voisivat olla englanniksi ja tenttikirjatkin, mutta en usko että pystyisin kirjoittamaan englanniksi esim. gradua.

Omalla alalla kandin voi lukea suomeksi mutta maisterivaihe vedetään englanniksi. Kerrassaan ei ole suomenkielistä kirjallisuutta ja mitä se auttaisi kun suuri osa proffista on ulkomaalaisia. Sitä paitsi työkenttä on kansainvälinen, joten on pakko oppia alan termit englanniksi, joka on ainoa yhteinen kieli. 

yt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.

Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?

Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.

Akateemisen tekstin kääntäminen vaatii myös termistön osaamista ja alan ymmärrystä. Ihan sama kuinka innokas on. Osaaminen ei silti riitä.

Kyllä Suomen koulusta voi valmistua ilman, että osaa englantia. Itse olen lukenut pitkän saksan, enkä koskaan englantia, virkamies englantia lukuun ottamatta. Pärjään kyllä kielellä ja ymmärrän lukemaani ja kuulemaani. Kirjoittaa vain en osaa oikein. Olen silti suorittanut ylemmän tutkinnon. Hassuinta on se, että tuntui, että monet tappelivat sen englannin ymmärtämisen kanssa enemmän kuin minä. 

Olen liiketalouden amk - opettaja ja meillä on osa materiaalista englanniksi. Suureksi osaksi siksi, että suomenkielinen kirjallisuus on liian tieteellistä, jolloin englanninkielinen teksti on helpompaa ymmärtää. Joskus ei suomeksi ole kaikki tarvittavia asioita koottu samojen kansien väliin, silloin valitsee, ottaako yhden englanninkielisen teoksen vai viisi suomenkielistä. Tms.

Koulujen rahoitus on tosi tiukilla ja me opettajat olemme tiukilla. Opintojakson resurssointiin ei kuulu käännöstyöt, eikä kukaan nyt ilmaiseksi ala iltapuhteena materiaalia kääntämään.

Kirjat englanniksi, luennot suomeksi. Näin se on ollut. Alan englannin oppii opiskellessa. Ei sitä voi osata ennen koulutusta. Gradun lähteet yleensä englanninkielistä.

Kääntäjille olisi töitä

Ulkomaalaisten opiskelu maksulliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaisten opiskelu maksulliseksi.

Eu:n ulkopuolisille on jo maksu.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.

Yliopistojen opetusmuodoista ei käytetä nimitystä oppitunti. Kyky sujuvaan englanninkieliseen kommunikaatioon - lukemiseen, kirjoittamiseen, puhumiseen, keskusteluun - on aivan oleellista nykymaailman akateemisten tutkintojen suorittamisessa ja yliopisto-yhteisössä ylipäätään. Ainoan poikkeuksen muodostavat muiden kuin englannin kielen pääaineopinnot ja taideopinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia? 

Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?

Anekdoottina: Historiallisena fuksivuotenani 1988 Otaniemessä perusmatematiikan oppikirjat olivat amerikkalaiset Grossmanin raamatut. Englanniksi tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia? 

Artikkelit voi olla englanniksi, saksaksi jne. Mutta opetus ja tehtävät pitäisi pystyä tekemään suomeksi.

Sinulle voi tulla yllätyksenä, että huomattava osa opettajista ja opiskelijoista ei osaa suomea lainkaan.

Yliopistomaailman opetusmuodoista ei myöskään käytetä nimitystä tehtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia? 

Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?

Niin.. kun ihan kaikki korkeakoulutus sisältää vain ja ainoastaan perustason matematiikkaa..

Se mitä minä en tajua on se, että kun tämä tosiaan on näin, oli jo 90-luvulla kun itse opiskelin yliopistossa, miksi se suomen kielen yo-arvosana on niin keskeinen sisäänpääsyn kriteeri?

Mittaa yleistä kielellistä lahjakkuutta. Äidinkielellään ihminen kirjoittaa kaikista varmaotteisimmin. Ja tämä ei ollut mikään kannanotto sujuvan englannin osaamisen välttämättömyyttä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Suomessa pitää saada opetusta omalla äidinkiellään.

Peruskoulun ja toisen asteen opetusta saatkin, aivan varmasti. Jos eväät eivät riitä pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.

Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?

Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.

Millä rahalla? Ja ihan kääntäjien työtilanteen ja kielipolittiittisistako syin perusteltuna? Salli mun nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedeartikkelit ovat englanniksi. Miten ihmeessä ylipistossa voi mitenkään pärjätä osaamatta englantia? 

Miten peruskurssien matematiikka on muuttunut vuosien saatossa? Ei mitenkään. Miksi pitää olla englanninkieliset kirjat?

Jotkut tieteenalat ovat modernimpia kuin toiset. Suomennoksille ei ole resursseja. 

Matikan peruskurssien sisältö on ollut sama vuosikymmeniä. Miksi kirjat on pitänyt vaihtaa englannin kielisiksi?

Koska valitaan hinta-laatusuhteeltaan paras oppikirja. Erityisesti matematiikassa on aivan toisarvoista, millä kielellä kirjan otsikko on kirjoitettu. Loppu on pääasiassa matemaattista notaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän yliopistoon pääse myöskään, jos ei osaa ruotsia. Ruotsin kurssit pitää olla suoritettuina lukiossa, muuten ei papereita saa. Sama käytäntö oli 1800-luvulla: piti osata ruotsia, jos halusi yliopistoon.

Tunnen useita miespuolisia henkilöitä, jotka eivät päässeet yliopistoon, koska eivät jaksaneet opiskella ruotsia riittävällä teholla, eivät vain pystyneet motivoimaan itseään sellaiseen hommaan. 

Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin 1920. Nytkö se saa jo painua historiaan 😳

Rip Turun yliopisto. :( Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle. 

Miten niin RIP? Olen siellä töissä nytkin.

Itselläni sivuaineena pitkä psykologia ja osa kursseista oli täysin englanniksi. Näiden kurssien aihealueiden termistöä en osaa suomeksi edelleenkään kovin hyvin, kun taas suomen kielisten kurssien termistöstä osaan keskustella esimerkiksi käsitteiden toimivuudesta ja vivahde-eroista sen asiasisällön lisäksi. Ihmistieteissä käsitteiden määrittely ja pohtiminen on melko keskeistä.