Lue keskustelun säännöt.
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa!
21.08.2025 |
YLE: "Monelle opiskelijalle tulee yllätyksenä, kuinka paljon englanninkielistä opetusta ja materiaalia suomenkielisissä tutkinnoissa on." https://yle.fi/a/74-20178297
Jos ei osaa englantia, yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa.
Tämä on minun mielipiteeni ja muut voivat olla toki eri mieltä.
Ei ole millään muotoa taloudellisesti kannattavaa kääntää akateemista kirjallisuutta ja tietoa suomeksi. Siinä ajassa kun käännös ollaan saatu oikeasti pakettiin, on tieto jo vanhentunutta. Kansainvälisyys on tärkeä osa korkeakoulututkintoa eikä tätä faktaa päästä karkuun. Lisäksi ottaen huomioon, että maisteriopinnoissa iso prosentti on kv-opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa (siis eivät jäämässä Suomeen), on minusta täysin perusteltua, että käytetään englantia ja saadaan kaikki opiskelijat yhden kurssitoteutuksen alle sen sijaan, että luotaisiin kaksi fragmentoitua toteutusta, joista yksi suomeksi ja yksi englanniksi.
Tässä on kyse sekä suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistymisestä, kv-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelun aidosta mahdollistamisesta että taloudellisesta kannattavuudesta ja säästöistä. Se, että joku mukavuudenhaluinen haluaisi opiskella tutkinnon suomeksi ei pidä olla peruste kävellä kaikkien näiden ilmiselvien etujen ylitse. Yksi henkilö ei saa päättää asiaa sadan muun puolesta. Valtaosalle englannin kieli on nettohyöty.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on käynyt peruskoulun ja toisen asteen koulun Suomessa, täytyy osata englantia melko hyvin. Ei siis pitäisi olla mikään ongelma.
Englannin kielen opinnot eivät ole pakollisia. Tiedän yhden, joka ei ole opiskellut koulussa englantia, vaan jotain muuta vierasta kieltä.
Minäkin tiedän yhden. Hän onnistui valmistumaan diplomi-insinööriksi mutta on valitettavasti ollut työttömänä jo 6 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Itselläni ei ollut mitenkään kummoinen englannin yo-arvosana (taisi olla c), mutta yliopistossa minulla ei ollut mitään ongelmaa englannin kanssa, koska oikeasti ymmärrän englantia ihan hyvin. Typerää jos yo-arvosanat määrittävät koko tulevaisuuden.
Mietipä, jos on vaikka 20 oppilaan sisäänpääsykiintiö, niin pitäisikö sinne ensisijaisesti valita muutoin tasaväkisestä joukosta pääsykokeiden jälkeen ne, jotka osaavat englantia tai muita kieliä erittäin sujuvasti vai pitäisikö sisäänpääsijät vaikkapa arpoa? Kyllä ehdottomasti
Ehkäpä yliopistot sitten voisivat pitää jonkin englannin tasokokeen pääsykokeiden yhteydessä sen sijaan että ihmisten pitäisi käydä korottelemassa yo-arvosanojaan. Kaikki opiskelemaan hakevat eivät ole niitä suoraan lukiosta tulleita. Pitäisikö vaikkapa neljäkymppisenä lähteä korottamaan englannin yo-arvosanaa ennen kuin voi hakea yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Myös sillonkin, kun hakee opiskelemaan suomen kieltä, luokanopettajaksi, juristiksi....?
Nykyisillä ylioppilailla on ihan erilainen peruspohja englannin kielessä kuin minun ikäluokalla, joka jää kohta eläkkeelle. Minun tenttikirjat olivat 90 prosenttisesti englanniksi. Jos on päässyt yliopistoon ja osoittanut jo siten kyvykkyytensä, englannin kieli ei ole ongelma. Hidastahan se aluksi oli, mutta yliopisto-opiskelu vaati ja vaatii edelleenkin vahvoja perslihaksia opiskelipa sitten millä kielellä tahansa.
Toinen juttu toki on, jos suomen kieli katoaa kokonaan yliopistoista, ja kaikki opinnäytetyöt tehdään englanniksi. Harvoin enää näkee suomenkielisiä väitöskirjoja.
Minulle se on ollut hyvinkin rikas kokemus tavata vaihto-opiskelijoita monista eri taustoista kursseilla. Tämä ei olisi lainkaan mahdollista, jos kurssit olisivat suomeksi. Monesti nuo vaihto-opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskelemaan ja hyviä ryhmätöissä.
En keksi juuri mitään syytä, miksi suomenkielinen opetus olisi parempaa. Ainakaan minulle.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Miten teet gradun tai diplomityön, jos et osaa englantia? Monet lähdeviitteiden tutkimusartikkelit ovat englanninkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo taas on väärin, jos se estää oppimisen. Englanti kuuluu englanninkielen tunneille, ja ehkä jonnekin kansainväliseen tutkintoon mutta ei osaksi suomalaista oppituntia.
Kerropa, kuka ihme kääntää tiedemaailman tuotokset englantia osaamattomalle suomeksi?
Kääntäjien työtilanne on nykyään todella heikko. Halukkaita ammattitaitoisia kääntäjiä olisi varmasti jonoksi asti tulossa jos tekstejä päätettäisiin kääntää suomeksi.
Anteeksi, mutta en voi olla miettimättä, itkevätkö suomen kielen perään täällä nimenomaan humanistit? Vaikea uskoa, että sangen ideologisia avauksia tästä asiasta tulisi kappatieteilijöiden, teknisen alan tai luonnontieteitä opiskelevien keskuudesta.
Jouduin opiskelemaan yliopistossa englantia, saksaa ja ruotsia. Tekniikan alan opinnot, mutta nuo kurssit olivat pakollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Itselläni ei ollut mitenkään kummoinen englannin yo-arvosana (taisi olla c), mutta yliopistossa minulla ei ollut mitään ongelmaa englannin kanssa, koska oikeasti ymmärrän englantia ihan hyvin. Typerää jos yo-arvosanat määrittävät koko tulevaisuuden.
Mietipä, jos on vaikka 20 oppilaan sisäänpääsykiintiö, niin pitäisikö sinne ensisijaisesti valita muutoin tasaväkisestä joukosta pääsykokeiden jälkeen ne, jotka osaavat englantia tai muita kieliä erittäin sujuvasti vai pitäisikö sis
Ehkäpä yliopistot sitten voisivat pitää jonkin englannin tasokokeen pääsykokeiden yhteydessä sen sijaan että ihmisten pitäisi käydä korottelemassa yo-arvosanojaan. Kaikki opiskelemaan hakevat eivät ole niitä suoraan lukiosta tulleita. Pitäisikö vaikkapa neljäkymppisenä lähteä korottamaan englannin yo-arvosanaa ennen kuin voi hakea yliopistoon?
Voin sanoa, että ihan paska idea. Oman alan rnkun oppii opiskeluiden ohessa. Tutkintoon kuuluu kieliopintoja ja virkamiesruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Miksei amerikkalainen vaimosi opiskele suomea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakijoiden englannin kielen yo-arvosanaa pitäisi painottaa voimakkaammin hakiessa koulutukseen. Eihän tuosta voi tulla mitään, jos lopputyötä tehdessä ei ymmärrä lähdeviitteisen sisältöä? Ja entä oppikirjat? Miten joku voisi kuvitella kaiken olevan suomeksi?
Itselläni ei ollut mitenkään kummoinen englannin yo-arvosana (taisi olla c), mutta yliopistossa minulla ei ollut mitään ongelmaa englannin kanssa, koska oikeasti ymmärrän englantia ihan hyvin. Typerää jos yo-arvosanat määrittävät koko tulevaisuuden.
Mietipä, jos on vaikka 20 oppilaan sisäänpääsykiintiö, niin pitäisikö sinne ensisijaisesti valita muutoin tasaväkisestä joukosta pääsykokeiden jälkeen ne, jotka osaavat englantia tai muita kieliä erittäin sujuvasti vai pitäisikö sis
Minä kävin korottamassa 30-vuotiaana kemian, äidinkielen ja biologian yo-arvosanat. En käsitä, mikä ongelma tämä voi olla. Parempi olisi erillinen pääsykoe, mutta päättäjät halusivat korostaa yo-kokeiden merkitystä.
Hauskaa että ap alapeukutetaan vaikka tuo esiin parhaimmat argumentit mitä olen kuullut tästä aiheesta. Kaikki vasta-argumentit on jotain aivotonta "mut ku kulttuuri" potaskaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sen, että kirjallisuus on englanniksi, sillä tieteelliset artikkelit kirjoitetaan yleensä englanniksi. On joitain kirjoja suomeksikin, mutta niitä on vähäisesti. Enemmänkin tietysti voisi olla. Suurimman osan kuitenkin uskoisi ymmärtävän kirjoitettua englantia ja apua saa sanakirjoista tms. On eri juttu, jos opetuskin on englanniksi ja vaaditaan kurssisuorituksrt englanniksi. Tämmöistä ei mielestäni pitäisi olla suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Tämä on oikeasti jo tosi surullista. Lääkikseen on niin paljon hakijoita, että aivan hyvin voisi kielten osaamista painottaa. Miten tällainen lääkäri voi ylläpitää ammattitaitoaan, jos on aivan pihalla tiedeartikkelien sisällöistä? Oma lääkärini perustelee vaikean sairauteni edessä päätökset nimenomaan uusimpien tiedeartikkelien pohjalta eikä niin, että tuijottaa pelkkää käypä hoitoa. Ilman englantia sujuvasti osaavaa lääkäriä saattaisin olla aivan invalidi.
Mä osaan lukea vaativiakin enkunkielisiä tekstejä. Samoin kuin saksankielisiä. Puhuminen on vaikeaa ja tönkköä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin korottamassa 30-vuotiaana kemian, äidinkielen ja biologian yo-arvosanat. En käsitä, mikä ongelma tämä voi olla. Parempi olisi erillinen pääsykoe, mutta päättäjät halusivat korostaa yo-kokeiden merkitystä.
Entä ne jotka hakevat amustaustalla yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin korottamassa 30-vuotiaana kemian, äidinkielen ja biologian yo-arvosanat. En käsitä, mikä ongelma tämä voi olla. Parempi olisi erillinen pääsykoe, mutta päättäjät halusivat korostaa yo-kokeiden merkitystä.
Entä ne jotka hakevat amustaustalla yliopistoon?
*amis
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sen, että kirjallisuus on englanniksi, sillä tieteelliset artikkelit kirjoitetaan yleensä englanniksi. On joitain kirjoja suomeksikin, mutta niitä on vähäisesti. Enemmänkin tietysti voisi olla. Suurimman osan kuitenkin uskoisi ymmärtävän kirjoitettua englantia ja apua saa sanakirjoista tms. On eri juttu, jos opetuskin on englanniksi ja vaaditaan kurssisuorituksrt englanniksi. Tämmöistä ei mielestäni pitäisi olla suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa.
Omalla alalla ainakin 90% luennoista oli suomeksi. En olisi kovin huolissani asiasta. Tietysti muilla aloilla englanti voi painottua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin amerikkalaiselle vaimolleni henkiseksi tueksi suomalaiseen terveyskeskukeeen, niin jouduin sitten olemaan tulkkina kun arviota alle 40v lääkäri osasi niin surkeasti englantia.
Tämä on oikeasti jo tosi surullista. Lääkikseen on niin paljon hakijoita, että aivan hyvin voisi kielten osaamista painottaa. Miten tällainen lääkäri voi ylläpitää ammattitaitoaan, jos on aivan pihalla tiedeartikkelien sisällöistä? Oma lääkärini perustelee vaikean sairauteni edessä päätökset nimenomaan uusimpien tiedeartikkelien pohjalta eikä niin, että tuijottaa pelkkää käypä hoitoa. Ilman englantia sujuvasti osaavaa lääkäriä saattaisin olla aivan invalidi.
Mä osaan lukea vaativiakin enkunkielisiä tekstejä. Samoin kuin saksankielisiä. Puhuminen on vaikeaa ja tönkköä.
Sama juttu. Lukemisessa ja ymmärtämisessä ei mitään ongelmaa, ihan hyvin meni tenttikirjat englanniksi, mutta kun pitäisi puhua, niin... 😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin korottamassa 30-vuotiaana kemian, äidinkielen ja biologian yo-arvosanat. En käsitä, mikä ongelma tämä voi olla. Parempi olisi erillinen pääsykoe, mutta päättäjät halusivat korostaa yo-kokeiden merkitystä.
Entä ne jotka hakevat amustaustalla yliopistoon?
Kuulostaapa tosi realistiselta. Amiksillakin on ymmärtääkseni oikeus kirjoittaa yo-kokeet, tai ainakin oikeus osallistua päästykokeeseen. Ei ylipisto ole tarkoitettu jokaiselle, vaan sinne on karsinnat aivan syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin korottamassa 30-vuotiaana kemian, äidinkielen ja biologian yo-arvosanat. En käsitä, mikä ongelma tämä voi olla. Parempi olisi erillinen pääsykoe, mutta päättäjät halusivat korostaa yo-kokeiden merkitystä.
Entä ne jotka hakevat amustaustalla yliopistoon?
Toisilla on kyky oppia helposti vieraita kieliä. Mitä olen seurannut se kulkee yhdessä musikaalisuuden kanssa.
Miten nyt määrittelee osaamisen. Virkamiesruotsi kuitenkin kuuluu yliopiston opintosuunnitelmaan riippumatta siitä, onko käynyt aiemmin lukion vai ammatillisen koulutuksen.