Selviääkö kukaan vaihdevuosista ilman hormonihoitoja?

Vierailija kirjoitti:

Ulkopuolisen silmin kun katselee. Monikaan ei ketjussa mainitse käyttäytymisen muutosta. Mun äiti ja anoppi riehuivat itselleen avioerot vaihdevuosissa. Se oli aivan kamalaa katsottavaa. Yhdistettynä seksin loppumiseen, aika tymäkkä paketti puolisolle. Pikkusisko 52 v on matkalla samaan. Hävettää kuunnella kuinka rumasti kohtelee miestään. Mun vaimolla (nyt 56) oli noita fyysisiä oireita, mutta käyttäytyminen ei muuttunut mitenkään. Nyt ne on ohi ja mun silmään vaimo on herkemmin väsyvä ja vähän "hajamielinen", mutta muuten iloinen ja innostunut. 

Monikin on tässä ketjussa maininnut. Myös avioerotutkimuksista. Vain wanha kansa näkee vaihdevuodet kuumina aaltoina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvisin, ei minkäänlaisia kuumia aaltoja, ei hormonihoitoja. N70+.

Se on vain yksi monista oireista. Jatkuuko seksi hyvänä viiden kympin jälkeen? Se jos mikä pitäisi herättää naiset. 

Miten miesten seksi 50v jälkeen, jatkuuko hyvänä? - sivusta

Siihenkin on lääkkeet. 

"Mikä olisi sopiva kolesteroliraja? Kummasta kolesterolista puhutaan? Riippuuko geneettisistä nousun syistä vai elintapojen/painon takia nousseesta? Vain naisilla vai myös miehillä?"

Eiköhän se ole aika yksilöllistä. Jos on geneettinen syy, mitä suurimmalla osalla ei ole, niin lähtökohdat ilmenemiselle on täysin eri todennäköisyyksin. "Geteettisessäkin" kannattaa huomioida epigeneettisyyden suuri painoarvo. Virheen esiinnostamaa elintapakokonaisuutta on jatkettu oman lapsen ruokavaliossa alusta asti.

Painonnousu ei ole syy. Siihen useimmiten johtaneet ruokatottumukset on. Hälyttävät arvot voi olla laihallakin. Kolesterolia vain vähän nostaa kolesterolipitoinen ruoka. Metabolia toimii niin. Se pääosin poistuu elimistöstä ruoansulatustoiminnan seurauksena. Oma maksa tuottaa kolesterolin. Siksi lihassakin sitä on. Sitä enemmän tuottaa, mitä vähemmän saa ravinnosta. Ja oman maksan tuottama siirtyy verenkiertoon. Josta taso mitataan verikokeella.

 

Muina autisteina selität, mutta et vastaa kysymyksiin. 

Ei vaihdevuodet ole kuin ohimenevä kiusa. Liian herkästi turvaudutaan hormoneihin. Voisentään. Hiki ja naaman punottaminen menevät ohi. Parhaimmillaan kolmen tunnun välein tulee hikipuuska ja hiostuttaa auton ikkunat, no ei se mitään, ohi on ja pysyy.

Korkealla iällä rupesin laittamaan hyvin hyvin matalahormonisia puikkoja, oekolp, ne vaikuttavat vain limakalvon ulkopintaan ja eivät mene verenkiertoon. Ei tule kipua alapäähän, eikä virtsan karkailua. Sopii hyvin minulle.

Hormonikorvaushoidolla, tuleeko kuukautiset myös jos hoitoja ottaa vielä vanhana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tajuatko edes, kuinka kompleksiseen kokonaisuuteen esimerkkeinesi vetoat? Älä perusta uskoasi yhteen tieteenhaaraan ja kapean sektorin tulkintaan. Myös minä pidän tieteellisiä tutkimuksia relevantteina. Mutta tarjoamasi esimerkit johtuu monenlaisista syistä (muista), ja osalla on vain heikko korrelaatio esittämääsi. Moneen muuhun syyhyn moninkertaisesti vahvempi. Lopeta yksisilmäiset johtopäätökset.

Mikä ylemmässä kommentissa hiersi? Vai tuliko vaihdevuosiraivo?

Niin no, tämä on niin laaja tiedollinen kokonaisuus, jota itse olen henkilökohtaisesti seurannut tiedejulkaisuista varhaisteinistä asti, että tähän voi esittää vain pienen pintaraapaisun kokonaisuudesta muutamin esimerkein. 40 vuoden tutkimusten esittelyyn ja analysointiin menisi vähimmilläänkin viikkoja. Ja ei, tässä ei ole mitään raivoa. Vain pragmaattisuutta ja järjen asettamista tunteiden edel

Hyvin ymmärrän, että 80% saa jonkun mt puolen diagnoosin elämänsä aikana. Minä en nukkunut kunnolla, lääkäreiden määräämät nukahtamislääkkeet eivät paljon auttaneet. Töissä oli raskas projekti, joten pidin itseäni työuupuneena. Lopulta yhtenä aamuna en enää kyennyt menemään töihin vaan menin itkien lääkäriin. Sain mielialalääkkeet lisäksi. Jälkeen päin kannasta luin, että diagnoosina oli masennus. Myöhemmin kun kaikki vv oireet pamahtivat päälle, sain hormonikorvauksen ja samalla parantui niin unettomuus kuin masennuskin. Olin koko ajan ollut vain esivaihdevuosissa enkä työuupunut enkä masentunut. Mutta onhan sitä uupunut ja masentunut kun ei nuku kunnolla ja samaan aikaan pitää jaksaa käydä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Hormonikorvaushoidolla, tuleeko kuukautiset myös jos hoitoja ottaa vielä vanhana?

Ei. Ne loppuu, kun loppuu. Hoidot ei siirrä menopaussia. 

Vierailija kirjoitti:

Ei vaihdevuodet ole kuin ohimenevä kiusa. Liian herkästi turvaudutaan hormoneihin. Voisentään. Hiki ja naaman punottaminen menevät ohi. Parhaimmillaan kolmen tunnun välein tulee hikipuuska ja hiostuttaa auton ikkunat, no ei se mitään, ohi on ja pysyy.

Vaihdevuosioieita on paljon muitakin kuin kuumat aallot. Itselläni unettomuus, rytmihäiriöt ja nivelkivut olivat ne, jotka ajoivat käyttämään hormonikorvausta, ei kuumat aallot. Kuumia aaltoja on niitäkin eri tasoisia. Joillakin vähän kuumuuden tuntua, toisilla hikikohtauksia, joista vaatteet kastuvat läpimäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Hormonikorvaushoidolla, tuleeko kuukautiset myös jos hoitoja ottaa vielä vanhana?

Ei tule.

Liikunta auttaa varmaan, eipä ole ollut mitään kummempia juttuja) marjoja, kasvista paljon menee.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan aika suuri osa. Itsekin menin läpi ihan ilman edes käymättä missään lääkäreissä kertaakaan, eli lääkkeettä. Ei niin mitään vaivaa paitsi menkkavuodon tiheyden ja määrän muutokset noin 10 vuotta ennen kuin menopaussi sitten tapahtui 51-vuotiaana. Eikä sen jälkeenkään mitään oireita, päinvastoin, kun ei ole enää hormonikierron vaihtelua, olo on tasaisempi ja parempi kuin ikinä nuorenakaan. 

Sama juttu. Kuukautiset loppuivat, kun olin hiukan vaille 54-vuotias, ensi kuussa siitä tulee kuusi vuotta. En ole käynyt lääkärissä asian vuoksi, ei ole tarvinnut. 

Syömishäiriöt .  Kyllä.  

Minulla vaihdevuosioireet helpottivat kun päätin nyt kesällä lopettaa hormonikorvaushoidon. Tuntui, että hormonit eivät auttaneet oireisiin (kuumat aallot olivat minulla se hankalin oire, muita oireita en hirveästi edes huomannut koska nuo kuumat aallot hukuttivat kaiken muun alleen). No, nyt olen ollut 3 kk ilman hormonikorvaushoitoa ja kuumat aallot ovat helpottaneet huomattavasti, nukun yöt ja olen energisempi. Ei aavistustakaan, miksi näin. Olen käynyt ihan asiantuntevilla ja vaihdevuosioireisiin jopa erikoistuneilla yksityisillä lääkäreillä, mutta ilmeisesti oma kehoni vain reagoi hormonikorvaushoitoon negatiivisesti.

Mene ja tiedä, mutta en aio aloittaa lääkitystä uudelleen koska nyt voin kokonaisvaltaisesti paremmin. Ainoa oire minkä tällä hetkellä huomaan on, että joudun käymään kerran yössä pissalla. Nuorempana en joutunut. Mutta mieluummin yksi vessareissu kuin kuumat aallot kuusi kertaa yössä. 

Vierailija kirjoitti:

Millaisia haittavaikutuksia hormonihoidosta on ollut? En tarkota syöpää vaan masennusta, vuotoja tms mistä ei kuule puhuttavan. Itselle ei ole oikein sopivaa hoitoa löytynyt ja ärsyttää sekin. 

Onko kaikille löytynyt hyvä ja toimiva hoito? Heti vai kokeilujen kautta? Ei mitään haittavaikutuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa se, ettei alkava osteoporoosi tai muutkaan estrogeenin puutteen ongelmat välttämättä oireile mitenkään. Samoin kognitiiviset ongelmat voivat hiipiä hitaasti eikä niitä edes huomaa, paitsi ehkä lähipiiri. Olen sairastanut rintasyövän, mutta käytän silti hormonikorvaushoitoa koska se parantaa elämänlaatua valtavasti. Toisaalta, syöpäni ei ollut hormoniriippuvainen. 

Pystyykö ton siis jollain verikokeella tutkimaan, että onko saatu rintasyöpä hormoniriippuvainen vai ei?

 

Jos sairastut rintasyöpään, kyllä se lääkäri kertoo sinulle minkä tyyppinen syöpä on kyseessä

Aika moni on sellainen, että ei tunnista tai myönnä oireitaan. 

Tuttavani, oli ennen iloinen ja herskyvä. Nykyään valittaa kaikesta, on nivelkipuja, virtsankarkailua, innottomuutta - ei innostu mistään, kaikki on paskaa. Vihaa kollegoitaan ja oppilaitaan. Olen yrittänyt "mainostaa" omaa hyvää oloani hormonikorvaushoidosta johtuen, mutta saan tyrmäävän vastauksen: minulla ei ole mitään oireita. Ei siinä sitten mitään. Olen alkanut välttelemään häntä, kun se negatiivisuus menee niin ihon alle. 

Mitä tulee rintasyöpään, niin tiedän sisarukset, joista toinen käytti ja toinen ei. Kummallakin todettiin rintasyöpä. 

En tunne/tiedä ketään joka käyttää hormonihoitoja.

Vierailija kirjoitti:

En tunne/tiedä ketään joka käyttää hormonihoitoja.

Kaikki eivät kerro käyttävänsä. Etenkään, jos ovat aikaisemmin suhtautuneet korvaushoitoon negatiivisesti, mutta lopulta päätyneet käyttämään.

Mistä hoitoihin liittyvä negatiivisuus kumpuaa? Ei voi johtua vain pienistä riskitekijöistä, koska ihmiset tekevät päivittäin asioita jotka lisäävät heidän syöpäriskiään joko enemmän tai vähemmän. 

Joku psykologinen juttu tähän liittyy.