Onko kaikki savolaiset samanlaisia kuin minun mies?
Siinäpä asia, jonka haluaisin saada selville!
Eli kertokaapa savolaisen luonteen/mielenlaadun erikoisempia piirteitä ja puolia!
Haluan kartoittaa, johtuuko kulttuurieroista se, että emme taida ollenkaan ymmärtää toisiamme.
Minä olen kotoisin Pohjanmaan rannikolta, Vaasan seudulta.
Tavallaan olisi helpompi laittaa se kulttuurin kuin ihan yksilöllisten ominaisuuksien piikkiin.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Varkaudessa ajeltiin autolla muutama vuosi sitten ja ihmeteltiin kuinka vain venäläiset osasivat liikennesäännöt. Nykyään ilmeisesti ei enää kukaan siellä osaa.
Eipä niitä pitkäkilpisiä ole näkynyt muutamaan vuoteen. Ihan samoilla säännöillä mennään kuin muuallakin Suomessa, jalankulkijana en kuitenkaan kauheasti luottaisi suojateihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ripeitä tekemään asioita, jos asia kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, ei liikauta eväänsäkään. Kiinnostus vapaa-ajan viettoon ja harrasteluun suuri, työnteko välttämätön paha, mieluummin ei lainkaan jos rahan muualta saa. Seurallinen luonne, juttelee kaikista asioista, vaikkei mistään mitään tiedäkään.
Nämä pätee mieheeni täysin. Siis ihan nappiin meni tämä luonnehdinta.
Suhdetta työn tekemiseen kuvaa, ettei oteta vastuuta ja tunneta ylpeyttä omien käsien jäljistä. Kyllä se välttää, kuhan on sinnepäin. Tämä on minulle pohjalaisena aivan käsittämätön juttu! Ei voi ymmärtää!
Saattaa savolainenkin tehdä asiat viimeisen päällä hienosti, mutta ylpeyttä siitä pidetään naurettavan. Savolaisen mielestä tekemistään ylpeä pohjalainen on naurettava tosikko.
Jouduimme matkallamme pysähtymään Mikkelissä ihan vaan kauppamatkalla, kun jo törmäsin kolmeen vastenmieliseen ihmiseen, niin se on jo aika hyvin.
Koska oli kova helle, otimme pikku chihukoiramme häkissä ostoskärryyn, kuten aina kotonamme Etelä-Suomessa teemme.Koiraa ei olisi missään tapauksessa tietenkään voinut jättää autoon.
Nousin itse ensin cittarin parkkipaikalta autosta, kun takaani kuului kova tööttäys, taakse katsoessani hiljaista sähköautoa ajoi naurua tyrskivä 50.v.pariskunta.
Ihmettelin moista typerää käytöstä, kun vasta nousin autosta ja lähdin kaupan ovelle päin, oliko se jotain huumoria muka, vai vaan pröystäilyä sähköauton hiljaisuudesta, että saivat säikäytettyä minut?
Tiedä häntä. No seuraavaksi kaupan sisällä vieras mies säikäytti koiran, niin että se alkoi haukkua ja vartija kiirehti paikalle sanoen ettei koiria saa tuoda kauppaan. No se oli sitten toisen mentävä koiran kanssa aulaan ja ostokset keskusteltava puhelimitse.
Tällaiseen ihmisten törkeään käytökseen en ole missään muualla törmännyt.
Kauppakeskuksen ovella kyllä luki, ettei koiria saa tuoda kauppaan, mutta tällaisena helle aikana olisi luullut olevan edes hiukan armoa pikku koiran omistajalle, jonka koira oli häkissä.
Vartija toimi tietenkin virkansa puolesta oikein, koska säännöt oli mitä oli, mutta noiden muiden käytös ihmetytti.
Ihmettelen käytöstänne. Laitoitte siis koiran ostoskärryyn? Mitä ihmettä - kärryyn, johon muut laittavat ruokaostoksensa. Enpä ole vielä moista nähnyt.
Tööttäyshän voi olla myös vahinkotööttäys. Eikö ole koskaan sattunut?
Koiria ei saa tuoda kauppaan ja joku siitä huomautti. Taisi koira alkaa haukkua omaa käytöstäsi. Mieti myös siis omaa käytöstäsi, putkeen vai voisikohan sitä korjata..
Ja en ole Mikkelistä.
Ette ollenkaan ymmärrä toisianne, mutta silti olette päätyneet parisuhteeseen?!
Savolainen on itsepäinen eikä halua uskoa ettei ulkopuolinen ymmärrä hevonpeetä hänen murteestaan. Jatkaa ja jatkaa vaikka toinen tippuu kärryiltä jo alkulauseessa ja sanoo monta kertaa että mitä tarkoitat. Onhan heille opetettu suomen kirjakieltä koulussa, häh eikö muka ole? Puhuisivat keskenään sitä savoa, lauseet tungetaan peräkkäin ettei toinen tajua puhuuko vielä lehmästä vaiko nyt jo vaimostaan samassa lauseessa.
Minä ja koko sukuni olemme savolaisia. Monessa polvessa. Samoin mieheni ja hänen sukunsa. Ja ihan erilaisia olemme kaikki luonteeltamme, ihan niinkuin kaikki ihmiset kaikkialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastuu siirtyy aina kuulijalle venkuloitten kanssa asioidessa.
Epärehellisyys tuntuu olevan yleinen piirre venkuloille.
En kohdannut epärehellisyyttä. Semmoista kyllä, että kun kysyn: voitko sanoa, montako siellä on? toinen vastaa: "Montako siellä on". Oli omasta mielestään hauska...
Aika yksinkertainen huumorintaju :D Mun viisivuotias nauraa tuollaisille vitseille. Ollaan pk-seudulta.
Savolainen tuuliviirityttö oli kuvioissa vähän aikaa sitten, mutta meni ilmeisesti paremmille apajille. Tänään haluaa yhtä, huomenna toista ja ylihuomenna kolmatta - ja muut saavat siivota jäljet.
Pohjalaiset ovat jäyhiä, jäykkiä ja huumorintajuttomia öykkäreitä. Heidän kanssaan ei kannata avioitua, jos edes joskus haluaisi jutella puolison kanssa. Kovin ylpeitä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Savolainen on itsepäinen eikä halua uskoa ettei ulkopuolinen ymmärrä hevonpeetä hänen murteestaan. Jatkaa ja jatkaa vaikka toinen tippuu kärryiltä jo alkulauseessa ja sanoo monta kertaa että mitä tarkoitat. Onhan heille opetettu suomen kirjakieltä koulussa, häh eikö muka ole? Puhuisivat keskenään sitä savoa, lauseet tungetaan peräkkäin ettei toinen tajua puhuuko vielä lehmästä vaiko nyt jo vaimostaan samassa lauseessa.
Savossa se voi olla sama asia.
Nyt selvisi! :D
Mammapalstan kautta saattaa saada väläyksiä.
Muistin eilen, että savolaisen exäni äidin tyttösukunimi on ruotsalainen. Se on itse asiassa sotilassukunimi.
Minunkin sukuni tulee Ruotsista ja sukunimeni on käännetty 30 - luvulla.
Kauan siinä meni, mutta nyt tajusin mikä exää ja minua yhdisti: ruotsalaisuus.
Ilmankos viihdyin hänen seurassaan loistavasti.
Kummankin valoisuus ja keveys on kotoisin Ruotsista.
Kyösti Kakkonen ei ole savolainen vaan äärimmäisen arvostettu työnantaja ja yrittäjä Pohjois-Karjalasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen savolainen ja allekirjoitan sen, että savolaiset ovat vähän epämääräisiä. Ei aina ole selvää vastausta antaa, koska asiat voivat savolaisen mielestä olla useammallakin tavalla. Eli sellainen laaja-alainen ajattelu. Vaikea tätä selittää, mutta se vain on näin. Toisaalta savolainen on tunnusteleva ihminen, ei heti ole ylin ystävä vaan tarkkailee. On yleensä kohtelias ja korrekti.
Ei tykkää sanoa suoraan, eikä tykkää ottaa vastaan liian suoraa puhetta. On siinä asiassa vähän ruotsalainen, eli asiat sanotaan pehmeämmin ja jopa kautta rantain.
Savolainen osaa olla venkula. Hänestä on kiva joskus vedättää toisia, eli verbaalisesti pitää pientä suukopua ja kiistelyä, tosin ei vakavalla mielellä.
Savolainen on pitkäpinnainen, mutta kun suuttuu, niin leikki on kaukana.Joo. Ne suuttuu HULLUN LAILLA kun joku puhuu TOTTA. Ne suuttuu nii
Pohjalaisen totuus ei välttämättä päde savolaiseen. Pohjanmaalla on kyläkunnan yhteiset totuudet, ja erilaiset mielipiteet ovat tavanneet kärjistyä vastakkaisiksi ääripäiksi. Savolainen on perinteisesti saanut olla sellainen kuin on, elää omien arvojensa mukaan. Toki toisilleen on piruiltu jos aihetta on, tai vaikka ei olisikaan, mutta kuitenkin pohjimmiltaan antaen toisen elää niin kuin hyväksi näkee. Kaikki kukat saavat kukkia, kunhan kukkivat omilla pientareillaan.
Savolaisessa elämäntavassa on paljon sellaista, jonka on sanottu periytyvän kaskikulttuurista. Lännessä, peltokulttuurin alueella oli eletty vuosisatoja vakiintuneessa kyläkulttuurissa, jossa muotoutuivat yhteisön yhteiset arvot. Niihin sitten sopeuduit, olit itse mitä mieltä tahansa. Savolaisten kaskiviljelyssä kasket tuottivat sen muutaman vuoden mitä tuottivat, ja sitten täytyi raivata uusi, ja usein myös rakentaa uusi pikku tupa asumista varten. Rakennukset, sen enempää kuin työkalutkaan eivät olleet tarkoitettukaan kovin pitkäikäisiksi. Risukarhi heitettiin raunion päälle käytön jälkeen, ja seuraavana keväänä katsottiin olisko siitä vielä mihinkään, vai tekisinkö uuden. Tarpeet sai viereisestä näreiköstä. Ainoat työkalut mitä savolainen välttämättä tarvitsi olivat kirves, puukko, sirppi ja käyrävartinen viikate. Samaan aikaan vakiintuneen maanviljelyskulttuurin alueella käytettiin savimaiden muokkaamiseen auroja, kalliita ja enemmän voimaa vaativia laitteita.
Se että savolainen suuttuu sinun totuuksistasi johtuu siitä, että menet hänen reviirilleen. Kun syytät savolaista saamattomaksi nahjukseksi ja rönttäpöksyksi, mikä voi hyvin olla tottakin, kyllä savolainen sen itsekin tietää. Hän loukkaantuu siitä, että sinä alat määrittelemään millainen hänen pitäisi olla, vaikka savolaisen näkökulmasta sinun elämänarvosi eivät ole erityisen tavoiteltavan arvoisia.
Sinulla on toki oikeus olla savolaisesta mitä mieltä olet, mutta älä yritä pakottaa häntä muottiisi. Siitä et nauti sen enempää sinä kuin savolainenkaan.
Pohjalainen on kuin koira, joka elää lauman arvojärjestyksen mukaan. Savolainen on kuin kissa, varautuneempi olento, joka itse katsoo mihin kuononsa pistää. Pyytää hyvin hiiriä kun sille päälle sattuu, mutta enimmän aikaa ottaa rennosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastuu siirtyy aina kuulijalle venkuloitten kanssa asioidessa.
Epärehellisyys tuntuu olevan yleinen piirre venkuloille.
En kohdannut epärehellisyyttä. Semmoista kyllä, että kun kysyn: voitko sanoa, montako siellä on? toinen vastaa: "Montako siellä on". Oli omasta mielestään hauska...
Veljelläni, savolainen niin kuin toki minäkin, on raivostuttava tapa vastata vaikkapa kysymykseen "vieläkö teillä kestää pitkään ennen kuin tulette?" "ei vielä".
Sanataiteilua, joo, mutta kysyjän kannalta tarpeetonta kikkailua, jos ei tiedä, että noin se savossa toimii. Aina voi lisätä keskusteluun jonkun ylimääräisen kierteen. Saatan itsekin sitä huomaamattani harrastaa.
Nooh, empä tiiä. Suattaapi olla että on, suattaapi olla että ei...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ripeitä tekemään asioita, jos asia kiinnostaa. Jos ei kiinnosta, ei liikauta eväänsäkään. Kiinnostus vapaa-ajan viettoon ja harrasteluun suuri, työnteko välttämätön paha, mieluummin ei lainkaan jos rahan muualta saa. Seurallinen luonne, juttelee kaikista asioista, vaikkei mistään mitään tiedäkään.
Nämä pätee mieheeni täysin. Siis ihan nappiin meni tämä luonnehdinta.
Suhdetta työn tekemiseen kuvaa, ettei oteta vastuuta ja tunneta ylpeyttä omien käsien jäljistä. Kyllä se välttää, kuhan on sinnepäin. Tämä on minulle pohjalaisena aivan käsittämätön juttu! Ei voi ymmärtää!
Saattaa savolainenkin tehdä asiat viimeisen päällä hienosti, mutta ylpeyttä siitä pidetään naurettavan. Savolaisen mielestä tekemistään ylpeä pohjalainen on naurettava tosikko.
Joo ehkä osin noin, mutta kyllä savolainenkin arvostaa vaikkapa sitä pohjalaista tekemisen asennetta, joka välittyy vanhasta sanonnasta, että tavallista pyrittiin tekemään, mutta priimaa pukkaa tulemaan.
Kyllä osaamisestaan kuuluukin olla ylpeä. Mutta jos sillä alkaa kehuskelemaan, siinä pitää olla huumoria mukana!
Kyllä minun isovanhempani tuotiin Pieksämäelle Etelä-Savoon ja tässä seudulla on evakkojen jälkeläisiä paljonkin.