Onko kaikki savolaiset samanlaisia kuin minun mies?
Siinäpä asia, jonka haluaisin saada selville!
Eli kertokaapa savolaisen luonteen/mielenlaadun erikoisempia piirteitä ja puolia!
Haluan kartoittaa, johtuuko kulttuurieroista se, että emme taida ollenkaan ymmärtää toisiamme.
Minä olen kotoisin Pohjanmaan rannikolta, Vaasan seudulta.
Tavallaan olisi helpompi laittaa se kulttuurin kuin ihan yksilöllisten ominaisuuksien piikkiin.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Savolaiset ainoina Suomessa taitavat small talkin: "on ilimoja pielly...". Savolaiset myös puhuvat asioista, varsinkin ikävämmistä sellaisista mielellään kiertoilmauksilla ja epäsuorasti. Ei haluta pahoittaa toisen mieltä, mieluummin todetaan "voehan se niinnii olla".
Savolaiset ovat kovia juoruilemaan. Mutta eri tavalla kuin pohjalaiset. Pohjanmaalla tuomittiin toisen moraali, Savossa enemmänkin paranneltiin tarinaa ihan hyvän tarinan vuoksi.
Savolaisilla tekemistä tärkeämpää on ollut puhuminen, tarinan iskentä. Sosiaalisuus on ollut Itä-Suomessa tärkeää aina. Sanotaan, että jo johtuu kaskiviljelykulttuurista; piti tulla toimeen muiden kanssa, että saatiin apua kaskeamiseen.
Topeliuksen mukaan savolaiset muuttuivat aikoinaan pöyhkeiksi jos rikastuivat, mutta olivat myös tiedonhaluisia ja hyväpäisiä. Toisaalta savolaiset katsovat hyvinkin omaa etuansa ja saattavat nauraa naapureille, jotka syövät enemmän kuin tienaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole pelkkä kulttuuri, vaan savolaiset ovat geneettisesti erilaisia kuin monet länsi-suomalaiset.
Periaatteessa eri rotua, jotka eroavat enemmän toisistaan kuin vaikka englantilaiset ja saksalaiset.
Tämä on totta. Keskiajalla Savoon pakkosiirrettiin paljon ruotsista tulleita siirtolaisia. Sen takia Savossa on blondeja eniten suhteessa Suomen muuhun väestöön nähden. Länsisuomalaiset ovat enempi nk. wannaberuotsalaisia. Tummatukkaisia- ja nappisilmäisiä pikipäitä. Mistä lie kotoisin alunperin?...
Tuo selittää varmaan sen, miksi kotiseudullani Ylä-Savossa on paljon ruotsalaisia sukunimiä, itselläni myös. En sitä pitänyt mitenkään outona, ennenkuin uusimaalainen mieheni kerran alkoi ihmetellä.
Mielestäni keskiajalla ei ole todellakaan pakkosiirretty ruotsalaisia Savoon. Enemmänkin 1500-luvulla savolaisia siirtyi Ruotsiin, eli kuuluisat metsäsuomalaiset.
Voisiko noissa ruotsinkielissä nimissä olla syynä se, että myös Savoon tuli 1800-luvulla ruotsinkielistä papistoa ja aatelistoa, ja varsinkin sotilaita. Sotilasnimet Suomessa ovat niitä lyhyitä ruotsinkielisiä nimiä, jotka usein kuvaavat luonnetta kuten Stark tai luontonimia kuten Roos.
Lisäksi Savossa on asunut paljon romaneja, joilla usein sukunimi on ruotsinkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Savolaiset ainoina Suomessa taitavat small talkin: "on ilimoja pielly...". Savolaiset myös puhuvat asioista, varsinkin ikävämmistä sellaisista mielellään kiertoilmauksilla ja epäsuorasti. Ei haluta pahoittaa toisen mieltä, mieluummin todetaan "voehan se niinnii olla".
Savolaiset ovat kovia juoruilemaan. Mutta eri tavalla kuin pohjalaiset. Pohjanmaalla tuomittiin toisen moraali, Savossa enemmänkin paranneltiin tarinaa ihan hyvän tarinan vuoksi.
Savolaisilla tekemistä tärkeämpää on ollut puhuminen, tarinan iskentä. Sosiaalisuus on ollut Itä-Suomessa tärkeää aina. Sanotaan, että jo johtuu kaskiviljelykulttuurista; piti tulla toimeen muiden kanssa, että saatiin apua kaskeamiseen.
Topeliuksen mukaan savolaiset muuttuivat aikoinaan pöyhkeiksi jos rikastuivat, mutta olivat myös tiedonhaluisia ja hyväpäisiä. Toisaalta savolaiset katsovat hyvinkin omaa e
Olisko juoruilu sieltä Minna Canthin ajoilta? Eikös sen luona käyty juoruilemassa muista pääsääntöisesti ja novellitkin taitaa olla tuomitsevia kertomuksia ihmiskohtaloista tyyliin mitä kävi piialle kun isäntää nai. Sellasta sosiopatiaa on usein savolaisissa piireissä, mutta varmaan muuallakin osin....
Tuo viimeinen mainittu tuo mieleen sanonnan joka kuultu Savossa:
"On niin nälkä. Mitähän söis?"
"Johan sinä eilen söit!"
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikki polttaa jotain.
Nuoret, vanhat, naiset, miehet.
Kessu, kukka, Sativa.
Miehet usein bi.
Paskaa jauhat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerrotkos ne luonteen piirteet?
Näin savolaisena on vaikea itseään arvioida.
Tyypillistä savolaista epärehellisyyttä, kiertelyä ja kaartelua, mitään ei sanota suoraan.
Harvaan asiaan on objektiivisesti tarkastellen olemassa yksi absoluuttisen oikea vastaus. Olemmeko me savolaiset siis relativisteja?
Minusta ovat aika tavalla vastakohtia.
Pohjanmaalainen/pohjalainen onkaan, on enempi narsistinen just tossa että itsesarkasmia ei sallita, kun taas savolaiset ei anna nousta kusen päähän, vaikka olis ansaittukin juttu. Pohjanmaalainen kehuu itseään suoraan, ja se ei käy savolaiselle. Toisaalta savolainen haluaa olla aina esillä ja äänessä ja se ei käy pohjolaiselle, sillä se on narsistista.
Savolaiset naureskelee itsensäkehujille ja alkaa pilkkaamaan: "et sä mitään ole". Siksi muista puhutaan selän takana. Kukaan ei saa olla parempi, eikä olla olevinaan parempi. Aikka olisikin parempi. Se on kohteliassta mainita vain sivualauseessa rehellisesti. Muu on valhetta.
Savolainen on se, joka alkaa neuvomaan toista kysymättä linja-autossa tai kassajonossa, ja toinen siitä loukkaantuneena sättii savolaista et pitääkö tyhmänä toi idiootti. Näin.
Ensivaikutelma on tosi tärkeä. Jos et pidä savolaista minään, se ei anna sitä koskaan anteeksi, vaikka niin saatetaan esittää. Joten, älä loukkaa savolaisen tunteita. Jotain tuonne päin.