Lue keskustelun säännöt.
Miksi aliupseerit ja reservinupseerit pärjäävät monesti paremmin yhteiskunnassa?
Kommentit (173)
Koko ketjun ajatus on mielestäni vinoutunut siinä, että ahkera yksilö ja johtaja miltei vedetään synonyymeiksi.
Asia on kuitenkin enemmän päinvastoin, myös sotahistoriassa. Teoreetikko ja suorittava porras ovat pitkältikin erilaisia persoonia ja myös erilaisten temperamenttien ja ominaisuuksien persoonia. Käytännönläheinen ja uutteran reipas yksilö on itse asiassa vain harvoin kaikkein paras johtaja, sodassa tai yhteiskunnassa.
Samantapainen perspektiivivirhe on käsittää hyvä johtaja moraalilta hyväksi ihmiseksi tai alaisten ystäväksi. Tästäkin on runsaasti päinvastaisia esimerkkejä, jossa kyseenalaisiakin arvoja kannattava ja selvästi etäisempi kuin ystävä on kuitenkin ollut johtajana hyvä. Edes hyvä vanhemmuus ei tieteellisesti sanoen edusta eikä vaadi lapsen ystävänä oloa.
On ihan yleisesti hyvä tiedostaa, että aikakauden arvot ja paikalliset käsitykset vaikuttavat tulkintoihin johtajuudesta useimmilla ihmisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Armeija ei harrasta tuossa vaiheessa nepotismia eli ylennyksiä sukulaisuuden tai kaveruuden perusteella.
Aivopesu on heidän osalta ollut tehokkaampi,ole tuottelias käskyjä noudattava orja ja maksa verosi niinkuin pohjois koreassa johtajaa kumarretaan.
Alempiarvoiset osaavat ajatella omilla aivoillaan ja olla manipuloitumatta käskijän tahtoon.
"Nuorempi sukupolvi ei välttämättä muista aikaa kun kapiaiset olivat halveksittu kansanryhmä,"
Arvot muuttuvat ajassa. Suomessakin sotiminen on nähty todella kyseenalaisena ja naurettavana, mutta myös kunniallisena ja moraalisena toimintana. Iso merkitys tuntuu olevan arvomaailmalla.
Yleisellä tasolla älymystö on pääsääntöisesti kuitenkin ollut sotimisen kriitikkoja ja jopa sodan vastustajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä Suomessa luullaan että RUK tuottaa hyviä johtajia ja ehkä joskus näin olikin. Nykyään tarvitaan ihan toisenlaisia johtajia. Suomalaiset yritykset eivät vaan menesty ulkomailla, olisiko aika nousta poteroista ?
Kyse on ihmisten johtamisesta. Eivät ne asiat ole mihinkään muuttuneet, vaikka uusi sukupolvi haluaa niin itselleen uskotellakin. Jo etätyö oli selvä merkki yritys- ja työkulttuurin rapautumisesta, varsinkin kun sitä jatkettiin epidemian jälkeen. Ei Suomi näillä eväillä pärjää kilpailussa eli tehdään kotona sitä mitä huvittaa ja nostetaan täyttä palkkaa. Tunnen useita etätyöntekijöitä ja kukaan ei oikeastaan tee mitään tuottavaa enää.
Silloin vika on ihmisissä, ei työn suorituspaikassa.
Ei ihminen ole mihinkään muuttunut, kyse on ihmisten johtamisesta. Nykyinen yritys- ja työkulttuuri ei salli todellista johtamista niissä yrityksissä ja laitoksissa, joissa etätyö oli pandemian aikana pakollista. Nokia on varoittava esimerkki täydellisestä johtajuuden puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei ihminen ole mihinkään muuttunut, kyse on ihmisten johtamisesta. Nykyinen yritys- ja työkulttuuri ei salli todellista johtamista niissä yrityksissä ja laitoksissa, joissa etätyö oli pandemian aikana pakollista. Nokia on varoittava esimerkki täydellisestä johtajuuden puutteesta."
Ihmisten itsejohtajuudessa on myös eroja. Monissa asiantuntijatehtävissä ongelma on se, ettei esimies välttämättä tunne alaisensa työtä lainkaan.
Olin itse tavallaan etätöissä siinä mielessä, että lähin esimies oli intiassa, ja yrityksessä, jossa varsinaisesti työskentelin ulkoistettuna IT-asiantuntijana, ei tiedetty kaikkea sitä, mitä minun olisi pitänyt tehdä, saati sitä, olinko tehnyt sen.
Tuskin johtuu siitä, että ovat aliupseereita tai reserviupseereita, vaan heidän muista ominaisuuksistaan.
Reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat todennäköisesti myös muuta miesväestöä useammin korkeasti koulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin johtuu siitä, että ovat aliupseereita tai reserviupseereita, vaan heidän muista ominaisuuksistaan.
Reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat todennäköisesti myös muuta miesväestöä useammin korkeasti koulutettuja.
Täytyy myös huomioida, että pelkkä koutus ei tee kenestäkään ihmisenä parempaa.
Kouluttautuvat korkealle, ainakin useimmat Rukin käyneet. Armeijassa myös luodaan verkostoja ja ystävyyssuhteita jotka voi kestää koko eliniän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Nuorempi sukupolvi ei välttämättä muista aikaa kun kapiaiset olivat halveksittu kansanryhmä,"
Arvot muuttuvat ajassa. Suomessakin sotiminen on nähty todella kyseenalaisena ja naurettavana, mutta myös kunniallisena ja moraalisena toimintana. Iso merkitys tuntuu olevan arvomaailmalla.
Yleisellä tasolla älymystö on pääsääntöisesti kuitenkin ollut sotimisen kriitikkoja ja jopa sodan vastustajia.
Sotilaat on olleet aina suurimpia sodan vastustajia. En pidä älymystöön kuuluvana sellaisia henkilöitä, jotka eivät pysty oppimaan historiasta mitään vaan ajavat pasifistista ihmiskäsitystä mm. oman maansa puolustuspolitiikkaan. Peace and love -liike taisi syntyä jo 60-luvulla. Hyvinpä näyttää toimineen..
Mistä tilastosta ap tarkalleen puhut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuvat korkealle, ainakin useimmat Rukin käyneet. Armeijassa myös luodaan verkostoja ja ystävyyssuhteita jotka voi kestää koko eliniän.
Miten tuo verkostoituminen olisi ominaista vain RUK:lle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ihmisestä kertoo aika paljon onko tyylinä ottaa vastuuta niin itsestään kuin muista vai lusmuilla läpi kaikesta mahd. helpolla. Toinen näistä metodeista tyypillisesti kantaa elämässä muutenkin.
Ei ole aivan noin yksiselitteistä. Yoshiki Tanaka kuvaa kuulussa fiktiivisessä romaanisarjassaan Legend of Galactic Heroes, kuinka sotaan täysin tympääntynyt ja arjessa kömpelö mutta älykkö historiaa tutkiva upseeri osoittautuu erinomaiseksi strategiksi ja taktisilta näkökulmiltaan laajemmaksi kuin etabloituneet ja perinteiset upseerit.
Perustelet jotain fiktiolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Voi verrata, erittäin hyvin. Miten selviät elämässä ja kohtaat tilanteet jotka ei ole just sitä mikä sillä hetkellä sattuu kiinnostamaan. Niitä jaksoja tulee töissä ja elämässä yleensäkin eteen että olet "pakotettu" tekemään asioita joita et ehkä ihan 100% tai edes ollenkaan juuri silloin haluaisi. Jos asenne on heittää läskiksi tai lusmuilla niin kyllä se monesti heijastuu sitten monessa muussakin asiassa jatkossa. "
Tämä taas ei liity AUKkiin tai RUKkiin mitenkään. Se sama pinnankasvatus koskee aivan kaikkia varusmiespalveluksen suorittaneita.
Kyllä se siinä mielessä liittyy että oletko vastuunkantaja ja aktiivinen toimija vai takarivin piileskelijä. Ei upseerikoulutukseen pääse vain kyvyillä, pitää olla oikea ote tekemiseen eikä vaan lahjakas lusmu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin johtuu siitä, että ovat aliupseereita tai reserviupseereita, vaan heidän muista ominaisuuksistaan.
Reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat todennäköisesti myös muuta miesväestöä useammin korkeasti koulutettuja.
Täytyy myös huomioida, että pelkkä koutus ei tee kenestäkään ihmisenä parempaa.
Niinpä niin. Kukaan ei ole toista parempi missään ja kaikkien pitää olla samantasoisia. Tuo sama asenne tulee ketjussa vähän väliä eteen.
Puolustusvoimat eivät kuitenkaan voi elää pumpulimaailmassa, vaan heidän pitää tehdä valintojaan reaalimaailman pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuvat korkealle, ainakin useimmat Rukin käyneet. Armeijassa myös luodaan verkostoja ja ystävyyssuhteita jotka voi kestää koko eliniän.
Miten tuo verkostoituminen olisi ominaista vain RUK:lle?
Lue uudelleen: Armeijassa myös luodaan verkostoja.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttautuvat korkealle, ainakin useimmat Rukin käyneet. Armeijassa myös luodaan verkostoja ja ystävyyssuhteita jotka voi kestää koko eliniän.
On siinä tuokin puoli. RUK:n päätyy paljon henkilöitä akateemisista (varsinkin luonnontieteellisesti lahjakkaista) perheistä ja usein ovat sitten tulevia johtajatuttuja keskenään siviilielämässäkin. Mutta niissä soveltuvuustesteissä pitää silti pärjätä, missä mitataan mm. älykkyyttä, paineensietokykyä ja johtamispotentiaalia.
Ja sitten sellainenkin detalji, että jos varusmiehen oma isä on kadiksen käynyt ammattiupseeri, niin PV suorastaan repii hänet RUK:n koulutukseen. Eli geneettistä perimääkin valinnoissa painotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin johtuu siitä, että ovat aliupseereita tai reserviupseereita, vaan heidän muista ominaisuuksistaan.
Reserviupseerikoulutuksen saaneet ovat todennäköisesti myös muuta miesväestöä useammin korkeasti koulutettuja.
Täytyy myös huomioida, että pelkkä koutus ei tee kenestäkään ihmisenä parempaa.
Niinpä niin. Kukaan ei ole toista parempi missään ja kaikkien pitää olla samantasoisia. Tuo sama asenne tulee ketjussa vähän väliä eteen.
Puolustusvoimat eivät kuitenkaan voi elää pumpulimaailmassa, vaan heidän pitää tehdä valintojaan reaalimaailman pohjalta.
Älä ole lapsellinen. Oppiarvolla ei mitata ihmisarvoa.
Ja kyllä se armeija pumpulissa elää siinä mielessä, että sillä on yksi ainoa tarkoitus, kriisinhallinta.
Vierailija kirjoitti:
"Armeija on edelleen korkeakoulutus suomalaisen miehen mielenmaisemaan. Sitä tilaisuutta ei kenenkään siviilijohtajan, nykyisen tai tulevan kannata jättää käyttämättä. Stubbia on turha vetää tähän keskusteluun, hänen valintansa presidentiksi ratkaisivat yhtälailla naiset kuin miehetkin ja hän on myös ikänsä puolesta jo siirtynyt pois myös reservistä, kauan ennenkuin tuli valituksi."
Ei helkkari 😂
Kyllä se suomalaisen miehen mielenmaisema avautuu ihan arjessa muutenkin. Ja ympäristönä armeija on tavallaan oma kuplansa, koska siellä kaikki liittyy tavalla tai toisella maanpuolustukseen.
Kyllä armeija on hyvä paikka hankkia kokemusta tilanteesta jossa hyvinkin erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista olevat tuntemattomat ihmiset joutuvat toimimaan yhteistyössä. Osa kykenee hyödyntämään näitä saatuja havaintoja sitten myöhemmin elämässä ja osa - kuten tässäkin ketjussa on nähty - jo lähtökohtaisesti haluaa jättää kaikki tilanteet hyödyntämättä silloin jos joku muu on heidät ko. tilanteeseen asettanut.
Mutta muina aikoina kuunnellaan. Ihmisiä ne sotilaatkin on ja se korostuu erityisesti meidän poikkeuksellisessa järjestelmässä, jossa tavalliset kansalaiset on velvoitettu suorittamaan asepalvelus. Koulutus on toki pitkälle massakoulutusta ja ammattilaisten toimesta. Nuorempi sukupolvi ei välttämättä muista aikaa kun kapiaiset olivat halveksittu kansanryhmä, myös poliitikkojen puheissa ja päätöksissä. Viimeeksi Tarja Halonen presidenttinä ja puolueensa SDP, Vasemmistoliitto ja Li Andersson, kaikki Vihreät ajoivat Suomea Venäjän kainaloon myös sotilaallisesti, onneksi naiset eivät voineet äänestää Halosta enää kolmannelle kaudelle.