Lue keskustelun säännöt.
Sinä yli 50-vuotias lapseton nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, ettet hankkinutkaan lasta/lapsia?
31.05.2025 |
Et halunnut lapsia tai ehkä olisit halunnutkin muttet saanut ja nyt olet yli 50-vuotias. Tuleeko koskaan sellaisia hetkiä, että olisi sittenkin pitänyt hankkia lapsi? Tai harmittaako/kaduttaako, että äitiys ja lapsiperhe-elämä jäi sinulta kokematta?
Kerro myös halutessasi, oletko parisuhteessa tai tapailetko miehiä vai elätkö yksin.
Kommentit (618)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Elän maalla eläinlaumani kanssa ja olen onnellinen.
Eläimet ovat lapsenkorvikkeita.
No entä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa niitä mutta he ovat itselleen vakuuttaneet ettei saa harmittaa koska vähän myöhästä on.
Eli eivät myönnä sitä. Muuten myöntäisivät että tuli tehtyä huono päätös ja sitähän ei voi tehdä.
Pitää pysyä sen päätöksen takana, sen takia nää vastaukset on tätä.
Ilmiselvää.
Itse kaduttaa ja myönnän sen.
Tämä voi nyt järkyttää sinua, mutta kerron silti: Kaikki eivät ole niin kuin sinä. Se, että sinua kaduttaa, ei tarkoita, että kaikkia kaduttaa. Luulisi jo 50+ iässä tajuavan näin yksinkertaisen asian.
Et edes ymmärtänyt tekstiä, jos olisit et sanoisi noin. Ne ketkä on valinneet sen eivät anna itsensä edes ajatella muuta ja ovat vakuuttaneet itselleen tehneensä oikean päätöksen. Pohtivat toki mutta kallistuvat aina siihen että tek
Ymmärsin oikein hyvin. Sinä kuvittelet tietäväsi, että "ei kaduta" on vain itsepetosta vain, koska sinulle elämän tärkein sisältö on perhe. Aika puskassa on saanut elää, jos kuvittelee, että vapaaehtoisesti lapseton ei ikinä olisi miettinyt eri vaihtoehtoja. Ja kyllä niitäkin on, jotka katuvat, että hankkivat lapsia. Se vain on niin valtava tabu, että äärettömän harva uskaltaa sanoa sitä ääneen.
Alle 50 ikisinkku - harmittaa isosti, etten edes tosissani tavoitellut perhettä, mutta elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi harmittaisi, jos ei ole lapsia halunnut? Harmittaako sinua, ettet ole hankkinut traktoria, vaikka et ole koskaan halunnut traktoria?
En kyllä oikeasti tajua tällaisia kommentteja. Kenelle tulee edes mieleen rinnastaa lapsi ja sen tuoma elämä traktoriin? Ymmärrän, miten yrität avata asiaa, mutta lapsen hankkimisessa on "hieman" syvällisemmästä asiasta kyse. Tee mieluummin rinnastus vaikka parisuhteen tai seksin haluamiseen. Tai ystävien haluamiseen.
Eihän tuossa rinnastettu lasta traktoriin. Kysyttiin vain, miten sellainen voisi kaduttaa, mitä ei ikinä ole halunnut. Kannattaa opetella lukemaan niin oppii ymmärtämään myös tuollaisia kommentteja. Sekin on hyvä ymmärtää, että kaikille ne lapset eivät ole mikään elämän tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Elän maalla eläinlaumani kanssa ja olen onnellinen.
Eläimet ovat lapsenkorvikkeita.
Toivottavasti eläin ei kenellekään ole minkään korvike. Ei ole ainakaan minulle. Jos olisin halunnut lapsia, olisin pyrkinyt niitä saamaan, mutta minä halusin eläimiä. Eläimet ovat ystäviäni ja perheenjäseniäni pikkuisesta kissasta isoon hevoseen. Ne eivät ole lapsiani, eivät vauvojani, vaikka saatankin kuttua rapsutellessani sitä kutsuakin mamman kullaksi. En inhimillistä eläimiä vaan arvostan ja kunnioitan, pyrkien antamaan niille mahdollisimman hyvän ja lajityypilliden elämän. Toki kana tuvassa voi jostakin olla outoa, mutta kanasta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis, mutta kohta 50-v. ja harmittaa, ettei annettu tulla enempää kuin 3 lasta. Kaikki nyt jo aikuisia.
Yrittänyt hoitoja ja hedelmällisiä miehiä (varattujakin) mutta mikään ei auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä yllätä, että tällaiseen ketjuun tuli taas astetta yksinkertaisempia ihmisiä pahoittamaan mielensä siitä, kun osa ihan oikeasti elää onnellista ja tyytyväistä elämää ilman pershedelmiä.
En ole ihan vielä kohderyhmää (eli 50-v.), mutta itselläni ei ole ikinä ollut vauvakuumetta, enkä ole koskaan tosissani ajatellut haluavani lapsia, vaikka ympärillä tutut ja sukulaiset lisääntyykin jatkuvasti. Koen olevani neutraali asian suhteen, mutta mieheni haluaisi oman lapsen, ja olen valmis yrittämään lapsen hankkimista, mutta en usko, että minua harmittaisi, vaikka lasta ei tulisikaan. Olen myös nähnyt vierestä, kun ihmisellä on suuri lapsen kaipuu (en nyt puhu miehestäni) ja on sen vuoksi ollut valmis mihin vain, että saisi lapsen ja sellaisen lopulta saikin. Niin meitä on moneksi ja hyvä niin.
N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaista voi katua, johon ei voi itse vaikuttaa.
Aina voi toki ainakin yrittää vaikuttaa ehkäisemällä.
Kyllä kaduttaa.
Eronnut, mies lähti toisen mukaan ja hänellä nyt 2 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaduta. Olen 65 v ja aina tiennyt, etten halua lapsia. Säälittää ne , ketkä väkisin vääntäneet mukulat jonkun tahon painostuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi harmittaisi, jos ei ole lapsia halunnut? Harmittaako sinua, ettet ole hankkinut traktoria, vaikka et ole koskaan halunnut traktoria?
En kyllä oikeasti tajua tällaisia kommentteja. Kenelle tulee edes mieleen rinnastaa lapsi ja sen tuoma elämä traktoriin? Ymmärrän, miten yrität avata asiaa, mutta lapsen hankkimisessa on "hieman" syvällisemmästä asiasta kyse. Tee mieluummin rinnastus vaikka parisuhteen tai seksin haluamiseen. Tai ystävien haluamiseen.
Sinusta on ihan normaalia rinnastaa lapset seksiin???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi harmittaisi, jos ei ole lapsia halunnut? Harmittaako sinua, ettet ole hankkinut traktoria, vaikka et ole koskaan halunnut traktoria?
En kyllä oikeasti tajua tällaisia kommentteja. Kenelle tulee edes mieleen rinnastaa lapsi ja sen tuoma elämä traktoriin? Ymmärrän, miten yrität avata asiaa, mutta lapsen hankkimisessa on "hieman" syvällisemmästä asiasta kyse. Tee mieluummin rinnastus vaikka parisuhteen tai seksin haluamiseen. Tai ystävien haluamiseen.
Eihän tuossa rinnastettu lasta traktoriin. Kysyttiin vain, miten sellainen voisi kaduttaa, mitä ei ikinä ole halunnut. Kannattaa opetella lukemaan niin oppii ymmärtämään myös tuollaisia kommentteja. Sekin on hyvä ymmärtää, että kaikille ne lapset eivät ole mikään elämän tarkoitus.
Kuten sanoinkin, ymmärrän hyvin sen, mitä tuossa ajettiin takaa. Mutta se, että tulee edes mieleen rinnastaa lapset ja traktori, kertoo minulle kyllä siitä, että kirjoittaja ei oikein ymmärrä miten isoista asioista on kyse. Ihan riippumatta siitä, onko lapset jollekin elämän tarkoitus tai ei.
Jos kyse olisi traktorista tai vastaavasta, näitä lapsettomuuskeskusteluja ei olisi palstoilla ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta kohta 50-v. ja harmittaa, ettei annettu tulla enempää kuin 3 lasta. Kaikki nyt jo aikuisia.
Miten melkein 50v ihminen voi edelleen kuvitella, että lapsia tuosta vaan tulee, jos "annetaan tulla"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kysymyksenasettelu on suoraan sanottuna typerä. On täysin eri asia, jos lapsettomuus on oma valinta kuin jos on tahattomasti lapseton. Ei noiden kahden kokemuksia voi mitenkään rinnastaa toisiinsa. Totta kai se harmittaa ja surettaa, jos on halunnut lapsia eikä niitä ole saanut. Ja vastaavasti: tietenkään ei kaduta tai harmita, jos ikinä ei ole lapsia halunnutkaan.
Minusta kysymys ei ole ollenkaan typerä. Olen itsekin pohtinut kolmekymppisenä ihan vastaavaa.
Ei varmasti kadutakaan, jos ei ole lapsia koskaan halunnut, mutta ap hakikin kysymyksellään niitä, joilla lapsihaaveet ovat heränneet ns liian myöhään. Ja ap vaikuttaa riittävän fiksulta ymmärtääkseen, että asiat tai näkemykset, jotka tuntuvat kolmekymppisenä tosi tärkeiltä, eivät sitä välttämättä myöhemmin ole. Ihminen muuttuu ja kehittyy elämä
Viisi-kuusikymppiset tuntuvat erityisesti odottavan eläkepäiviä kun työssä raataminen on vihdoin ohi ja voi matkustella sekä harrastaa. Ihanaa kun voi kerrankin keskittyä itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa niitä mutta he ovat itselleen vakuuttaneet ettei saa harmittaa koska vähän myöhästä on.
Eli eivät myönnä sitä. Muuten myöntäisivät että tuli tehtyä huono päätös ja sitähän ei voi tehdä.
Pitää pysyä sen päätöksen takana, sen takia nää vastaukset on tätä.
Ilmiselvää.
Itse kaduttaa ja myönnän sen.
Miksi sinua kaduttaa? Olisitko siis halunnut lapsia aikanaan ja miksi et niitä saanut? Millä tavalla kuvittelet elämäsi nyt paremmaksi jos sinulla lapsia olisi?
Minä olisin ehkä halunnut lapsia, mutta en ajoissa löytänyt sopivaa miestä. En siis kadu, koska ei ole mitään katumista. Se ei mennyt niin että olisin jättänyt jonkin tilaisuuden käyttämättä, jolloin voisi tuntea katumusta. Sitä tilaisuutta ei koskaan tullut. Olen joskus leikkinyt ajatuksella, millaista olisi jos olisin äiti, mutta suoraan sanott
Minua kaduttaa koska nuorempana olin kunnianhimoinen ja urakeskeinen etten halunnut lapsia. En halunnut ja tein tuon valinnan.
En kuvittele elämääni paremmaksi vaikka lapsia olisikin, mutta en voi elää loppuelämääni enää murehtien tätä koska paluuta ei ole.
Ihmisellä on kova hoivavietti jo luonnostaan ja kyllä se oma lapsi on jotain mikä kokemuksena on korvaamaton. Elämän jakaminen jonkun ihmislapsen kanssa, iloineen ja suruineen.
Mitä vanhemmaksi tulen, nyt 56, niin kyllä tämä kaivelee. Kyse ei ole yksinäisyydestä. Jotain on silti jäänyt kokematta. Haikeus on.
Tee valinta painavin perustein, palata ajassa et voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi harmittaisi, jos ei ole lapsia halunnut? Harmittaako sinua, ettet ole hankkinut traktoria, vaikka et ole koskaan halunnut traktoria?
En kyllä oikeasti tajua tällaisia kommentteja. Kenelle tulee edes mieleen rinnastaa lapsi ja sen tuoma elämä traktoriin? Ymmärrän, miten yrität avata asiaa, mutta lapsen hankkimisessa on "hieman" syvällisemmästä asiasta kyse. Tee mieluummin rinnastus vaikka parisuhteen tai seksin haluamiseen. Tai ystävien haluamiseen.
Eihän tuossa rinnastettu lasta traktoriin. Kysyttiin vain, miten sellainen voisi kaduttaa, mitä ei ikinä ole halunnut. Kannattaa opetella lukemaan niin oppii ymmärtämään myös tuollaisia kommentteja. Sekin on hyvä ymmärtää, että kaikille ne lapset eivät ole mikään elämän tarkoitus.
Edelleen: kukaan ei ole rinnastanut lasta traktoriin. Opettele lukemaan äläkä jankkaa omia vääriä tulkintojasi.
Ei kaduta. Ei musta olisi ollut vanhemmaksi. Asun yksin, seurustellut olen.
En kyllä oikeasti tajua tällaisia kommentteja. Kenelle tulee edes mieleen rinnastaa lapsi ja sen tuoma elämä traktoriin? Ymmärrän, miten yrität avata asiaa, mutta lapsen hankkimisessa on "hieman" syvällisemmästä asiasta kyse. Tee mieluummin rinnastus vaikka parisuhteen tai seksin haluamiseen. Tai ystävien haluamiseen.