Yksikään suhde ei onnistu eron jälkeen

Ap taitaa olla teologi aaseiskalta.

Otat ja lähdet kesällä Saloon, körtti ei toista körttiä kummeksu ja kukaties samoja tulevaisuuden haaveitakin saattaisi olla...? 

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa..

 

Kiitos, oikeasti hyviä kommentteja! Ex-vaimo ja kaikki pitkät suhteet - itsekkääksihän ovat minua haukkuneet kaikki. Minun urani ehdoillahan sitä elämää onkin eletty. Totta tämä.

Ei toki tarvitse taloa ostaa lyhyen tuntemisen perusteella, mutta oman kokemuksen mukaan 2 kk näyttää suunnan. Joko tapailu päättyy tai se jatkuu. Kun se jatkuu, on rakkautta ilmassa. Suhde ei ole seuraus välttämättä mutta seurustelulle suuri todennäköisyys.

 

Bingo!

Jos kuulet toistuvasti saman kritiikin eri ihmisiltä, yhdistävä tekijä olet sinä. Työstä tätä asiaa itsessäsi ja etsi suhdetta vasta myöhemmin.

 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että pitäisi saada uusi hajuton ja mauton kodinhoitaja. Ei ihmekään kun ei kiinnosta naiset joilla on omia kiinnostuksenkohteita ja harrastuksia eivätkä hurraten kirmaa hellan ja nyrkin väliin.

Jännä että kun mies avausviestissä puhuu lähinnä rakkaudesta niin tällaisia kommentteja tulee joiltakin vastapalloon? Aika katkeralta kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä vielä...

Yhteinen koti olisi se juttu, hirsitalo nyt lonkalta heitettynä. Arvostan ekologisuutta. Ei muuttoa kummankaan taloon. Ehkä jopa talviasuttava mökki olisi asumismuoto, lisäksi voisi olla kaupunkikämppä.

Olen perhekeskeinen. Introvertti. Luen, kirjoitan, myös työkseni. En viihdy tilaisuuksissa. En golfaa, en juuri matkustele. En syö ulkona. Laitan itse ruuan, leivon vähemmän mutta olen jo avioliitossa huolehtinut ruuat. Arvostan hyvää ruokaa, en juo. Kulttuuria monipuolisesti. Hengellisyyttä jkv, Santiago de Compostelan vaelluksella käyty pari kertaa.

En odota passaamista. Terveessä parisuhteessa kumpikin haluaa palvella toista, en puhu kotitöistä. Minua voi ilahduttaa hyvällä teekupilla ja omalla ajalla. Nautin siitä, että ollaan yhdessä, mutta kumpikin puuhailee omia juttujaan.

Lapseton 50 v kultturelli nainen olisi ihanne. Harvinaisia. 

Missä kaupungissa asut? 57 vuotias sinkku ystäväni täsmää kuvaukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pisimmät suhteet 6 ja 9 kk ja perustuivat aidolle rakkaudelle? Mä en edes tuntenut miestäni kuin pienen pintaraapaisun verran 9 kk jälkeen. Ihastunut olin toki, mutta miten voi rakastua jos ei edes tunneta? Mulla meni ainakin pari vuotta ennen kuin tunsin häntä niin paljon että tiesin olevani rakastunut.

Sä olet niitä hitaasti syttyviä. Me menimme nopeasti yhteen. Oltu useampi vuosi yhdessä.

Mentiin mekin nopeasti yhteen ja totta kai mies sytytti, mutta ei siinä rakkaudesta voi puhua parin kuukauden jälkeen, kun hädin tuskin tunnetaan. 

Niin sinun mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa..

 

Kiitos, oikeasti hyviä kommentteja! Ex-vaimo ja kaikki pitkät suhteet - itsekkääksihän ovat minua haukkuneet kaikki. Minun urani ehdoillahan sitä elämää onkin eletty. Totta tämä.

Ei toki tarvitse taloa ostaa lyhyen tuntemisen perusteella, mutta oman kokemuksen mukaan 2 kk näyttää suunnan. Joko tapailu päättyy tai se jatkuu. Kun se jatkuu, on rakkautta ilmassa. Suhde ei ole seuraus välttämättä mutta seurustelulle suuri todennäköisyys.

 

Bingo!

Jos kuulet toistuvasti saman kritiikin eri ihmisiltä, yhdistävä tekijä olet sinä. Työstä tätä asiaa itsessäsi ja etsi suhdetta vasta myöhemmin.

 

Kyllä se diagnoosi tältä kuulostaa.

Jotta suhde toimii, pitää olla kiinnostunut sen toisen tärkeistä asioista, vaikka sitten lapsista. Pidä olla valmis tekemään kompromisseja, jos hän vaikka ei enää halua vihille.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on niin paljon noita pelkkää viikonloppukivaa toivovia, ettei tunnu löytyvän ihmistä, joka haluaisi loppuelämän kumppaniksi saman katon alle. 

Miksei viikonloppukiva voisi olla vakavaa? Jos työssäkäyvä ihminen uhraa jokaisen viikonlopun toiselle ihmiselle, niin hän uhraa käytännössä kaiken vapaa-aikansa toiselle. Kyllä se minusta on aika vakavaa. Moni haluaisi harrastaakin, yksikin moni haluaisi välillä olla. 

Ap kommentoi...

Kyllä sitä eron jälkeen etsi sieltä Tinderistä noin 15 vuotta itseään nuorempaa seuraa ihan järjestäen. Kuvien perusteellahan siellä paria haetaan. Nyt kuitenkin nämä pidemmät suhteet ovat olleet lähemmäs omaa ikääni, korkeintaan muutaman vuoden nuorempia.

Oman ikäinen ja vanhempi nainen tuntuu vieraalta. Ex-vaimo oli myös lähes 15 vuotta nuorempi.

Vierailija kirjoitti:

Se onkin vaikeaa puuhaa löytää puoliso. Minusta toiveesi vaikuttavat mukavilta ja tavallisistakin, ei niissä ole mitään vikaa. Toivottavasti sopiva osuu kohdalle! 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä taisi olla koko ketjun ainoa järkevä viesti. Suurin osa kommentoijista lähinnä kommentoi omasta näkökulmastaan ja ennakkoasenteistaan käsin sitä miksi ap:n toiveet ovat vääriä. Ei voi muuta sanoa kuin että aivan hourupäistä porukkaa tällä palstalla.

Miksi toistuvasti puhutaan tulevan kumppanin erilaisista lapsihaaveista. Ap on 55 vuotias. Hyvin epätodennäköistä, että hän saisi jonkun reilusti alle 40 vuotiaan. 

Ap lle voisi sopia kristillinen deittipalvelu. Siellä varmaan ollaan tositarkoituksella kumppania etsimässä.

Itse asiassa itsekin etsisin sitä kautta, jos haluaisin puolison.

En siksi että olen erityisen uskovainen. Vaan siksi että taso varmaan parempi kuin tinderissä tms.

Ap sanoo..

Tämähän on parasta viihdettä. Mutta pienin muutoksin (tunnistaminen vaikeampaa) avausviesti on tosi. Etsin vakavaa suhdetta. Eron jälkeen toivon kipinää oli. Sydän särkynyt pari kertaa (pidemmät suhteet), on saanut rakastaa. Mutta ei oikein valoisalta nyt näytä tulevaisuus. Edellisestä erosta kuukausi.

Yhteen muutetaan yleensä, kun halutaan perustaa perhe. Vanhemmilla ihmisillä ei ole enää tällaista viettiä. Moni on huomannut, että elämä on mukavampaa, kun on oma koti. 

Yhdessä asuminen vaatii loputtomasti kompromisseja. Nuorempana tällaiseen vielä taipuu, mutta vanhempi ihminen kaipaa enemmän rauhaa, ettei väsy. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi toistuvasti puhutaan tulevan kumppanin erilaisista lapsihaaveista. Ap on 55 vuotias. Hyvin epätodennäköistä, että hän saisi jonkun reilusti alle 40 vuotiaan. 

Hän juuri kertoi, että etsi tinderistä 15 vuotta nuorempia, eikä vieläkään halua oman ikäistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sä enää tuon ikäisenä haluat muuttaa yhteen naisystävän kanssa?

 

Minkä hiton takia joka asiassa otetaan ikä esille. Useimmiten nuoret ottavat kantaa vaikka eivät ikääntymisestä mitään ymmärrä.(vanheneminen ,se ei ole sama kuin kuolema)

Vanhemmat sen sijaan tietävät nuoruudesta.

En tiedä, mikä olisi itsekkäämpää kuin itse lapset tehneenä vaatia, että kumppani olisi lapseton. Oksettava ajatusmaailma. Ilmeisesti puolisolla ei saisi olla mitään muutakaan: lemmikkejä, harrastusta johon panostaa. Tuollainen iyksilö kuvittelee olevansa maailman napa.

Oksettavaa.

Ap korjaa...

Ikäero: enemmän se toinen ihminen kuin vain ikä. Sanoin tuossa, että vakavat suhteet olivat lähelle omaa ikää. Eron jälkeen sitä ihastui nuorempiin naisiin. Siinä törmättiin elämäntilanteiden ja perhetoiveiden erilaisuuteen. Eiköhän se omaa ikää lähelle oleva ole kuitenkin toimivin. 

Mulla on samaa kokemusta, mutta niin että kyseessä on miehet. Avioerosta 10v, naimisissa oltiin 10. Olen nyt 44 v nainen, lapset teinejä enkä lisää halua. Tässä "sinkkuaikana" ollut pari syvempää parisuhdetta jotka molemmat päättyivät (toinen juuri tällä hetkellä itse asiassa päättymäisillään) siihen, että mies ei pystykään puhumaan tulevaisuudesta, tai tunnetasolla sitoutumaan. Molemmat suhteet noin parin vuoden mittaisia.

Miehillä passaa tämmöinen tapailu seksillä, mutta se että alettais puhumaan vakavista jutuista on ehdoton ei - ei.

En tiedä mitä tehdä, mutta rehellisesti sanottuna alkaa jonkin sortin kauhu iskemään jo siitä ajasta kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja minä olen kai aivan yksin - edelleen.. Kun olisi sitä arkea niin kiva rakkaan kanssa jakaa. :(

Vierailija kirjoitti:

Ap kommentoi...

Kyllä sitä eron jälkeen etsi sieltä Tinderistä noin 15 vuotta itseään nuorempaa seuraa ihan järjestäen. Kuvien perusteellahan siellä paria haetaan. Nyt kuitenkin nämä pidemmät suhteet ovat olleet lähemmäs omaa ikääni, korkeintaan muutaman vuoden nuorempia.

Oman ikäinen ja vanhempi nainen tuntuu vieraalta. Ex-vaimo oli myös lähes 15 vuotta nuorempi.

Jep. Ikäerosuhteet harvoin kantavat pitkälle. Itsekin seurustelin joskus vanhemman miehen kanssa, mutta lopulta se kaatui, kun miehestä tuli täysi pappa ja itselläni oli vielä elämää jäljellä. Ymmärrän täysin, miksi eksäsi lähti. 

Mä en tajua tätä puhetta että yhdessä asuminen vaatii kompromisseja ja on ihan kauheeta, väsyttävää ja vie energiaa. Ei tasan tarkkaa ole näin, jos rinnalla on kumppani jonka kanssa asioista puhutaan, sovitaan ja suhteesta pidetään huolta.

Kun näitä kommentteja lukee, en tajua miksi kaikki dumaa ap:ta siitä, että hän toivoo ns. ydinsuhdetta. Käsittämätöntä jeesustelua kommentoijilta.