Yksikään suhde ei onnistu eron jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap lisää...

Sen verran paljastan, että teen itsenäistä työtä yliopistolla ja lisäksi konsulttina eli jonkinlainen monipaikkaisuus on työss pakollista. Asun kahdella eri paikkakunnalla. Kumppani ei varmasti voi liikkua koko ajan, paitsi jos etätyö mahdollistaa.

Tapailujen joukossa on matalapalkka-aloilla toimivia naisia. En ole materialisti sanan perimmäisessä tarkoituksessa, mutta elämäntyyleissä voi olla valtava ero. Itselleni oopperaliput ovat arkea, jollekin toiselle ihan vstenmielinen ajatus.Vakavassa suhteessa toivon samankaltaisuutta eli jokin akateeminen, itsenäistä työtä tekevä nainen olisi ihanne. Keskusteluja teekupin ääressä myös akateemisista aiheista olisi toiveena. Olen avoimin mielin halunnut tutustua, mutta nopeasti sitä tulee käsitys, ollaanko lainkaan samalla aaltopituudella. Pari sopivaa on löytynyt pidempään suhteeseen, mutta molemmat jättivät minut.

Ap kirjoittaa: Tämä viesti oli mieleeni. Kiitos siitä.

AP: kiitos n:o 115 (pitkä viesti)

Ja muillekin kiitos.

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

Lisää lapsia, poissuljettu vaihtoehto. Tämän pohdinnana kävin eron jälkeen perusteellisesti, koska perheenlisäystä toivovia tuli tapailtua. Olin jo alunalkaen kielteisellä kannalla, mutta ehdoton kanta muodostui pian. Ei enää lapsia.

Vaikea sulattaa mahdollisen uuden puolisonkaan lapsia/lapsenlapsia. Ei vain tunnu siltä, että jaksaisin. 

Minulla oli lapsettomaan lähes ikäiseeni naiseen paras suhde eron jälkeen.

Jotenkin jännä kriteeri, että tulevan kumppanin tulisi jaksaa sinun lapsiasi/lapsenlapsiasi, muttet itse ole valmis samaan. 

Vierailija kirjoitti:

AP: kiitos n:o 115 (pitkä viesti)

Ja muillekin kiitos.

Olen sen pitkän viestin kirjoittaja. Arvasin ajatuksesi aika tarkkaan. Suorastaan voin sanoa että näin linjoja pitkin anonyyminä koen jonkinlaista hengenheimolaisuutta kanssasi. Tiedän mistä puhut, ja mitä olet etsiessäsi kokenut. 

En juurikaan tänne koskaan kirjoita, mutta nyt sinulle halusin kirjoittaa. Voisi olla kiinnostavaa keskustella kanssasi lisääkin. Niin absurdilta kuin se kuulostaakin😊

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Niinpä, palvelupiika. Miehet tykkäävät sellaisesta.

Mutta naiset ovat kollektiivina päättäneet, että palvelkaa te välillä meitä. Nöyrästi.

Alkoi itkettää lukiessa näitä. Kyllä minä ainakin haluan elämässäni tavata jonkun, joka on niin ihana, että yhteen muutetaan. Enkä todellakaan halua lapsia / kotileikkiä lasten takia, vaan sen miehen. Minkälaisia kauhukokemuksia naisilla sitten on yhdessä asumisesta, kun eron jälkeen ei enää missään nimessä halua toista kertaa asua kenenkään kanssa yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP: kiitos n:o 115 (pitkä viesti)

Ja muillekin kiitos.

Olen sen pitkän viestin kirjoittaja. Arvasin ajatuksesi aika tarkkaan. Suorastaan voin sanoa että näin linjoja pitkin anonyyminä koen jonkinlaista hengenheimolaisuutta kanssasi. Tiedän mistä puhut, ja mitä olet etsiessäsi kokenut. 

En juurikaan tänne koskaan kirjoita, mutta nyt sinulle halusin kirjoittaa. Voisi olla kiinnostavaa keskustella kanssasi lisääkin. Niin absurdilta kuin se kuulostaakin😊

Ehkäpä vanhojen miesten homoliitot ovat seuraava megatrendi. Jotkut naisethan ovatkin jo ostelleet kiinteistöjä, missä haluavat viettää vanhat päivänsä, toisten naisten kanssa. Yhdessä tällaisessa on jopa kielto, ettei siellä saa edes yöpyä miehiä. Kokemusta tullut riittävästi ilmeisesti.

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Jos itse olet saanut palautetta itsekkyydestä, niin vähän huono yhdistelmä toisen epäitsekkyyteen.

Itse olen ollut suhteissani epäitsekäs, ja jäänyt täysin jalkoihin toisen itsekkyyden takia. Siinä sitten toinen on ottanut kaiken mitä vaan irti saa, itse olen vain kuihtunut saamatta mitään takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

Lisää lapsia, poissuljettu vaihtoehto. Tämän pohdinnana kävin eron jälkeen perusteellisesti, koska perheenlisäystä toivovia tuli tapailtua. Olin jo alunalkaen kielteisellä kannalla, mutta ehdoton kanta muodostui pian. Ei enää lapsia.

Vaikea sulattaa mahdollisen uuden puolisonkaan lapsia/lapsenlapsia. Ei vain tunnu siltä, että jaksaisin. 

Minulla oli lapsettomaan lähes ikäiseeni naiseen paras suhde eron jälkeen.

Jotenkin jännä kriteeri, että tulevan kumppanin tulisi jaksaa sinun lapsiasi/lapsenlapsiasi, muttet itse ole valmis samaan. 

Sitä narsissit yleensä etsivät. Lapsetonta panopiikaa. Oli eroikä sitten 30, 40 tai 50.

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen...Avioliitto kestänyt 22 vuotta. Erosta noin viis (5) vuotta ja ex-vaimo liki 15 v nuorempi. Ap 55 v - 27 v = 28 v. Siis oliko vaimo ala-ikäinen naimisiin mennessä? 

 

13 vuotias. Meillä päin se on normaalia.

Ap.

 

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Jospa alkaisit kehittää noita ominaisuuksia itsessäsi etkä etsi niitä toisesta. Tiedä mitä tapahtuisi ja kenet tapaisit.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin. On lapset kasvaneet ja heidän isänsä heittäytyi vuosia ennen eroa lapseksi, passattavaksi kiukuttelijaksi, joka vaati vapauksia ilman vastuita. Niin kylliksi silloin keski-ikäisestä miehestä sain, että ikinä en enää aio orjaksi ansaan jäädä.

Kelpaisi mulle hellyys, seksi ja läheisyys kyllä, mutta ei sama koti enää ikinä. Toiselle en enää piiaksi ryhdy.

Ota AP joku 30 v vauvakuumeinen ja lahjoita hänelle äidiksitulon onni ja saat täysylläpidon sekä vanhuuden kotihoidon samassa paketissa.

Tämä on todennäköisesti se, mitä ap:lla on annettavana. Ehkä 35 v, hänellä on jo noin pakottava kiire , että suostuu tähän diiliin 20 vuotta vanhemman kanssa.

 

Vierailija kirjoitti:

Alkoi itkettää lukiessa näitä. Kyllä minä ainakin haluan elämässäni tavata jonkun, joka on niin ihana, että yhteen muutetaan. Enkä todellakaan halua lapsia / kotileikkiä lasten takia, vaan sen miehen. Minkälaisia kauhukokemuksia naisilla sitten on yhdessä asumisesta, kun eron jälkeen ei enää missään nimessä halua toista kertaa asua kenenkään kanssa yhdessä?

Miksi haluat tietää yksityiskohtia?

Omasta mielestäni se on yksinkertaisesti helvettiä. Stressaavaa ja jatkuva seksivaatimus leijuu päällä kuin ukkospilvi joka ei mene ikinä pois. Pettämiset, rahariidat - ei tietoakaan esim. Kristillisestä yhdeksi lihaksi tulemisesta. Vasenaivoiset ovat individualisteja eli narsisteja. Jopa miesten antamissa lahjoissa heidän mielihyvänsä on pääpointti. Huonot käytöstavat, ölinä, hajuhaitat, epäsiisteys, miehen kaverit/media... Kyseessä on "kompromissi", mistä ei hyödy mitään.

Erokuvioista puhumattakaan.

Jos kaipaa seuraa, voi ruokkia lintuja tai ottaa lemmikin. Paljon wörtimpää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Jos itse olet saanut palautetta itsekkyydestä, niin vähän huono yhdistelmä toisen epäitsekkyyteen.

Itse olen ollut suhteissani epäitsekäs, ja jäänyt täysin jalkoihin toisen itsekkyyden takia. Siinä sitten toinen on ottanut kaiken mitä vaan irti saa, itse olen vain kuihtunut saamatta mitään takaisin.

Tuli sama mieleen. Nöyrä ja epäitsekäs haluaa vanhemmiten saada myös jotain itselleen suhteesta. Ap:n tekstit tuovat mukavan miehen kuorrutuksesta huolimatta mieleen, ettei hän ole vielä käsitellyt eroaan, vaan tahtoo samanlaisen mukautuvaisen naisen kuin edellinenkin oli. No, miten kävi? Ihmissuhteet ovat vastavuoroisia. Nuorena vielä haluaa miellyttää oman itsensä kustannuksella, mutta varsinkaan lapseton ja omillaan toimeen tuleva nainen ei sellaiseen suhteeseen lähde. 

Jotenkin hassua, ettei ap itse ilmeisesti hahmota itsekeskeisen oloista lähestymistapaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

En sanoisi pahaa sanaa lasteni äidistä. Etsin häntä muistuttavaa naista, se on totta. En ulkoisesti tai sillä tavoin. Vaan se nöyryys ja epäitsekkyys, joka hänessä oli. En tarkoita parisuhdetta tai äitiyttä. Mutta se tapa, miten hän huolehtii työkavereistaan, omista vanhemmistaan, naapureistaan, luokkatoimikunnan työskentelystä. 

Jos itse olet saanut palautetta itsekkyydestä, niin vähän huono yhdistelmä toisen epäitsekkyyteen.

Itse olen ollut suhteissani epäitsekäs, ja jäänyt täysin jalkoihin toisen itsekkyyden takia. Siinä sitten toinen on ottanut kaiken mitä vaan irti saa, itse olen vain kuihtunut saamatta mitään takaisin.

Näinhän se menee ja moni nainen kuolee tuohon ylikuormitukseen. Tiedän naisia, jotka ovat harmaantuneet 40v kun ovat olleet suhteissa vanhempiin miehiin, täysin manipulaation alaisuudessa. Moni kuolee syöpiin, kun pitää syödä steroideja seksipalvellakseen, käydä töissä ja kasvattaa lapsia samaan aikaan. Ei ole aikaa lisäksi syödä terveellisesti tai huolehtia omasta hyvinvoinnista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin. On lapset kasvaneet ja heidän isänsä heittäytyi vuosia ennen eroa lapseksi, passattavaksi kiukuttelijaksi, joka vaati vapauksia ilman vastuita. Niin kylliksi silloin keski-ikäisestä miehestä sain, että ikinä en enää aio orjaksi ansaan jäädä.

Kelpaisi mulle hellyys, seksi ja läheisyys kyllä, mutta ei sama koti enää ikinä. Toiselle en enää piiaksi ryhdy.

Ota AP joku 30 v vauvakuumeinen ja lahjoita hänelle äidiksitulon onni ja saat täysylläpidon sekä vanhuuden kotihoidon samassa paketissa.

Tämä on todennäköisesti se, mitä ap:lla on annettavana. Ehkä 35 v, hänellä on jo noin pakottava kiire , että suostuu tähän diiliin 20 vuotta vanhemman kanssa.

 

 

Siemenen saa hei parilla tonnilla tanskasta. Saa valita värinkin. Ei todellakaan ole hyvä diili ottaa mitään känttyä pappaa vänisemään ja röhisemään ihanaan vauva-arkeen ja pilaamaan sitä.

Olette inhottavia otuksia, vanhat naiset. Ette taidakaan ansaita suosiotani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin. On lapset kasvaneet ja heidän isänsä heittäytyi vuosia ennen eroa lapseksi, passattavaksi kiukuttelijaksi, joka vaati vapauksia ilman vastuita. Niin kylliksi silloin keski-ikäisestä miehestä sain, että ikinä en enää aio orjaksi ansaan jäädä.

Kelpaisi mulle hellyys, seksi ja läheisyys kyllä, mutta ei sama koti enää ikinä. Toiselle en enää piiaksi ryhdy.

Ota AP joku 30 v vauvakuumeinen ja lahjoita hänelle äidiksitulon onni ja saat täysylläpidon sekä vanhuuden kotihoidon samassa paketissa.

 

 

Kiva kun heitätte meitä susille. Toivottavasti saat noidannuolen ja lapsesi joutuu onnettomuuteen, harppu.

3 kymppiset naiset täällä neuvoo useinkin miehiinsä pettyneitä, että olisit valinnut paremmin. Ei näitä nuoria naisia susille heitetä, hehän ovat teräviä ja taitavia tekemään oikeita ja virheettömiä päätöksiä. Apstä voi nuori kotirouva saada pysyvän turvan. Tarvitseehan tämä parinkymmenen vuoden päästä päivittäistä apua. Se on ihan nykypäivää tämä 50-luvun asetelma ja dynamiikka.

Me 70-lukulaiset ollaan niin yesterday itsenäisen naisen periaatteinemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sä enää tuon ikäisenä haluat muuttaa yhteen naisystävän kanssa?

Miksi ei saa haluta?

no todellakin saat haluta loppuelämän sulostuutajan. tutkimus on tehty  on nuoruus-huoruus suhde, sitt on se ruuhkavuodet-pennut,kotiii ja kun skidit kasvaneet -ero ja sittt tulee se loppuelämän sulostuttaja. ja muuten tutkimus- että ns rakastuminen kestää n 3 v. sitten jos ei eväitä ns rakastamiseen, suhde lopuu. toinen kriisihuippu on 7v kohdalla. tää olitodettu jo mummun ja vaarin aikaan.

Vierailija kirjoitti:

AP vielä:

Lisää lapsia, poissuljettu vaihtoehto. Tämän pohdinnana kävin eron jälkeen perusteellisesti, koska perheenlisäystä toivovia tuli tapailtua. Olin jo alunalkaen kielteisellä kannalla, mutta ehdoton kanta muodostui pian. Ei enää lapsia.

Vaikea sulattaa mahdollisen uuden puolisonkaan lapsia/lapsenlapsia. Ei vain tunnu siltä, että jaksaisin. 

Minulla oli lapsettomaan lähes ikäiseeni naiseen paras suhde eron jälkeen.

Niin, kun otat ikäisesinaisen, ei tervi lasten tuloa pelätä.