40-50v nainen, kriteerisi uudelle kumppanille?
Tiedän hyvin mitä haluan ja varsinkin mitä en halua. Olen ollut 2 vuotta sinkkuna yli 20 vuotta kestäneen suhteen jälkeen ja lapset saatu aikuiseksi ja maailmalle. Nyt on mun vuoro elää ja elämään mahtuisi mukaan uusi mies. Haluaisin ihan loppuelämän suhteen, asua yhdessä ja viettää arkea. Mutta sen miehen pitäisi sitten olla todella hyvä. Terveelliset elämäntavat, päihteetön, talous vakaa, tykkää matkustella, seksi toimii, ei enää kotona asuvia lapsia. Ja haluaa sitoutua. Tietty samanlaiset arvot tärkeitä. Jos tällaista prinssiä ei kohdalle osu, niin sitten olen ilman.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
On niin korkeat kriteerit, että olen varautunut viettämään loppuelämäni yksin.
N43
Juuri näin. Ei ole realistista edes ajatella, että löytäisin suhteen. Olen sitä paitsi omiin rutiineihini piintynyt ja huono joustamaan. Eikä miehet mua enää kattele.
N50
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset jämänaiset luulee itsestään liikoja.
"Oon vapaaehtoisesti sinkku, mulla on korkeat kriteerit!"
Ei, te olette sinkkuja, kun miehet ei kelpuuta teitä. Mitä te voitte tarjota, jota 20-35-vuotiaat naiset ei voi?
Jep...
Mutta jatkakaa toki tuohon katkeraan malliin.
Ettei nyt joku olisi itse vähän katkera?
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäiset jämänaiset luulee itsestään liikoja.
"Oon vapaaehtoisesti sinkku, mulla on korkeat kriteerit!"
Ei, te olette sinkkuja, kun miehet ei kelpuuta teitä. Mitä te voitte tarjota, jota 20-35-vuotiaat naiset ei voi?
Jep...
Mutta jatkakaa toki tuohon katkeraan malliin.
Ei olla katkeria. Näinkin pärjää oikein hyvin. Harkitsisin suhdetta vaan, jos löytäisin miehen, jonka kanssa klikkaa ihan poikkeuksellisella tavalla. Se taas ei ole kovin todennäköistä.
Luen paljon ja mua kiinnostaa hyvin monet asiat.
En kyllä jaksaisi olla miehen kanssa, joka ei lue mitään ja jolla on ihan eri intressit kuin itselläni.
Tärkeimmät vaatimukset näiden perus "kemiat osuu yhteen" tyyppisten kanssa on, että emme ikinä asuisi yhdessä vaikka paljon aikaa viettäisimmekin, koulutuksella ei ole minulle väliä kunhan on töissä, matkustelu yhdessä välillä olisi mukavaa ja olisi kiva jos mies olisi edes hieman uskovainen tai hengellinen, mutta tämä ei ole pakollista (kunhan ei ole raivo ateisti)
On kertakaikkiaan kyettävä pukemaan ajatuksensa ja tuntemuksensa myös sanoiksi, ei ainoastaan ja pelkästään tekemisen kautta voi elää rakkaussuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin asua omissa asunnoissa, mutta tavata muutaman kerran viikossa romantiikan ja seksin merkeissä. Miehen pitäisi olla hoikka, hyväkuntoinen ja hyvännäköinen ja taitava sängyssä sekä älykäs ja luotettava, normaalipersoona.
N50+
Ja itse olet joku tonnikeiju? Minäkin haluaisin nuoren Pamela Andersonin
Vierailija kirjoitti:
Naisilta todella hyviä vastauksia.
Poimin sieltä monta omaani mätsäävää
kriteerilistaa. Me emme isosti rakastu
elämämme aikana kuin
max 3 kertaa, ehkä vain kerran. Jalat alta
vievää, kaikennielevää tunnetta voi siis
olla turha odottaa. Joudumme kenties
tyytymään kädenlämpöiseen.
Kun saisi rakastua edes kerran, molemminpuolisesti.
Älykäs, varakas, sydämellinen ja hyvännäköinen sekä itsestään huolta pitävä. Tässäpä ne pähkinänkuoressa. N 48
Vierailija kirjoitti:
On kertakaikkiaan kyettävä pukemaan ajatuksensa ja tuntemuksensa myös sanoiksi, ei ainoastaan ja pelkästään tekemisen kautta voi elää rakkaussuhdetta.
Samaa mieltä tästä, omien tunteidensa ja ajatustensa havainnointi ikään kuin ulkopuolelta on älykkään ihmisen tuntomerkki. Aika paljon näkee sitä (naisissa myös), ettei ole kykyä havainnoida edes omaa toimintaa ja ajatteluaan, saati toisen. Se on kuitenkin aika tärkeää parisuhteen onnellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein jo tyssää siihen, että mies ei ole iästään huolimatta henkisesti kypsä tai kiinnostunut itsensä kehittämisestä.
En kyllä ymmärrä mitä ns. Itsensä kehittäminen naisten mielestä tarkoittaa. Minua kiinnostaa miten saan arkeni rullaamaan mahdollisimman sujuvasti ilman poikkeuksia, kaikki muu sen lisäksi on jonnin joutavaa.
Kohtaa pelkonsa, oppii pois toksisesta häpeästä (moni suomalainen on kasvatettu häpellä) ja yrittää olla mahdollisimman hyvä ihminen.
Tuntuu niin erikoiselta, että jotkut ei välitä kehittää itseään kun itselle se on tärkein tavote tässä elämässä.
Olen eri, mutta mullekaan ei ole ikinä ollut tärkeää kehittää itseäni hyväksi ihmiseksi. Mulle on ollut tärkeää olla yhteydessä tunteisiini niin että eläisin mahdollisimman autenttista ja rehellistä elämää. Hyvän ihmisen elämä on omalla kohdalla ollut luonteesta lähtevää ja sitä on käytetty hyväksi, joten olen tullut aika paljon tiukemmaksi siinä miten ja ketä jeesaisin.
Itseni kehittäminen on ollut tärkeää siinä mielessä, että käytän ne potentiaalit, jotka minussa ovat, ja valitettavasti olen alisuoriutunut :( Osittain siksi, etten ole riittävän hyvin ollut yhteydessä sisimpääni ja aikaa on mennyt hukkaan. Toki olen jo siinä iässä (lähemmäs 60), että ymmärrän, ettei kaikki enää ole mahdollista).
No itse olen jonkin sortin aseksuaali, joten sen pitäisi olla miehelle ok :D joten tiedostan, että hyvin todennäköisesti sellaista ukkoa ei tule vastaan.
Lapsivapaa: Ei ole, ei ole ollut, eikä ole toiveissa tehdä lapsia. (minulla ei ole, enkä halua uusperhe-elämää missään muodossa)
Ei tupakoi eikä juuri käytä alkoholia eikä muita päihteitä. (en käytä itsekään, enkä halua elämääni päihteitä)
Älykäs ja fiksu, eli ei esim hurahda erilaisiin aatteisiin, uskontoihin, mainoksiin... Ei tarvitse olla korkeastikoulutettu mutta pitää olla älykäs. (olen uskonnoton, huuhaaton, tieteellinen maailmankuva, en voisi kunnioittaa ihmistä joka uskoo johonkin tuubaan).
On kiinnostunut minusta ja minun persoonastani, ei vain siitä että olen "nainen". On aidosti kiinnostunut tuntemaan minut ja pitää löytämästään eikä vaan jää suhteeseen että olisi Joku.
Minun kanssani yhteensopiva huumorintaju ja "juttelevaisuus". Olen ollut suhteessa esim miehen kanssa joka ei ikinä nauranut kanssani, ja se tappaa ilon. Olen myös ollut suhteessa jossa sain puhua 90% ajasta itsekseni, kun mies ei reagoinut pienempiin eikä isompiin juttuihini (enkä ole edes erityisen puhelias). Se tappaa sekä ilon että sielun. Olen mieluummin aidosti yksin kuin suhteessa yksin.
En hakua suhdetta jossa joutuisin näistä tinkimään, koska sellainen suhde tekisi elämästäni huonompaa, ja miksi ihmeessä haluaisin huonontaa elämääni...
Hyvät keskustelutaidot, hyvä huumorintaju ja itseymmärrys. Ulkonäkö mun silmää miellyttävä. Kulttuurista pitävä. Siinäpä nämä. N55+
Näitäkin lukiessa en ihmettele yhtään miten naiset ja miehet ei pahemmin kohtaa toisiaan molempia tyydyttävällä tavalla. On sen verran erilaiset vaatimukset. Esim toi että en ikinä välittäisi pätkääkään siitä kiinnostaako naista kulttuuri, saati että se olisi jokin vaatimus itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Lapsivapaa: Ei ole, ei ole ollut, eikä ole toiveissa tehdä lapsia. (minulla ei ole, enkä halua uusperhe-elämää missään muodossa)
Ei tupakoi eikä juuri käytä alkoholia eikä muita päihteitä. (en käytä itsekään, enkä halua elämääni päihteitä)
Älykäs ja fiksu, eli ei esim hurahda erilaisiin aatteisiin, uskontoihin, mainoksiin... Ei tarvitse olla korkeastikoulutettu mutta pitää olla älykäs. (olen uskonnoton, huuhaaton, tieteellinen maailmankuva, en voisi kunnioittaa ihmistä joka uskoo johonkin tuubaan).
On kiinnostunut minusta ja minun persoonastani, ei vain siitä että olen "nainen". On aidosti kiinnostunut tuntemaan minut ja pitää löytämästään eikä vaan jää suhteeseen että olisi Joku.
Minun kanssani yhteensopiva huumorintaju ja "juttelevaisuus". Olen ollut suhteessa esim miehen kanssa joka ei ikinä nauranut kanssani, ja se tappaa ilon. Olen myös ollut suhteessa jossa sain puhua 90% ajasta itsekse
Tosi rasittavalta kuulostat näin miehen korviin
Siinä miesten vastaavassa ketjussa juuri kukaan ei haaveillut rakastumisesta. Joku yksi järkevän oloinen vastaus. Joo, tämä on aika pöljä palsta, mutta naisten vastaukset on kuin eri planeetalta.
Vierailija kirjoitti:
Näitäkin lukiessa en ihmettele yhtään miten naiset ja miehet ei pahemmin kohtaa toisiaan molempia tyydyttävällä tavalla. On sen verran erilaiset vaatimukset. Esim toi että en ikinä välittäisi pätkääkään siitä kiinnostaako naista kulttuuri, saati että se olisi jokin vaatimus itselleni.
Lisään vielä sen tuohon, että monille naisille on tärkeää keskustelu. Minä taas olen tyypillinen "juro äijä", tärkeintä on se, että naisen kanssa on helppoa ja mukavaa ihan vain olla. Ei tarvitse kokoajan olla hölöttämässä.
Up