Lue keskustelun säännöt.
Elatusmaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja rikki
16.05.2025 |
Sanon tämän nyt suoraan: nykyinen elatusmaksusysteemi on täysin epäreilu ja vanhanaikainen. Lapsesta huolehtiminen on toki yhteinen vastuu, mutta miksi toinen vanhempi yleensä isä määrätään automaattisesti käveleväksi lompakoksi ilman, että kukaan kysyy miten rahat käytetään?
Moni maksaa kiltisti joka kuukausi, vaikka ei saa päättää lapsen asioista, nähdä tätä kuin satunnaisesti, ja usein joutuu katsomaan, kun ex-puoliso käyttää rahat uusiin huulitäytteisiin tai Teneriffan matkoihin. Lapsen hyväksi? Toki, silloin kun niin tehdään mutta kukaan ei valvo sitä. Äiti voi puhaltaa rahat menemään mihin hölynpölyyn ikinä huvittaa.
Miksi emme puhu siitä, että elatusmaksut ovat monelle keino manipuloida ja kontrolloida?
Miksi elatusvelvollisuus toimii oletuksilla, jotka eivät enää vastaa nykyaikaa?
Jos nainen ei hoida lapsiaan hän on huono äiti.
Jos mies ei maksa hän on rikollinen.
Missä kohtaa tämä muuttui oikeudenmukaiseksi?
On korkea aika päivittää koko järjestelmä 2020-luvulle, vai jatketaanko muka vanhalla rikkinäisellä kaavalla, jossa toinen maksaa ja toinen korjaa hedelmät ja kontrolloi?
Kommentit (2132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei elarit taloutta turmioon vie, vaan liian suuret velat.
Saivartelua. Molemmat tietenkin vaikuttavat kun ei kummastakaan irti pääse maksamatta ja molemmat ovat saman ihmisen tarkoituksella tuottamia.
Niin siis ihan sinun itsesi tuottamia. Niin lapset ja niiden aiheuttaman elatuksen kustannukset kuin liian ison lainan otto ja sen myötä taloudellinen kurjuus.
Vai meinasitko, että exän syytä tämä kaikki. Niin lapset kuin liian suuret lainat?
Typerys. Yhdessä sovittuja kaikki. Paitsi viimeisin eli elarit, kun ex rikkoi aiemman sopimuksemme ahneuksissaan. Kaikki yhdessä sovittu oli minullekin ok eikä olisi tuottanut ongelmia. Se, että ex ryhtyi kusipääksi ja minä menen konkurssiin, on ongelma. Elarijärjesrtelmä on mahdollistava työkalu, jossa kusipäisyys saa oikeuden lainvoiman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minä olisin edelleen pitänyt kiinni sopimastamme tasajaosta. Rahanahneelle kusipäälle se ei käynyt, koska joku kertoi että hän voi myös tienata lapsilla."
Miten hän tienaa lapsilla, kun maksat vain puolet siitä, mitä he vähintään käyttävät elämiseen? Tää matematiikka ei aukene.
Palaan tähän vielä toista kautta tarkastellen, koska useimmille lukijoilleni tämä totuus tuntuu olevan ihan mahdottoman hankala joko käsittää tai hyväksyä.
Kyseessä on siis kaksi lasta, kouluikäisiä. Ex saa lapsilisiä yh-korotuksineen noin 350 eur/kk. Minulta elareita 400 eur/kk. Yhteensä 750 eur/kk. Vuodessa 9000 eur.
Kaksi tarpeiltaan hyvin vaatimatonta lastamme saa tuolla summalla kaiken tarvitsemansa, jopa ruoat. Vaikka he ruokailisivat joka päivä äitinsä jääkaapilta, mitä he eivät tee, koska äiti työntää lapsia paljon muualle yökylään päästäkseen
Kahden lapsen kanssa asunnonkin pitää olla jo tietyn kokoinen, johon asumisen nykyhinnoilla uppoaa kiva määrä rahaa. Itse asun eroäitinä lapseni kanssa jo ahtaasti, mutta tämän isompaa ei voi miettiä kun olisi sitten pois jostain muusta.
Jos olisi kaksi lasta, ei tämä minun asuntoni olisi mitenkään riittävä.
Ja lapset asuvat äidillään, mutta mielestäsi eivät siellä kotonaan juuri ikinä mitään syö? Se, että lapsi välillä on esim. kaverillaan yökylässä, ei nyt ihan hirveästi ruokalaskua vähennä.
Ilmeisesti tässä oletetaan, että lasten äiti olisi joka tapauksessa ostanut velaksi juuri sen nykyisen kotinsa, oli lapsia tai ei. Mutta ihan vaan sattumoisin se on tarpeeksi iso lapsille jotka siis asuvat siellä nyt ihan ilmaiseksi, eikä heidän olemassaoloaan pitäisi huomioida elatusmaksulaskelmassa ollenkaan. Näinkö?
Koska lapset kyläilevät kavereiden (tai kenen lie) luona, heistä ei myöskään ole ruokakuluja kuin nimellisesti ja se 60€ pitäisi riittää omaan osuuteesi näistä kuluista? Näinkö?
Vaatteita tai kenkiä he eivät tarvitse kuin muutaman vuoden välein (onko kasvamattomuutta tutkittu?). Näinkö?
He eivät saa viikkorahaa tai käy koskaan missään maksullisissa paikoissa kuten hampurilaisravintolassa, elokuvissa tai vaikka sirkuksessa? Näinkö?
Se tietokone on varmaan sinun ostamasi ajalta kun olitte vielä ydinperhe? Mitään ei ole tarvinnut sen jälkeen enää ostaa. Myös lasten pyyhkeet, lakanat ja muut omat, kotoa löytyvät tavarat ovat kaikki teidän yhdessä ostamia ajalta, kun olitte vielä ydinperhe. Mitään ei ole tarvinnut sen jälkeen ostaa eikä tarvitse jatkossakaan. Näinkö?
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä sitten? Perhe-eläkkeet menee yleensä suoraan elatukseen.
Perhe-eläke on käytännössä aina enemmän kuin mitä elatusmaksu olisi mikäli kyseinen vanhempi olisi elossa. Tottakai on äärimmäisen ikävä asia että lapsi on menettänyt vanhempansa mutta minusta on valitettavaa että monet luulevat vanhempansa menettäneen lapsen elävän köyhyydessä, kun näin ei ole käytännössä koskaan.
Kertoo ehkä juurikin sen faktan, että usein kuollutkin elättää vastuuntuntoisemmin kuin nämä jotkut sluibailijat.
On kyllä äärimmäisen harvinaista, että kouluikäinen ei kasvaisi vähintään yhtä vaate- ja kenkäkokoa vuodessa. Minusta tuntuu, ettet oikein hahmota kuluja? Vaikka sinusta ruokakauppaan menevä osuus olisi luokkaa 100 euroa, kuluja on paljon muitakin. Yökyläänkin on tapana viedä jotain tuliaisia. Eikö lapset koskaan käy uimahallissa, pizzalla kavereiden kanssa tai muuta vastaavaa? Eikö lapsia kuljetetaan minnekään vai pysyvätkö he kouluajan ulkopuolella vain kotona? Eikö koskaan ole tarvetta lääkärille tai apteekkiin?
Tuo 100 e/lapsi ruokakauppaan on vielä jotenkin ihan ymmärrettävä, jos ovat pieniruokaisia ja kotona syödään edullisesti. Olen laskenut meillä, että eskarilainen ja ekaluokkalainen kuluttavat ruokaan ehkä 150-200 e/per lapsi. Käytännössä ehkä vähän enemmän, koska ilman lapsia söisimme työpaikkaruokalassa lounaan ja illalla ehkä jonkun leivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minä olisin edelleen pitänyt kiinni sopimastamme tasajaosta. Rahanahneelle kusipäälle se ei käynyt, koska joku kertoi että hän voi myös tienata lapsilla."
Miten hän tienaa lapsilla, kun maksat vain puolet siitä, mitä he vähintään käyttävät elämiseen? Tää matematiikka ei aukene.
Palaan tähän vielä toista kautta tarkastellen, koska useimmille lukijoilleni tämä totuus tuntuu olevan ihan mahdottoman hankala joko käsittää tai hyväksyä.
Kyseessä on siis kaksi lasta, kouluikäisiä. Ex saa lapsilisiä yh-korotuksineen noin 350 eur/kk. Minulta elareita 400 eur/kk. Yhteensä 750 eur/kk. Vuodessa 9000 eur.
Kaksi tarpeiltaan hyvin vaatimatonta lastamme saa tuolla summalla kaiken tarvitsemansa, jopa ruoat. Vaikka he ruokailisivat joka päivä äitinsä jääkaapilta, mitä he eivät tee, koska äiti työntä
Kahden lapsen kanssa asunnonkin pitää olla jo tietyn kokoinen, johon asumisen nykyhinnoilla uppoaa kiva määrä rahaa. Itse asun eroäitinä lapseni kanssa jo ahtaasti, mutta tämän isompaa ei voi miettiä kun olisi sitten pois jostain muusta.
Jos olisi kaksi lasta, ei tämä minun asuntoni olisi mitenkään riittävä.
Ja lapset asuvat äidillään, mutta mielestäsi eivät siellä kotonaan juuri ikinä mitään syö? Se, että lapsi välillä on esim. kaverillaan yökylässä, ei nyt ihan hirveästi ruokalaskua vähennä.
Yritit siis sanoa mitä? Kumpikin meistä osaa laskea kahteen ja olemme asumistamme miettiessämme ymmärtäneet kahden lapsen tilantarpeen. Tilantarve kahdella lapsella on muuten, tiesitkö sitä, sama huomenna kuin tänäänkin. Ja ensi vuonna. Ihan naperoina ei ehkä tartte omaa huonetta, mutta sen jälkeen se pysyy aika lailla vakiona kun saavuttaa tuon merkkipaalun. Tilantarve asunnossa ei muutu, jos lapset ovat vuoroviikoin tai jokatoinenviikonloppu tai neliöjuuri seitsemästä plus kaksi -periaatteella eri paikoissa.
Jos kouluikäiset ovat esim. joka toinen viikonloppu mummolassa hoidossa, se vähentää kohdeviikon lämpimistä aterioista ainakin 4/9 ja kahden viikon syklissä eli kuukaudessa siis 2/9. Välipalojen ja muun osalta voi arvioida saman suhdeluvun pätevän. Ruokakulut pienenevät siis yli viidenneksen pelkästään tällä. Noin kolmen sadan ruokakuluista se tarkoittaa yli 60 euron säästöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä sitten? Perhe-eläkkeet menee yleensä suoraan elatukseen.
Perhe-eläke on käytännössä aina enemmän kuin mitä elatusmaksu olisi mikäli kyseinen vanhempi olisi elossa. Tottakai on äärimmäisen ikävä asia että lapsi on menettänyt vanhempansa mutta minusta on valitettavaa että monet luulevat vanhempansa menettäneen lapsen elävän köyhyydessä, kun näin ei ole käytännössä koskaan.
Kertoo ehkä juurikin sen faktan, että usein kuollutkin elättää vastuuntuntoisemmin kuin nämä jotkut sluibailijat.
Totta. Kun lapseni isä kuoli, tuntui ihan ihmeelliseltä, miten se toinen vanhempi yhtäkkiä "osallistuikin" lapsen kuluihin kun minut virallisesti katsottiinkin yksinhuoltajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa että äiti ei saa laittaa omia rahojaan huulitäytteisiin, koska jokin luuseri isä maksaa elatusta? Sillä elatuksella maksetaan puolet lapsen ruuasta, katosta pään päällä, vaatteista ja harrastuksista. Luulenpa että se mitä sinä luuseri isä maksat ei edes riitä tuohon puolikkaaseen. kuvittelet vaan että sinun rahoja siinä tuhlataan.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen harvinaista, että kouluikäinen ei kasvaisi vähintään yhtä vaate- ja kenkäkokoa vuodessa. Minusta tuntuu, ettet oikein hahmota kuluja? Vaikka sinusta ruokakauppaan menevä osuus olisi luokkaa 100 euroa, kuluja on paljon muitakin. Yökyläänkin on tapana viedä jotain tuliaisia. Eikö lapset koskaan käy uimahallissa, pizzalla kavereiden kanssa tai muuta vastaavaa? Eikö lapsia kuljetetaan minnekään vai pysyvätkö he kouluajan ulkopuolella vain kotona? Eikö koskaan ole tarvetta lääkärille tai apteekkiin?
Tuo 100 e/lapsi ruokakauppaan on vielä jotenkin ihan ymmärrettävä, jos ovat pieniruokaisia ja kotona syödään edullisesti. Olen laskenut meillä, että eskarilainen ja ekaluokkalainen kuluttavat ruokaan ehkä 150-200 e/per lapsi. Käytännössä ehkä vähän enemmän, koska ilman lapsia söisimme työpaikkaruokalassa lounaan ja illalla ehkä jonkun leivän.
Kasvaa kasvaa, mutta kun äiti ei osta uusia. Isovarvas tulee kengän kärjestä reiästä ulos ja housun lahkeet vetäytyvät 10 cm nilkan yläpuolelle. Ei tässä kulujen hahmottamisesta ole kyse vaan silmien käytöstä havainnointiin.
Lapset kulkevat pääasiassa itse pyörällä tai kävellen. Kerran tai kaksi kuussa on kuskattu toista harrastukseen kymmenkunta kilsaa, mutta sekin on vaihdellut epäsäännöllisesti. Ei, lapset eivät käy uimahalleissa tai pizzerioissa. Yökylään tuliaisia vievät jos omilla rahoillaan ostavat. Muutama Ibusal satunnaisiin särkyihin tai kuumeisiin ei ole erikseen budjetoitava apteekkikulu.
Me on tosiaan laskettu ja sovittu aiemmin sitä ruokaan liittyvää rahankulutusta niin, että se on noin 150 eur/lapsi/kk sisältäen myös kaikki kuluvat päivittäistavarat ja muut mututuvat kulut, kuten wc-paperit, hammastahnat, sähkö jne eli 5 eur/päivä/lapsi. Arvio on yläkanttiin ja sen perusteella tasattiin poikkeavien luonaolojen kustannuksia päiväkohtaisesti, jos lomien, esteiden tms. vuoksi ei tasajako viikko-viikko pätenyt. Käytännössä siitä voi säästää varsinkin ruokakuluissa euron päivässä säästäväisyydellä ja järkevällä suunnittelulla. 120 eur lienee hyvä realistinen arvio pidemmän aikavälin keskikustannuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä elareita ei sitte miehet kannata siellä lastenvalvojalla päättää vaan hakee käröjäoikeudesta aina päätöksen niin säästää rahaa omalle huoltajuusvuorolleen.
Fakta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa että äiti ei saa laittaa omia rahojaan huulitäytteisiin, koska jokin luuseri isä maksaa elatusta? Sillä elatuksella maksetaan puolet lapsen ruuasta, katosta pään päällä, vaatteista ja harrastuksista. Luulenpa että se mitä sinä luuseri isä maksat ei edes riitä tuohon puolikkaaseen. kuvittelet vaan että sinun rahoja siinä tuhlataan.
Näillä ressukoilla menee elarit ja köyhäinapu iloisesti sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei harrastukset kuulu elareihin. Tietysti jos lastenvalvojalla allekirjoitat kaikki mitä eteen ehdotetaan maksat kaikki tietenkin sen jälkeen mitä siinä ehdotettiin. Ite voi sitte maksella mitä pystyy enemmän jos rahaa on. Parempi niinpäin kuin että pakotetaan.
Hakekaa käräjäoikeudesta aina elari päätökset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen harvinaista, että kouluikäinen ei kasvaisi vähintään yhtä vaate- ja kenkäkokoa vuodessa. Minusta tuntuu, ettet oikein hahmota kuluja? Vaikka sinusta ruokakauppaan menevä osuus olisi luokkaa 100 euroa, kuluja on paljon muitakin. Yökyläänkin on tapana viedä jotain tuliaisia. Eikö lapset koskaan käy uimahallissa, pizzalla kavereiden kanssa tai muuta vastaavaa? Eikö lapsia kuljetetaan minnekään vai pysyvätkö he kouluajan ulkopuolella vain kotona? Eikö koskaan ole tarvetta lääkärille tai apteekkiin?
Tuo 100 e/lapsi ruokakauppaan on vielä jotenkin ihan ymmärrettävä, jos ovat pieniruokaisia ja kotona syödään edullisesti. Olen laskenut meillä, että eskarilainen ja ekaluokkalainen kuluttavat ruokaan ehkä 150-200 e/per lapsi. Käytännössä ehkä vähän enemmän, koska ilman lapsia söisimme työpaikkaruokalassa lounaan ja illalla ehkä jonkun leivän.
Kasvaa kasvaa, mutta kun äiti ei osta uusia. Isovarvas tulee kengän kärjestä reiästä ulos ja housun lahkeet vetäytyvät 10 cm nilkan yläpuolelle. Ei tässä kulujen hahmottamisesta ole kyse vaan silmien käytöstä havainnointiin.
Lapset kulkevat pääasiassa itse pyörällä tai kävellen. Kerran tai kaksi kuussa on kuskattu toista harrastukseen kymmenkunta kilsaa, mutta sekin on vaihdellut epäsäännöllisesti. Ei, lapset eivät käy uimahalleissa tai pizzerioissa. Yökylään tuliaisia vievät jos omilla rahoillaan ostavat. Muutama Ibusal satunnaisiin särkyihin tai kuumeisiin ei ole erikseen budjetoitava apteekkikulu.
Me on tosiaan laskettu ja sovittu aiemmin sitä ruokaan liittyvää rahankulutusta niin, että se on noin 150 eur/lapsi/kk sisältäen myös kaikki kuluvat päivittäistavarat ja muut mututuvat kulut, kuten wc-paperit, hammastahnat, sähkö jne eli 5 eur/päivä/lapsi. Arvio on yläkanttiin ja sen perusteella tasattiin poikkeavien luonaolojen kustannuksia päiväkohtaisesti, jos lomien, esteiden tms. vuoksi ei tasajako viikko-viikko pätenyt. Käytännössä siitä voi säästää varsinkin ruokakuluissa euron päivässä säästäväisyydellä ja järkevällä suunnittelulla. 120 eur lienee hyvä realistinen arvio pidemmän aikavälin keskikustannuksesta.
Sitten kuulostaa siltä, että sinun kannattaisi hakea lähihuoltajuutta ja elareita exältä. Ja sitten ostaa oikean kokoiset vaatteet ja kengät ja viedä lapset uimahalliin. Voit vedota vaikka siihen, ettei lapsilla ole asianmukaisia varusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
150€ riittää hyvin elarimaksuksi per kuukausi. Taitaa olla hyvin lähellä valtion maksamaa minimiäkin. Kun molemmat laittaa samann niin kasassa jo 300€. Riittää ruokaan. Molemmat sitten omilla vuoroillaan käyttää omaa rahaansa lisää vaatteisiin yms.
Niin siis isän pitäisi osallistua harrastuskuluihin vielä elatuksenmaksun päälle!
Vierailija kirjoitti:
Niin siis isän pitäisi osallistua harrastuskuluihin vielä elatuksenmaksun päälle!
Ei pidä jos ei ole rahaa.toki saa maksaa jos on. Mitta ei nämä elareihin todellakaan kuulu.
Turha valittaa elatusmaksuista jos et halunnut olla se lähivanhempi!!! Siinä on kuule paljon vastuuta ja metatyötä, kun kasvattaa lasta yksin, mitä etäisällä ei sitten ole ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis isän pitäisi osallistua harrastuskuluihin vielä elatuksenmaksun päälle!
Kyllä, meidän ydinperheessä isä maksaa osan niin elatuksesta kuin harrastuksestakin. Miksei siis eron jälkeenkin?
Vierailija kirjoitti:
Turha valittaa elatusmaksuista jos et halunnut olla se lähivanhempi!!! Siinä on kuule paljon vastuuta ja metatyötä, kun kasvattaa lasta yksin, mitä etäisällä ei sitten ole ollenkaan.
Yhteishuoltajuudessa molemmat osallistuu.
Miten yksinkertainen voi ihminen olla? Moneen kertaan olen jo selittänyt nuo kulut. Aina alat jankuttaa siitä miten se ei voi olla koska se ei voi olla koska ei voi olla. Ei voikaan koska se ei ole. Sinä palikka et vaan ymmärrä. Kyllä, siitä on jätetty peruselämän kuluja pois koska kyseessä on niiden päälle tulevien muiden maksujen kulut, kuten olen moneen kertaan jo selittänyt. V i t t u että en kestä tyhmiä ihmisiä.