Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä
Pettua ja särkeä syötiin esim Kajaanissa Ketunperän perheessä 1952. Erämaassa asuttiin ilman sosiaalihoivaa, jos talon lehmä kuoli niin nälkä tuli ja tuoni korjasi talonväen
Päätalo kertoo että lopulta syvästi uskonnolinen Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Niin vaan sitten köyhä Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi, moni köyhä kansakunta meistä suomalaisista ottaa oppia, eivät karanneet suomalaiset maailmalle kerjäämään vaan tekivät maastaan maailman parhaan lapsiaan ajatellen!
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei ole historiikki eikä tietokirjasarja. Kai sen tiesit?
Sarja perustuu Päätalon päiväkirjoihin ja muistiinpanoihin tukkisavotoilta ja rakennuksista ympäri koilliskairaa, et ole selvästikään hänen kuvauksiaan kansanluonteestamme lukenut
Kannattaisi lukea!
Panot oli muistiin laitettu tarkasti ja paskalla käynnit yms.
Silloinkin on pantu ja käyty paskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.
Päätalo. Kirjoittanut. Luontevasti?!
Päätalon kirjoista pitäminen ei ole synti tai edes häpeä, mutta että luontevasti?
Elä kehtaa, aikuinen ihminen.
Lukisit sinäkin edes yhden Päätalon kirjan, aivan yleissivistyksen vuoksi. Et sitten luulisi niin paljon.
Yleissivistyksen?????
Olen kova lukemaan ja yhteen aikaa yritin tutustua myös päätalon tuotantoon, mutta vaikka ueamman kerran tartuin hänen kirjoihinsa kirjastossa ja avasin sen jostakin kohtaa, aina oli teksti por*noa tai
Totta, vaatiihan ne tik-tok - videot vähemmän älykapasiteettia, kuin Päätalon tekstin lukeminen.🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ei ole historiikki eikä tietokirjasarja. Kai sen tiesit?
Se on vertaansa vailla oleva paikalliskronikka, ja vaikka osa on fiktiota, suuri osa on ihan totta. Kai sen tiesit? Oletko lukenut?
Setäni oli Kallen ikätoveri ja asui koko ikänsä Taivalkoskella. Luki myös kaikki kirjat ja sanoi, että suurin osa kertomuksista on tosipohjaisia. Toki kieli Kallella oli aika värikästä kuten siellä useimmilla on.
Paljon tärkeämpää on pohtia miten nykyhallitus aikoo tuoda nälkävuodet jokaisen työttömän kotiin. Rikkaiden kun on pakko saada veroalensa ja lapasen tunnin junansa Turkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole sieniä syöty. Karjalan evakot toivat tavan tullessaan. Pohjanmaalaiset kokoomuslaiset jotka eivät thtoneet jakaa omistaan evakoille, eivät syö sieniä vielä tänäkään päivänä.
Älä puhu pskaa.
Totta. Vai ei muka syöty sieniä? Äitini keräsi 30-40 - luvuilla rouskuja ja suolasi niitä puutiinuun ja söivät koko talven. Evakoista ei kyllä silloin ollut tietoakaan.😏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa on aikoinaan ollut.Suomessakin.
Miettikääpä, jos Suomeen tulisi nyt sota.
Mitä se käytännössä tarkoittaisi?
Tyhmäkin tajuaa, että ruokakauppojen hyllyt tyhjenesivät saman tien. Siellä kaupassa ei olisi oikeasti yhtään mitään.
Nälkä on ikävä tunne.
Kauanko pysyisit elossa, jos joutuisit itse valmistamaan ruokasi alusta lähtien?
Jos tulisi nälänhätä, kaupungeista katoaisivat ensin sorsat ja rusakot, sitten naapurien koirat. Moni ajattelee, että eihän nyt kukaan koiraa söisi. Kuitenkin tosipaikan tullen ihmiset olisivat todennäköisesti vihaisia niille, jotka tuhlaavat kallisarvoista ruokaa eläimiinsä.
Samaa mieltä. Nuo suden sukuiset pedot pitäisi ilman muuta hävittää kaupungeista. Vaan ehkä ovat ruokavarastona, kun iivana hyökkää.
Joku vuosi olisi kiva päästä Päätalopäiville Taivalkoskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkeähän oli jo tuossa vaiheessa lähtenyt satakunta vuotta Suomesta ulkomaille kerjäämään ja se kaikkein vahvin muuttoaalto oli vasta tulossa 1959- ja 1970-luvuilla. Vasta kasarilla Suomi saatiin sellaiseen kuntoon, ettei poislähtö enää houkutellut.
Ei lähtenyt kerjäämään vaan töihin. Amerikassa arvostettiin suomalaisia maahanmuuttajia taitavuuden ja ahkeruuden vuoksi. Pohjoisesta muutettiin Norjaan ja Kuolaan, jossa oli ainakin kalaa, vaikka leipä sen leveämpää ollut.
Minun isoisoisäni kokemukset Amerikassa olivat kyllä toisenlaiset. Suomalaisiin suhtauduttiin kielteisesti, joten hän valehteli olevansa ruotsalainen, nimeä myöten. Niin huonosti palkattuja töitä siellä sai, hän työskenteli mm. kaivoksessa, että lopulta hän palasi Suomeen.
Amerikoissa aikoinaan ihmeteltiin, onko Suomessa kaksi rotua. Toinen elää kuin pellossa ryypäten, tapellen ja rälläten, toinen ahkerasti työmailla painaen hommia, hoitaen itsensä ja perheensä. Jännä juttu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhää varmasti ollut. Mutta ei Suomessa olla nälkään kuoltu sitten vuoden 1918. Ei edes sota-aikana ja sitä seuranneina vaikeina vuosina.
Älä jauha paskaa. Sodan aikana todellakin suomalaisia kuoli nälkään. Jopa oman äitini perhe eli äärimmäisessä kurjuudessa ja nälässä sodan jälkeen ja tämä oli ihan tavallista Suomessa. Monesta perheestä kuoli porukkaa nälkään että sairauksiin kun heikko keho ei jaksanut tapella. Kumma ettei tästä kerrota missään varsinkin näille kermaperce pakkolaisille jotka luulevat ettei tämä kansa ole muka koskaan kärsinyt mistään. Suomalaiset ovat kärsineet kansana riistoa ja kurjuutta pidempään kuin moni muu kansa ja se on meillä vieläkin geneettisenä perintönä sekä terveydessä että mielenterveydessä.
Venäläiset veivät suomalaisia orjuuteen, mikä oli pahempaa ja laajempaa väkilukuun suhteutettuna kuin neek-mustien orjuus jenkeissä. Tutustu Keskisarjan tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Köyhää varmasti ollut. Mutta ei Suomessa olla nälkään kuoltu sitten vuoden 1918. Ei edes sota-aikana ja sitä seuranneina vaikeina vuosina.
Kyllä se oli vielä 60 luvullakin siinä ja siinä. Köyhät eivät voineet syödä itseään koskaan kylläisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Sodan jälkeen oli paljon leskiä, usein paljon lapsia. Isäni (synt. -47) kertoi lapsena saaneensa käskyn käydä naapuritalossa katsomassa, että miten siellä voidaan. Talon isäntä oli kaatunut sodassa. Lapset ja äiti olivat kaikki sairaina sängyissään, talo oli kylmänä, puita ei ollut. Kyläläiset kai sitten järjestivät kansanhuollon (?) kautta perheelle puita ja ruokaa. Äiti menehtyi, ilmeisesti tuberkuloosiin. Uskon, että silloin vielä kuoli ihmisiä nälkään ja puutteeseen.
Jotenkin ajatellaan että ruoka loppuu kokonaan niin se tarkottaisi että kuolee nälkään. Se nälkäkuolema voi olla myös sitä, että ihmisen ruumis ei ole saanut tarpeeksi ravintoa siitä ruoasta mitä ihmiset ovat nälkäänsä syöneet. Minun isäni kertoi että sotien jälkeen näkivät nälkää, eli monipuolista ruokaa ei ollut. Tästä ainaisesta nälästä kertoi muuten myös Aira Samulin kun hän asui Helsingissä sotaa paossa äitinsä kanssa ja sisarus pääsi Ruotsiin lihapatojen ääreen.
Äitini veli menehtyi parikuisena, kun mummu ei pystynyt imettämään. Silloinen kansanhuollon edustaja paikkakunnalla ei suostunut antamaan nuorelle perheelle maitoa tai ruoka-apua, ukin poliittisesta suuntautumisesta johtuen. Tämä sota-aikana. Se äijä kyllä taidettiin palkita myöhemmin työstään kansakunnan hyväksi. Mikään ei ole siis muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhää varmasti ollut. Mutta ei Suomessa olla nälkään kuoltu sitten vuoden 1918. Ei edes sota-aikana ja sitä seuranneina vaikeina vuosina.
Kyllä se oli vielä 60 luvullakin siinä ja siinä. Köyhät eivät voineet syödä itseään koskaan kylläisiksi.
Itse kasvoin 60-luvulla ja ruokaa kotona oli niukasti. Perunoita ja jauhokastiketta oli rajattomasti, eipä juuri muuta. Marjoja (puolukka) äiti hommasi talven varalle metsästä. Ei puhettakaan mistään herkuista tai välipaloista. Tosin olimme hoikkia (laihoja), ei sellaisia pullia kuin nykylapset. Kouluruoka oli meille pelastus.
Nuoruudessani 80-luvulla muistan parikin riisitaudin runtelemaa kampurajalkaista kylänmiestä. Nälän ja heikon ruoan seuraustahan riisitauti on.
60 - 70 -luvulla, jotka olivat lapsuus- ja nuoruusvuosiani, ei muuten tullut mieleenkään mennä mistään huollosta itkemään yhtään mitään. Itse tultiin toimeen, välillä nälkävyötä kiristäen.
Huollon varassa oleminen oli syvä häpeä - kuten se pitäisi terveille, työkykyisille ja -ikäisille olla vieläkin!
Vierailija kirjoitti:
Jos tähän ketjuun uskoisi, niin Suomessa kuoltiin nälkään vielä 50 vuotta sitten, samoin asuttiin maakuopissa vielä 50 vuotta sitten, ei osattu käyttää marjoja ruuaksi, ei osattu metsästää muuta kuin oravia, ja kalastettiin vain särkiä.
Toivottavasti kukaan ulkomailta muuttanut ei usko näitä.
En tiedä kuinka paljon Suomessa kuoltiin nälkään, mutta vielä sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli todellista köyhyyttä. Olen itsekin kokenut tuon ajan sekä köyhyyden.
Nykyisin meillä on vain suhteellista köyhyyttä, mitä ei ole edes mahdollista poistaa koska aina on niitä joilla on rahaa enintään 60% tulomediaanista. Jos esimerkiksi mediaanitulo nostetaan velanotolla ja tukia kasvattamalla miljoonaan euroon vuodessa, niin alle 600.000 saavat ovat edelleen suhteellisesti köyhiä.
Kalle Päätalo ei kirjoittanut Kainuusta.
Päätalo kirjoitti Koillismaasta.
Taivalkoski on Koillismaalla.
.
Vierailija kirjoitti:
Kalle Päätalo ei kirjoittanut Kainuusta.
Päätalo kirjoitti Koillismaasta.
Taivalkoski on Koillismaalla.
.
Eikös siellä kuitenkin Kainuun kotiseutulaulua lauleta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa ole sieniä syöty. Karjalan evakot toivat tavan tullessaan. Pohjanmaalaiset kokoomuslaiset jotka eivät thtoneet jakaa omistaan evakoille, eivät syö sieniä vielä tänäkään päivänä.
Miten sienien syöminen ja omistaan jakaminen liittyvät toisiinsa? Älä enää syö huumaavia sieniä ... Eikös voisi vielä lisätä persuhullun persu? Hahahahahah.
Satua on tarinasi pohjalaisista. Siellä on ollut aina isänmaallista porukkaa. Isäni kotitaloon evakkoja tuli monta hevoskuormaa 1944, eikä isä pahaan sanaa muis
---
Olen hiukan eri mieltä pohojanmaalaisten isänmaallisuudesta.
Kuusamosta joutuuvat lähtemään kiireellä evakkoon Pohojanmaalle. Oli aikaa 15 minuuttia valmistautua.
Pohjanmaalla miettitiin, että onkohan nuo syntisempiä kuin me, koska joutuivat kotinsa jättämään?
Ei kuulosta oikein isänmaalliselta.
Evakossa Pohjanmaalla oli jossain röttelössä niin kylmää, että vesi jäätyi astiaan, mummon pieni poika sai keuhkokuumeen ja kuoli. Evakossa kuoli paljon lapsia ja nuoria naisia
Se on vertaansa vailla oleva paikalliskronikka, ja vaikka osa on fiktiota, suuri osa on ihan totta. Kai sen tiesit? Oletko lukenut?