Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä

Vierailija
20.04.2025 |

Pettua ja särkeä syötiin esim Kajaanissa Ketunperän perheessä 1952. Erämaassa asuttiin ilman sosiaalihoivaa, jos talon lehmä kuoli niin nälkä tuli ja tuoni korjasi talonväen

Päätalo kertoo että lopulta syvästi uskonnolinen Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa 

Niin vaan sitten köyhä Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi, moni köyhä kansakunta meistä suomalaisista ottaa oppia, eivät karanneet suomalaiset maailmalle kerjäämään vaan tekivät maastaan maailman parhaan lapsiaan ajatellen!

Kommentit (379)

Vierailija
361/379 |
23.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luepas Iijoki-sarja vielä toisen kerran ja mieti vielä vuosilukujakin.

Iijoki-sarjassa ei kylläkään tuollaista ole.

Alkupään sarjassa kerrotaan kyllä elävästi 30-luvun alun lama-ajasta, nälästä ja puutteesta.

Itselleni jäi hyvin mieleen kohtaus, missä Kalle yöpyi matkalaisten pirtissä muiden savottalaisten kanssa ja 

huomasi jonkun jättäneen kalutun luun laskiämpäriin. 

Nälissään Kalle aloitteli jo luun kaluamista vielä tarkemmin, mutta Hiltu-Jakin ärähdys esti tämän.

 

Taisi olla kuitenkin pöydällä eikä laskiämpärissä.



 

 

 

 

Vierailija
362/379 |
23.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Varmasti 60-luvullakin lapsia kuoli vielä nälkään. Maaseudulla talot olivat huonokuntoisia röttelöitä, ei sähköä eikä juoksevaa vettä. Ruokana velliä, perunaa ja pyhänä ehkä kastiketta. Kauppoihin oli pitkä matka ja hinnat korkeat. Tuoreita vihanneksia sai ainoastaan syksyllä koska ei ollut jääkaappia missä säilöä. Liha ja kala oli ns. tönkkösuolattua mikä aiheutti verenpainetautia. Isä ryyppäsi perheen vähät rahat ja lukemattomat yöt oltiin perunakuopassa evakossa. Peseytyä sai lauantaisin koska sunnuntaina oli kirkko. Jumalanpalveluksesta ei saanut olla pois tai joutui papin kuulusteluun. Istumajärjestys kirkossa oli tarkka, arvokkaammat ihmiset edessä ja köyhälistö takana. Kirkon lisäksi oli kinkereitä joissa kuulusteltiin Katkismusta. Se piti olla ulkoa luettuna on jokaisella. Jotkut lähtivät Ruotsiin töihin, tulivat käymään kesällä kotona. Autolla ajoivat, oikein Volvolla vaikka pirssikuskillakin oli vain Kuplafolkkari. Toivat lap

Miksi sinä väität tätä meille, jotka olemme itse sitä aikaa eläneet. Sinä kirjoitat nyt jostakin 1920-luvusta. 1960-luvulla oli neuvolat, lapsilisät, kouluruokailut. Terveyssisaret kävivät kotona, kun ei todellakaan ollut autoa edes joka kylässä. Autoja oli yleisesti karjakoilla, metsätyönjohtajilla ja terveyssisarilla. Ja tietenkin pirssikuskeilla.

Ei humalaista isää menty karkuun perunakuoppaan vaan saunaan, joka oli yleensä siihen aikaan sopivasti lämmin, kun isäntä riehui. Tai sitten naapuriin. Varma tieto, itse olen tämänkin kokenut.

Ps. Sarkasmi on vaikea laji, mutta ymmärsin kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
363/379 |
23.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/20-119647

Eräänkin kerran on tilleytä tullut pumpattua, vaikka ei se lasten hommaa oikeastaan ollut. Meillä ei ollut edes kaasua.

Olen Etelä-Pohjanmaalla kasvanut ja armeijassa Oulun Hiukkavaarassa aikoinaan. Lapin pojat puhuivat tillikasta eli Tilley-kaasulampusta, joka oli minulle aivan outo vekotin. Kotopitäjässäni oli ollut sähköt jo 1900-luvun alkuvuosista. Osasivat muuten Lapin pojat tehdä nuotiotkin melko taitavasti, ihme se oli lakeuksien pojille.

 

Vierailija
364/379 |
23.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siihen aikaan siellä korvessakin kävely- tai vaellusetäisyyden päässä oli joku toinen talo, josta hätäapua sai haettua. Kukaan ei varmasti kuollut siksi, että oma ainoa lehmä sattui heittämään veivinsä. Tai jos joku spede antoikin lapsensa mieluummin kuolla kuin pyysi apua, niin ei helvetti.

Kalle kuvaa raadollisen ahnetta, kadetta, kylmää ja välinpitämätöntä naapurustoaan, jossa myös pilkahti joitain hyviä ja avuliaita, oikeasti uskovia, armahtavia ihmisiä, jotka Kallenkin perheen pelastivat suorastaan nälkäkuolemalta, kun isä oli mielisairaana. Ihminen on susi ja lammas.

 

Vierailija
365/379 |
23.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhää varmasti ollut. Mutta ei Suomessa olla nälkään kuoltu sitten vuoden 1918. Ei edes sota-aikana ja sitä seuranneina vaikeina vuosina.

Mistä tiedät?

Olen perehtynyt historiaan sen verran. En toki mikään professori ole.

Esimerkiksi vanhainkodeissa kuoltiin nälkään sota-aikana, yksi heistä oli Signe Brander. Laitettiin sitten kuolleet samaan kuoppaan vanhainkodin pihamaalle.

Puhut mielisairaaloista, jossa Brander oli ja kuoli, ja ajan hengen mukaisesti heidät käytännössä eliminoitiin. Vaiettu asia.

 

Vierailija
366/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin köyhiä oltiin ja taas köyhäksi muututaan.Ihmettelen vaan miksi jotkut maat ovat sitä olleet aina.

Mitkä maat ovat olleet "aina köyhiä"?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
367/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/20-119647

Eräänkin kerran on tilleytä tullut pumpattua, vaikka ei se lasten hommaa oikeastaan ollut. Meillä ei ollut edes kaasua.

Olen Etelä-Pohjanmaalla kasvanut ja armeijassa Oulun Hiukkavaarassa aikoinaan. Lapin pojat puhuivat tillikasta eli Tilley-kaasulampusta, joka oli minulle aivan outo vekotin. Kotopitäjässäni oli ollut sähköt jo 1900-luvun alkuvuosista. Osasivat muuten Lapin pojat tehdä nuotiotkin melko taitavasti, ihme se oli lakeuksien pojille.

 

Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat aina olleet Helsingin seudun jälkeen vaurainta osaa Suomesta. Turun seutukin jäi näistä kahdesta ainakin 1800-luvulle saakka.

Vierailija
368/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

60-luvun lopussa jo lähes kaikilla keskituloisilla oli  auto ja mopoa jo pidettiin köyhyyden merkkinä aikamiehellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
369/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tuli sähköt Keski-Suomalaiseen pikkukylään 1957.

Kainuussa oli sähköttömiä kyliä 70- luvulla.

Tässä oli kyse nälästä ja nälkään kuolemisesta. Ei Suomessa ole kansalaissodan jälkeen suoraan nälkään kuoltu kuin sotavankileireillä ja ehkä joissakin poikkeustapauksissa.

Vaikka aloitus täysin puppua onkin, onpa ainakin saanut aikaan keskustelua. Huonompiakin trolleja täällä on nähty.

Kyllä Suomi on tosi vähävarainen maa identiteetiltään.

Tällainen pintakiiltovauraus, jota nykyään näkyy, on niinkin uusi kuin 1990-luvun lopun uuden läntisemmän velkapolitiikan luomus. Liberaalin kapitalismin tultua hallitsevaksi materiaalisen hyvinvoinnin nosto velkarahalla ja kaupalla tuli uskonkappaleeksi.

Mitään "todellista vaurautta" ei hirveästi Suomessa ole, vaan elämme eräänlaisessa vaurauskuplassa, jonka selkäranka on velaksi tehdyt investoinnit ja kehitysprojektit kautta koko yhteiskunnan.

Vierailija
370/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen menneisyydessä materiaalinen hyvinvointi ei ollut elämän keskus politiikassa ja arvoissa. Tämän yksi seuraus oli melko matala elintaso varsinkin länsimaiden mittarilla.

Olemme nyt pumpanneet itsemme pulleiksi tästä lähtötasosta oikeastaan Kekkosen kuoleman jälkeen. Mutta tosiasiallisesti pumppaus on illuusio. Joka voi harhauttaa näkemästä Suomen menneisyyteen ja muihin arvoihin kuin liberaalin kapitalismin arvoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
371/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tuli sähköt Keski-Suomalaiseen pikkukylään 1957.

Kainuussa oli sähköttömiä kyliä 70- luvulla.

Tässä oli kyse nälästä ja nälkään kuolemisesta. Ei Suomessa ole kansalaissodan jälkeen suoraan nälkään kuoltu kuin sotavankileireillä ja ehkä joissakin poikkeustapauksissa.

Vaikka aloitus täysin puppua onkin, onpa ainakin saanut aikaan keskustelua. Huonompiakin trolleja täällä on nähty.

Kyllä Suomi on tosi vähävarainen maa identiteetiltään.

Tällainen pintakiiltovauraus, jota nykyään näkyy, on niinkin uusi kuin 1990-luvun lopun uuden läntisemmän velkapolitiikan luomus. Liberaalin kapitalismin tultua hallitsevaksi materiaalisen hyvinvoinnin nosto velkarahalla ja kaup

----

Et sitten ilmeisesti ole ollut 80-luvun nuori/aikuinen/keski -ikäinen? Olet nuorempi tai sitten ihan lapsi 80 - luvulla?

Uskallan väittää, että 80 - luku oli varallisinta aikaa kautta linjan koko Suomessa.

Suomen alasajo alkoi alk. Holkerin hallituksesta ja siitä seuranneesta valtavasta lamasta. Asiantuntijat sanovat että se oli tahallaan järjestetty.

Suomi oli todellakin 80 - luvulla takuulla maailman paras maa.

Yleinen sanonta oli, että on lottovoitto syntyä Suomeen.

 

Vierailija
372/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/a/20-119647

Eräänkin kerran on tilleytä tullut pumpattua, vaikka ei se lasten hommaa oikeastaan ollut. Meillä ei ollut edes kaasua.

Olen Etelä-Pohjanmaalla kasvanut ja armeijassa Oulun Hiukkavaarassa aikoinaan. Lapin pojat puhuivat tillikasta eli Tilley-kaasulampusta, joka oli minulle aivan outo vekotin. Kotopitäjässäni oli ollut sähköt jo 1900-luvun alkuvuosista. Osasivat muuten Lapin pojat tehdä nuotiotkin melko taitavasti, ihme se oli lakeuksien pojille.

 

Kuvassa näkyvä vekotin on Tilley eli valopetrolilla toimiva lamppu. Sen säiliöön piti pumpata painetta niin, että polttoaine nousi "sukkaan", joka meni helposti rikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
373/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päätin paljastaa lisää ihmisten elämästä Kuusamossa. Olen siis puoleksi koillismaalainen.

Äitini luki maailmankirjallisuuden klassikkoja ja runoja.

Hän kuunteli klassista musiikkia. Toki hän myös kulki tansseissa.

Hän pukeutui tyylikkäästi ja kuten kerroin, kaappasin talteen pelkän kulttuurin säilyttämisen vuoksi hänen tyylikkäitä vaatteitaan turvaan.

Koululla heillä oli opintokerho missä hän ja muutamat muut pelasivat shakkia, tekivät käsitöitä jne 

He näyttelivät juhlissa. Yksi näytelmä oli Aleksis Kiven Nummisuutarit jne.

Olen ollut koko ikäni luulossa, että kaikkialla Suomen maaseudulla on ollut tällaista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vierailija
374/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Päätin paljastaa lisää ihmisten elämästä Kuusamossa. Olen siis puoleksi koillismaalainen.

Äitini luki maailmankirjallisuuden klassikkoja ja runoja.

Hän kuunteli klassista musiikkia. Toki hän myös kulki tansseissa.

Hän pukeutui tyylikkäästi ja kuten kerroin, kaappasin talteen pelkän kulttuurin säilyttämisen vuoksi hänen tyylikkäitä vaatteitaan turvaan.

Koululla heillä oli opintokerho missä hän ja muutamat muut pelasivat shakkia, tekivät käsitöitä jne 

He näyttelivät juhlissa. Yksi näytelmä oli Aleksis Kiven Nummisuutarit jne.

Olen ollut koko ikäni luulossa, että kaikkialla Suomen maaseudulla on ollut tällais

---

Jatkuu.

Eli tätä tarkoitan kun kerroin, että vanhoista valokuvista henkii yleinen sivistyneisyys ja fiksuus.

Niitä on ilo tutkia.

Mutta mielestäni sama sivistyneisyys ja fiksuus henkii myös kaikkialta muualtakin valokuvista ja dokumenteista läpi Suomen.

Suren syvästi sitä millä kulttuurin rappiolla elämme nyt.

Moniko enää osaa pelata shakkia?

Kuinka moni enää kuuntelee klassista musiikkia?

Puhumattakaan kirjallisuudesta ym?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
375/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisin sanoen ap ei jaksanut sivistää itseään sen

vertaa, että olisi ottanut selville edes nämä perusasiat:

Kalle Päätalo oli kotoisin Koillismaalta, Taivalkoskelta.

Ja Koillismaahan kuuluu Taivalkoski, Kuusamo ja Pudasjärvi.

Taivalkoski ei täten ole Kainuussa.

Vierailija
376/379 |
24.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Päätin paljastaa lisää ihmisten elämästä Kuusamossa. Olen siis puoleksi koillismaalainen.

Äitini luki maailmankirjallisuuden klassikkoja ja runoja.

Hän kuunteli klassista musiikkia. Toki hän myös kulki tansseissa.

Hän pukeutui tyylikkäästi ja kuten kerroin, kaappasin talteen pelkän kulttuurin säilyttämisen vuoksi hänen tyylikkäitä vaatteitaan turvaan.

Koululla heillä oli opintokerho missä hän ja muutamat muut pelasivat shakkia, tekivät käsitöitä jne 

He näyttelivät juhlissa. Yksi näytelmä oli Aleksis Kiven Nummisuutarit jne.

Olen ollut koko ikäni luulossa, että kaikkialla Suomen maaseudulla on ollut tällaista.

 

Aika monessa kylässä olikin. Omaa teatteria tehdään vieläkin mm. Savukoskella. 

Aloittajan lukema teksti vaikuttaa pikemminkin Paulaharjun kuin Päätalon kirjoittamalta.

Vierailija
377/379 |
25.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kesäytyneitä särkiä syötiin tuohon aikaan ja haju oli hmmm

Vierailija
378/379 |
25.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin köyhiä oltiin ja taas köyhäksi muututaan.Ihmettelen vaan miksi jotkut maat ovat sitä olleet aina.

Mitkä maat ovat olleet "aina köyhiä"?

Kateus ajaa kalatkin järvestä

Vierailija
379/379 |
26.04.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

60-luvun lopussa jo lähes kaikilla keskituloisilla oli  auto ja mopoa jo pidettiin köyhyyden merkkinä aikamiehellä.

60-luvun lopulla maatilojen isännät kulkivat mopolla kesät talvet. Keskituloisilla on ollut autoja lähinnä vain suurimmissa kaupungeissa. Moni ei tarvinnut autoa ollenkaan, koska julkinen liikenne eli bussit toimivat hyvin maaseudullakin.