Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa niin valtavan huonosti tunnetaan historiaamme ja tulokkaille sitä ei haluttaisi opettaa lainkaan.

Onko nyt vänkkäämässä taas joku kiertokoulun käynyt ja senkin väärinpäin, näistä ei kannata välittää lainkaan.

AP niin kiintoisan ketjun laittanut että sylettää nämä vänkkääjät!

Suomi voitti Neuvostoliiton kaksi kertaa ja ei ollut yhtään natsí.

Tulokkaat kysyisi historian opettajalta, että missä sun sienet kasvaa?

Olisi aika jo käsitellä.

Muualta muuttaneet ovat ihmeissään kuullessaan, että Suomi itse asiassa hävisi kummankin sodan. Niin ylpeästi me niistä puhumme, että kaikki luulevat meidän voittaneen.

No onkin syytä ylpeillä sillä, että vapaus säilyi, iigori.

Ymmärsit viestini väärin. Todellakin on syytä ylpeillä. Muut vain tulkitsevat sen niin, että olisimme voittaneet, vaikka teknisesti hävisimme.

Vierailija kirjoitti:

Kotona syötiin liikaakin lihaa. Oon syntynyt 50-luvulla Lapissa.

Ei ole ihme, että sitä syötiin niin paljon kuin pystyttiin, kun sitä vihdoin sai. Tuon ajan aikuiset olivat kuitenkin käytännössä kaikki kokeneet puutetta ja jopa nälkää aiemmin elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väkeähän oli jo tuossa vaiheessa lähtenyt satakunta vuotta Suomesta ulkomaille kerjäämään ja se kaikkein vahvin muuttoaalto oli vasta tulossa 1959- ja 1970-luvuilla. Vasta kasarilla Suomi saatiin sellaiseen kuntoon, ettei poislähtö enää houkutellut.

Ei lähtenyt kerjäämään vaan töihin. Amerikassa arvostettiin suomalaisia maahanmuuttajia taitavuuden ja ahkeruuden vuoksi. Pohjoisesta muutettiin Norjaan ja Kuolaan, jossa oli ainakin kalaa, vaikka leipä sen leveämpää ollut.

Minun isoisoisäni kokemukset Amerikassa olivat kyllä toisenlaiset. Suomalaisiin suhtauduttiin kielteisesti, joten hän valehteli olevansa ruotsalainen, nimeä myöten. Niin huonosti palkattuja töitä siellä sai, hän työskenteli mm. kaivoksessa, että lopulta hän palasi Suomeen.

Amerikoissa aikoinaan ihmeteltiin, onko Suomessa kaksi rotua. Toinen elää kuin pellossa ryypäten, tapellen ja rälläten, toinen ahkerasti työmailla painaen hommia, hoitaen itsensä ja perheensä. Jännä juttu!

Tuo minun isoisoisäni onnistui sen verran hyvin elämässään Amerikasta palattuaan, etten usko hänen kuuluneen noihin ensimmäisiin.

Kuusamolainen isoisoisäni osasi kirjoitaa ja lukea. Hän oli syntynyt 1883. Hän rakensi kaikkea mahdollista. Mitä tahansa. Niissä huonekaluissa on hieno fiilis/ henki sekä ertittäin  kaunis, hienostunut estetiikka. Hän rakensi myös kanteleen ja soitti sitä. Luki Lutherin postilloja ja piti lapsille pyhäkoulua.

Samoin joku hänen isoisänsä, lukkari.

Opetti kuusamolaiset lapset 1800 - luvun alussa lukemaan ja kirjoittamaan. Jos joku karkasi, hänet virkakunta haki väkivalloin takaisin lukkarinkouluun.

Myöhemmin tämä lukkari joutui hunningolle, alkoi juopotella ja häippäsi paikkakunnalta. Hänen kuolinpaikkaansa ei edes tiedetä.

Mummolassa on suvun hallussa ikivanha pappien kirkkokäsikirja. Olen päätellyt, että tämä huikentelevainen lukkari varasti sen kirkosta. 

Tai ehkä se oli hänen vaimonsa perintöä.

He polveutuvat todella monista pappissuvuista.

Kirkkokäsikirjakin on luultavimmin käynyt kahdessa evakossa.

232/244

Kyllä toisessa suvussani joka on Koillismaalta, valokuvia otettiin ihan arkenakin. Milloin vain.

Kamera oli normaalivarustus kaikkialla missä kuljettiin.

Yleinen korkea sivistystaso ja fiksuus henkii niistä. Tämä on havaittavissa kaikkialla Suomessa jos perehtyy elävään historiaan 

Kuten muissakin vanhoissa valokuvissa muualtakin Suomesta.

Nyt on toisin. Kaikilla on älypuhelimet. Ihmisten sivistystaso on kuitenkin huono. Elämme kulttuurin rappiota. Koulut ovat rappiolla,  kirkot ovat rappiolla. On leipäjonoja, älykkyysosamäärä laskee.

Ihmisillä ei ole käytöstapoja.

245

Niin minulle on mummoni kertonut. Että olivat miettineet, että onkohan nuo syntisempiä kuin muut.

Mummo oli ihana, lämmin ja rehellinen ihminen.

En usko että hän valehteli.

Lapsia varmaan vielä 60- luvulla kuoli välillisesti aliravitsemukseen.

Niukka ja yksipuolinen ruoka yhdistettynä johonkin infektioon.

Tuberkuloosikin lopullisesti talttui vasta 60- luvulla.

Joku sanoi, että Kuusamoon saatiin sähköt 50-luvulla. Kuusamo on laaja pitäjä, sivukyliä oli sähkötta varmasti vielä 70- luvun alussa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavattoman paljon rikkaampaa oli esimerkiksi Somaliassa tuohon aikaan. Italialaiset valvoivat somaleita ja heidän luonnonvarojaan. Somaliassa oli rauhallista ja vaurasta kunnes italialaiset rasistisesti pakotettiin lähtemään Somaliasta vaikka olivat täysin kotoutuneet ja moni syntynytkin siellä, ulos vaan potkittiin somalien toimesta rasistisesti.

Sitten muutamassa vuodessa somalien omassa hallinnassa somalia romahti rauniokasaksi ja somalit palasivat kivikautisen elintapaan. Suomessa niin kovin erilainen kansa, käykö suomalaisille vielä kuin italialaisille somalien käsissä?

Sellaista historian vääristelyä. Toivottavasti joku ei ota tosissaan.

Ei yhtään sen suurempaa vääristelyä kuin se, että täällä näiden tulijoitten tekemiset peitellään median ja yhteiskunnan toimesta näkymättömiin.

Mutsilla oli arkenakin hattu ja tyylikäs asu.

Miksipä ei olisi ollut, koska oli muotiliikkeessä töissä ja tosi hoikkana toimi myös mannekiinina.

Olen pelastanut joitakin vaatteita talteen.

Kankaat ovat uskomattoman kauniita ja hyväkuntoisia, leikkaukset viimeisen päälle tyylikkäitä. Ihan samoja joita näkee vanhoissa valokuvissa vaikka Helsingissä tai missä tahansa kaupungissa.

Siihen aikaan saattoi törmätä ihan todelliseen glamouriin jopa pienillä paikkakunnilla - myös Koillismaalla.

Tämäkin kuuluu menneeseen maailmaan.

Nykyään ostetaan markeiteista jotain epämäärisiä, heikkolaatuisia rytkyjä kautta Suomen.

Näin oletan.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia varmaan vielä 60- luvulla kuoli välillisesti aliravitsemukseen.

Niukka ja yksipuolinen ruoka yhdistettynä johonkin infektioon.

Tuberkuloosikin lopullisesti talttui vasta 60- luvulla.

Joku sanoi, että Kuusamoon saatiin sähköt 50-luvulla. Kuusamo on laaja pitäjä, sivukyliä oli sähkötta varmasti vielä 70- luvun alu

---

Kyllä sivukylillekin tuli sähköt jo 50 - luvulla.

Täytyy muistaa myös se, että Kuusamo on tosi laaja pitäjä. Voi olla joitakin sivukyliä jonne sähköt saattoivat tulla myöhemmin.

Ja tämäkin täytyy ottaa huomioon, että jo tuolloin Kuusamossa kävi paljon matkailijoita jopa ulkomailta asti.

Kuusamo oli ja on edelleen nimenomaan matkailukohde.

Kepu- kokoomus - mafian jälkeen 3. suurin puolue on nykyään vihreät.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia varmaan vielä 60- luvulla kuoli välillisesti aliravitsemukseen.

Niukka ja yksipuolinen ruoka yhdistettynä johonkin infektioon.

Tuberkuloosikin lopullisesti talttui vasta 60- luvulla.

Joku sanoi, että Kuusamoon saatiin sähköt 50-luvulla. Kuusamo on laaja pitäjä, sivukyliä oli sähkötta varmasti vielä 70- luvun alussa 

 

50-luvulla puoli suomea oli vielä sähköttä. 50-luvulla toki Suomea kovaa vauhtia sähköistettiin.

Joku lehtimies oli kirjoittanut ennen vanhaan, että kun tulee Koillismaalle, tulee tunne kuin olisi aina pyhäpäivä.

Uskon että se kuvastaa sen ajan fiilistä mikä oli silloin Koillismaalla vallitsevana.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen lukenut kaikki Kallen kirjat, hyviä ja lukeminen on nautinto kun kirjailija on noin luontevasti kirjoittanut. Olen käynyt joskus Päätalon lapsduuen kodissa.

Olen lukenut ensimmäisen kirjan ja huomasin ettei Kallen ja minun ajatukset elämästä ole oikein yhteneväiset. Kuulemma Kallen kirjoissa on paljon juopottelua, rällästelyä, moraalista rappiota yms.

En todellakaan aio käyttää tätä ainutta elämääni (riittää sitä sitten lyhyesti tai pitkälti) kyseisen Kallen kirjojen lukemiseen. 

Särki on ollut ihan käyttökalaa ennenvanhaan ja tekipä äitini siitä erittäin hyvää särkitomaattisäilykettä uunissa hauduttamalla, kun sai reseptin naapurin rouvalla 1980-luvulla. Ne purkit hävisi jääkaapista sen siliän tien, niin hyvää se oli, kuin sardinisäilykettä. Tuota pettua vähän kyllä epäilen että olisi enää 50-luvulla sitä syöty, koska olen itse Kainuusta ja maalta eikä kukaan ole petun syönnistä kertonut vielä tuolloin. Toki on voinut olla jossain talossa jos ei viljelyshommat maistuneet mutta ei ole mitenkään nälänhätä enää ollut. Päätalon kirjoitukset eivät ole todellakaan mitään tietosanakirja ja tuossa on tainnut mennä vähän draaman puolelle. Opiskeluaikana tutustuin Taivalkoskelta kotoisin olevaan opiskelijaa ja hän kertoi että Kallen kirjoituksissa monen perheen elinoloista ja tavoista antoi ihan liioiteltua kurjuutta ja he olivat niitä työn raskaan raatajia ja työ ihmisten esikuvia. Joopa joo, olen muutaman kirjan lukenut ja enempi ei kiinnostanut vaikka historia kiinnostaa noilta ajoilta paljon. Yritti varmaan jotain jännitystä noilla sepustuksillaan muuten tylsään  tekstiin. 

Särkiä on kuivattu kapakalaksi maailma sivu suomessa.

Mielenkiintoinen keskustelu. Täytyy varmaan ottaa tuo Iijoki-sarja luettavaksi, vaikka ei ehkä kuulu sellaiseen kirjallisuuteen jota tyypillisesti kulutan. 

 

40-luvun lopussa syntynyt isäni on Koillismaalta, ja on aina kertonut miten heidän perheessään oli todella köyhää. Mitään sen suurempia yksityiskohtia en muista vai onkohan edes kertonut, muuta kuin että köyhää oli. Enkä yhtään ihmettele, isäni isä oli juoppo joka sitten lopulta hukkui kännireissullaan ja jätti isäni äidin yksin viiden lapsen kanssa. Joku pientila heillä oli, ehkä yksi tai kaksi lehmää, mutta mummoni joutui käymään muualla töissä ja niin kävi myös pappani tekemässä hommia sekatyömiehenä ennen hukkumistaan. Isällä ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua kovin paljoa, varmaan se minimi mitä silloin ilmaiseksi pystyi käymään. On tainnut sanoa että 14-vuotiaana meni töihin ja siitä muutaman vuoden päästä lähti Ruotsiin ja Norjaan työn perässä. 

 

Äiti syntyi 50-luvun puolella parempiin oloihin. Hänen vanhempansa olivat suuremman tilan omistajia ja äiti pääsi mm. käymään lukion. Äiti muisteli jokin aika sitten että kun täytti 10 vuotta niin isänsä oli tilannut heille jäätelökakun. Eli oli varaa ylimääräiseen herkutteluunkin. Äidin puolen mummolla muuten oli tapana keittää ruoan lisukkeeksi makaronia. Eli saattoi olla vaikka perunoita ja kastiketta, ja lisukkeena porkkanaraastetta, tomaattia ja makaronia. Äiti myös kertoi että mummo teki poikkeuksetta joka ikinen sunnuntai riisipuuroa. Tuntuu todella oudolta kun on itse lapsesta asti tottunut siihen että riisipuuro on joulun ajan ja kylmien ilmojen ruokaa. Vaikka hyvää onkin, niin ei tekisi mieli syödä riisipuuroa heinäkuun helteessä. 

 

Tuossa oma vaatimaton antini keskusteluun. Mielenkiintoista lukea enemmän tietävien juttuja. 

Missä IIjoki-sarjan kirjassa noin kerrotaan? OLen lukenut Iijoki-sarjan n.5 kertaa ja tuo ap: n kertoma kuvaus ei kuulosta yhtään tutulta.

Vierailija kirjoitti:

Köyhää varmasti ollut. Mutta ei Suomessa olla nälkään kuoltu sitten vuoden 1918. Ei edes sota-aikana ja sitä seuranneina vaikeina vuosina.

Suoranaiset nälkäkuoleman olivat uhkana lähinnä kai viimeksi katovuosina 1860-luvulla. Sitä vastoin aliravitsemusta on esiintynyt melko pitkälle 1900-luvulle. Se on pitkään liittynyt köyhyyteen mutta viime aikana enemmänkin huonoon ravintoonm

Myös hygieniassa oli isoja puutteita pitkälti 1900 luvulle.  Samoin kulkutaudit riivasivat maata pitkään kunnes korotusten kattavuus parani. Tuberkuloosi oli  erittäin vaikea kansantauti. Antibiootit tulivat yleiseen käyttöön vasta sotien jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Joku lehtimies oli kirjoittanut ennen vanhaan, että kun tulee Koillismaalle, tulee tunne kuin olisi aina pyhäpäivä.

Uskon että se kuvastaa sen ajan fiilistä mikä oli silloin Koillismaalla vallitsevana.

Kukaan ei tehnyt töitä?

Vierailija kirjoitti:

Missä IIjoki-sarjan kirjassa noin kerrotaan? OLen lukenut Iijoki-sarjan n.5 kertaa ja tuo ap: n kertoma kuvaus ei kuulosta yhtään tutulta.

Ei niin missään. Ap on varmaan katsonut jonkun Päätalo-leffan ja laittanut mutkat suoriksi ja päätellyt omiaan sekä tuosta että muitten kertomista kirjojen jutuista.