Mies hakee 7. kertaa opiskelemaan ja en jaksaisi enää koko aihetta yhtään
5 vuotta mies on käytti lomansa valtavan pääsykoemateriaalin lukemiseen. Ei ole päässyt koulutukseen. Haluaisi siis korkeamman tutkinnon, koska se on ainoa keino päästä ylenemään työtehtävässään. Hän on todella hyvä ja pidetty nykytyössään ja olisi toivottu korkeammaksi esimieheksikin, mutta korkeampi tutkinto pitää olla.
On hakenut ns oikeaan koulutukseen nyt 6. kertaa ja nyt hakee myös "kiertokautta" kun sellainen mahdollisuus aukesi. On tehostanut oppimistaktiikkaansa ym. Mitään valmennuskursseja tms ei tähän ole.
Eli nyt odotellaan nro 6. ja 7. valintoja. Mies jaksaa olla optimistinen ja suunnittelee opintoja. Hankki uuden läppärin ym. Ja mä en jaksaisi kuulla enää koko asiasta. Tottakai tuen ja tsemppaan ja valan uskoa että kaikki menee hyvin, annan lukuaikaa ym. Samoin jos hän pääsisi kouluun, niin tuen ja annan opiskelurauhan. Mutta olen totaalisen väsynyt koko aiheeseen. Tuossa joku päivä mies kysyi että autanko häntä sitten joissain tehtävissä, kun itse olen ns kirjalliselta ulosanniltani edelleen parempi vaikka hän on sitä opetellutkin. Siinä kohtaa sanoin jo suoraan, tosin naurahtaen että kyllä sä saat opintosi hoitaa ihan itse.
En tiedä miten jaksan jos mies nyt pääsisikin kouluun ja siinä menisi seuraavat vuodet. Eli vapaa-aikansa menisi opintoihin. Mutta mikäs minä olen toisen haavetta dissaamaan. Ja sitten tunnen itseni ja ajatukseni kohtuuttomiksi, kun toivon vaan että hän lopettaisi jo sen hakemisen. Tyytyisi siihen mitä on, mieluinen ala ja työ nytkin.
Ja miksi kirjoitin? Halusin vaan purkautua. Miehen kouluun pääsyssä ei kukaan voi auttaa, siksi en kirjoittanut vaan pitää jonnekin päästä sanomaan omat tuntemukset.
Kommentit (199)
Mitä mies hakee opiskelemaan? Kuinka lähellä sisäänpääsy on ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että olisi oikeasti pelkästä opintosuorituksesta kiinni, että voi edetä ylemmälle tasolle. Ei sitä muuallakaan titteleitä katsella, kun suhteilla edetään.
Työpaikan sisällä edetään osaamisella, sillä että näyttää pystyvänsä ja olevansa motivoitunut vaativimpiinkin hommiin. Ei varsinaisesti siis suhteilla. Toki hyvä pointti tuo, että harvoin on kyse pelkästä opintosuorituksesta, ellei kyseessä ole jokin virka, johon vaaditaan tietyntasoinen muodollinen pätevyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuudennellakaan kerralla selviytynyt pääsykokeista, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä ettei hän pärjäisi varsinaisissa opinnoissakaan.
Ei tarkoita. Pääsykoe on vain yksi koe. Se voi mennä perseelleen ihan vaikka vain jännityksen takia.
6. kertaa? Jännitykseen saa apua, esim. propral-lääke. Onnea silti AP:n miehelle pääsykokeisiin.
Itse hain aikanaan monta kertaa opiskelemaan ja vihdoin sitten pääsin. Nyt kirjoitan gradua ja mietin miksi alunperin tähän ryhdyin.. vuosia on mennyt työelämästä hukkaan ja tällä hetkellä näyttää siltä, etten pääse edes oman alan töihin kun valmistun.
Mitä lisäarvoa se koulutus siihen tuo ettei hän voi edetä työuralla? edellyttääkö se ylennys välttämättä muodollista tutkintoa vai olisiko muita mahdollisuuksia.
Minulla on muodollinen tutkinto, muttei työkokemusta joten en kelpaa edes sinne alimmalle tasolle, josta voisi edetä ylöspäin työelämässä. Kun on niin tiukassa työpaikat..
Jos kirjallisen ulosannin kanssa on nyt vaikeaa niin ei se ainakaan helpommaksi mene. Olen kirjoitellut satoja jollei tuhansia sivuja akateemisia esseitä ja muistioita. Siltikin meinaa jaksaminen loppua nyt gradun kanssa. Kirjallinen ulosanti on sitä paitsi ollut vahvuuteni jo peruskouluajoista alkaen...
Ap:lla on todennäköisesti lapsia. Jos kyse on teineistä, kyllä yhteiset kesälomareissut tai mökkeily on tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on hyvä, että pyrkii elämässä eteenpäin. Oletko miettinyt, mistä omat fiiliksesi kumpuavat, kenties tyytymätön omaan työhösi tai koulutukseen ja se herättää sinussa epävarmuutta? Tai pelko, että mies jättää jos pääsee elämässä eteenpäin..
Fiilikset kumpuaa juuri siitä, että nyt ei mennä yhtään eteenpäin missään asiassa. Itse viihdyn omassa työssäni oikein hyvin. Mies on hyvä omassa työssään, mutta ei näe sitä eikä muutakaan vaihtoehtoa, kuin päästä opiskelemaan. Kun yhdestä hausta tulee hylsy, alkaa puhua seuraavasta hausta. Tämä on kuusi vuotta ollut näin. Ap
Ja mikä ongelma siinä on, että mies haluaa pyrkiä eteenpäin eikä luovuta niin kuin sinä ilmeisesti teet heti kun epäonnistut?
En ole AP mutta ymmärrän AP:n mietteitä. 6. hakukerta on jo aika paljon. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka lähellä opintoihin pääsy on ollut? Jossain vaiheessa pitää vaan ottaa järki käteen. Kyseessä yli 50v. työuran loppupuolella valmistuisi. Toki jos haluaa jatkaa yli eläkeiän töitä niin mikäs siinä.
Kiitos, tuntuu hyvältä että edes yksi ymmärtää! Ei se vaan ole niin helppoa että elämä pyörii tämän asian ympärillä, kuusi vuotta jo mennyt. Tottakai toivon että mies saisi haaveensa toteen, mutta kun näkisi muutkin vaihtoehdot. Olen yrittänyt asiasta puhua, mutta ei.
Koulutukseen pääsee tietyllä pistemäärällä, joskus on pääsy ollut vain yhden pisteen päässä, mutta viime vuosina on jäänyt kauemmas. Eikä kyseessä ole yliopistotutkinto, joten avoimia kursseja tähän ei ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on teistä kahdesta parempi kirjallinen ulosanti, niin ei ihme, ettei mies tänäKÄÄN vuonna (tai viikolla) päässyt opiskelemaan.
Toisaalta Ap olet vähän vastaavassa tilanteessa kuin edesmennyt mummoni oli 1940-luvun jälkipuoliskolla.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mi
Poistanyt helevetissä tää juttus jo koneeltasi.
"olisi toivottu korkeammaksi esimieheksikin, mutta korkeampi tutkinto pitää olla."
Onko tämä jotain julkisen puolen hölmöilyä vai onko yritysmaailmassa näin pölhöä touhua? Tuossa ajassa yritys olisi voinut itse kouluttaa miehestä esimiehen.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet somali, pääset somalikiintiössä opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon. Moni ei tiedä tätä, koska media ei halua asiaa kertoa kansalaisille.
Ehkä, mutta tenteissä ja muissa onkin sitten samat läpäisyvaatimukset kuin muillakin.
Nähty meinaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että olisi oikeasti pelkästä opintosuorituksesta kiinni, että voi edetä ylemmälle tasolle. Ei sitä muuallakaan titteleitä katsella, kun suhteilla edetään.
Työpaikan sisällä edetään osaamisella, sillä että näyttää pystyvänsä ja olevansa motivoitunut vaativimpiinkin hommiin. Ei varsinaisesti siis suhteilla. Toki hyvä pointti tuo, että harvoin on kyse pelkästä opintosuorituksesta, ellei kyseessä ole jokin virka, johon vaaditaan tietyntasoinen muodollinen pätevyys.
Naiivia ajattelua. Kyllä se oikeassa elämässä menee niin, että suhteilla pääsee pitkälle ilman osaamistakin. Nopeana esimerkkinä vaikkapa Ilmari Nurminen, joka nousi Tampereen pormestariksi lähinnä siksi, että on Marinin kaveri.
Vierailija kirjoitti:
...7:ttä kertaa...
Jep!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuudennellakaan kerralla selviytynyt pääsykokeista, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä ettei hän pärjäisi varsinaisissa opinnoissakaan.
Ei tarkoita. Pääsykoe on vain yksi koe. Se voi mennä perseelleen ihan vaikka vain jännityksen takia.
6. kertaa? Jännitykseen saa apua, esim. propral-lääke. Onnea silti AP:n miehelle pääsykokeisiin.
Propral on lääke sydämen rytmihäiriöihin. Ei se jännitystä poista. Tiedän, koska käytän ko. lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on todennäköisesti lapsia. Jos kyse on teineistä, kyllä yhteiset kesälomareissut tai mökkeily on tärkeitä.
Vanhemmille ehkä, teineille ei todellakaan. Teineille on tärkeää olla kavereiden kanssa, ei mamman kanssa mökillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet somali, pääset somalikiintiössä opiskelemaan lääketiedettä Helsingin yliopistoon. Moni ei tiedä tätä, koska media ei halua asiaa kertoa kansalaisille.
Ehkä, mutta tenteissä ja muissa onkin sitten samat läpäisyvaatimukset kuin muillakin.
Nähty meinaan on.
Joo, mutta pisterajat ovat sitten ihan eri kiintiöihmisillä. Jo suomenruotsalaiset pääsevät sisään Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tdk:aan paljon alhaisemmilla pistemäärillä kiintiöinnin seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuudennellakaan kerralla selviytynyt pääsykokeista, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä ettei hän pärjäisi varsinaisissa opinnoissakaan.
Ei tarkoita. Pääsykoe on vain yksi koe. Se voi mennä perseelleen ihan vaikka vain jännityksen takia.
6. kertaa? Jännitykseen saa apua, esim. propral-lääke. Onnea silti AP:n miehelle pääsykokeisiin.
Propral on lääke sydämen rytmihäiriöihin. Ei se jännitystä poista. Tiedän, koska käytän ko. lääkettä.
Sitä käytetään jännityksen hoitoon. Tiedän, kun ko. lääkettä olen siihen käyttänyt. Google kertoo, jos et usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on hyvä, että pyrkii elämässä eteenpäin. Oletko miettinyt, mistä omat fiiliksesi kumpuavat, kenties tyytymätön omaan työhösi tai koulutukseen ja se herättää sinussa epävarmuutta? Tai pelko, että mies jättää jos pääsee elämässä eteenpäin..
Fiilikset kumpuaa juuri siitä, että nyt ei mennä yhtään eteenpäin missään asiassa. Itse viihdyn omassa työssäni oikein hyvin. Mies on hyvä omassa työssään, mutta ei näe sitä eikä muutakaan vaihtoehtoa, kuin päästä opiskelemaan. Kun yhdestä hausta tulee hylsy, alkaa puhua seuraavasta hausta. Tämä on kuusi vuotta ollut näin. Ap
Ja mikä ongelma siinä on, että mies haluaa pyrkiä eteenpäin eikä luovuta niin kuin sinä ilmeisesti teet heti
Se on ap:n miehen elämä, ei ap:n. Ap voi junnata samoissa hommissa loppuelämänsä, mutta ap ei voi vaatia miestään tekemään samoin. Mies saa yrittää vaikka 100 kertaa, jos haluaa. Ap ottaa eron jos ei kestä.
Kuule. Pari vuotta sitten harkitsinkin opiskelemaan lähtemistä itse, mutta ei meillä ole mahdollisuuksia siihen että molemmat opiskelisi. Ja mies tarvitsee ne opinnot päästäkseen eteenpäin. Minulla se olisi ollut lähinnä "huvin vuoksi" opiskelemista. Onneksi minulla on nyt hyvä ja mielenkiintoinen työ ja sain neuvoteltua sen vielä paremmaksi ja mieluisammaksi, parempaa en voisi edes kuvitella! Ja SE mahdollistaisi myös miehen opiskelemaan lähtemisen. Silti mun mielestä jos ja kun mies on 6 vuotta junnannut paikallaan, voisi jo harkita muitakin vaihtoehtoja. Kyllä, sehän on mies joka nyt paikallaan junnaa. Ei näe mitään muuta vaihtoehtoa tehdä työstään mielenkiintoisempaa, vaikka niitä vaihtoehtoja olisi kyllä. Ap
Miten voisit tuon mieheltäsi kieltää ? Et mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kuudennellakaan kerralla selviytynyt pääsykokeista, se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä ettei hän pärjäisi varsinaisissa opinnoissakaan.
Ei tarkoita. Pääsykoe on vain yksi koe. Se voi mennä perseelleen ihan vaikka vain jännityksen takia.
6. kertaa? Jännitykseen saa apua, esim. propral-lääke. Onnea silti AP:n miehelle pääsykokeisiin.
Propral on lääke sydämen rytmihäiriöihin. Ei se jännitystä poista. Tiedän, koska käytän ko. lääkettä.
Sitä käytetään jännityksen hoitoon. Tiedän, kun ko. lääkettä olen siihen käyttänyt. Google kertoo, jos et usko.
Mutta se ei poista jännitystä. En tarvitse googlea, koska minulla on omaa kokemusta. Google ei ole mitään aukottomien totuuksien malja.
Taas sama ulinaketju. Kerro nyt vihdoinkin mikä tutkinto ja ala on kyseessä. Vai ei ole yliopistotutkinto? Eipä tule yhtään tutkintoa mieleen johon olisi noin vaikeaa päästä. Muuta kuin yliopistossa opiskeltavia.
Ei tarkoita. Pääsykoe on vain yksi koe. Se voi mennä perseelleen ihan vaikka vain jännityksen takia.